Perustulokokeilun tavoitteet ja toteutus

Perustulokokeilun tavoitteet

Suomessa toteutettiin perustulokokeilu vuosina 2017–2018. Kela vastasi kokeilun toteuttamisesta.

Perustulo on sosiaaliturvan malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ilman ehtoja rahaa toimeentuloa varten. Sen tarkoitus on vähentää tukien hakemiseen liittyvää työtä sekä vapauttaa aikaa ja voimavaroja muuhun toimintaan, kuten työn tekemiseen tai hakemiseen.

Perustulokokeilun avulla selvitetään,

  • miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa sellaiseksi, että se vastaisi paremmin työelämän muutoksiin
  • voidaanko sosiaaliturvaa muuttaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi
  • voidaanko byrokratiaa vähentää ja monimutkaista etuusjärjestelmää yksinkertaistaa.

Perustulokokeilun toteutus

Koska kyseessä oli kokeilu, perustuloa ei maksettu kaikille suomalaisille. Perustulokokeiluun osallistui 2 000 henkilöä, jotka valittiin satunnaisotannalla joulukuussa 2016. Nämä henkilöt muodostivat kokeiluryhmän.

Satunnaisotantaan osallistuivat tietyin rajauksin 25–58-vuotiaat henkilöt, joille Kela on maksanut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa marraskuussa 2016 ja jotka eivät ole saaneet etuutta lomautuksen vuoksi. Satunnaisotanta tarkoittaa sitä, että kaikilla perustulokokeilun kriteerit täyttävillä henkilöillä oli yhtä suuri mahdollisuus tulla valituksi kokeiluryhmään.

Kokeiluun valitut henkilöt eivät voineet kieltäytyä kokeilusta, jotta kokeilun tulokset eivät vääristyisi.

Perustulon määrä ja maksaminen

Perustuloa maksettiin kokeiluryhmään kuuluville 1.1.2017–31.12.2018. Perustulon määrä oli 560 euroa kuukaudessa. Kaikki perustulokokeilussa mukana olleet saivat perustuloa yhtä paljon.

Perustulon määrä oli sama koko kokeilun ajan, eivätkä sitä pienentäneet mitkään saajan muut tulot. Jos perustulokokeilussa mukana oleva työllistyi, hän sai ansiotulon lisäksi myös perustulon.

Perustulon vaikutus muihin Kelan etuuksiin

Perustulokokeilussa mukana oleminen ei heikentänyt osallistujien taloudellista tilannetta. Perustulon saaja voi hakea hänelle kuuluvat sosiaalietuudet normaalisti kokeilun aikana. Perustuloa vastaava summa kuitenkin vähennettiin tietyistä samalta ajalta maksetuista sosiaalietuuksista. Yli jäävä osuus maksettiin perustulon saajalle. Esimerkiksi kun työttömyysturvan nettomäärä ylitti perustulon määrän, ylimenevä osa maksettiin hakijalle.

Perustulokokeilussa olevan oli hyvä hakea hänelle kuuluvat muut etuudet myös siksi, että niiden hakemisella ja saamisella voi olla vaikutuksia perustulokokeilun jälkeiseen aikaan. Jos perustulon saaja oli työtön, hänen kannatti pysyä työttömänä työnhakijana TE-toimistossa ja hakea työttömyysturvaa Kelasta tai työttömyyskassasta.

Perustulon maksaminen voitiin keskeyttää, jos henkilö alkoi saada etuutta, joka esti perustulon maksamisen. Perustulon maksamisen estäviä etuuksia olivat muun muassa lasten kotihoidon tuki ja kaikki eläkkeet (kansaneläke, takuueläke, työeläkkeet).

Perustulon verotus

Perustulo oli veroton etuus. Se ei vaikuttanut verotettavien tulojen määrään, eikä sillä siten ollut vaikutusta kokeiluun osallistuvien verotukseen. Ne etuudet, joista perustulo vähennettiin, huomioitiin verotuksessa samalla tavalla, kuin jos ne olisi maksettu ilman perustulovähennystä.