Usein kysyttyä perustulosta

Perustulokokeilu alkoi 1.1.2017. Perustuloa kokeillaan Suomessa kahden vuoden ajan.

Nykyistä sosiaaliturvaa on kehitetty vuosikymmenten ajan, mutta sen perusta on rakennettu hyvin erilaisessa ympäristössä kuin jossa nyt elämme. Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet eikä sosiaaliturvajärjestelmämme kaikilta osin enää vastaa tämän päivän vaatimuksia.

Perustulo voisi olla yksi ratkaisu siihen, miten työtä voisi ottaa vastaan joustavammin. Tästä syystä Suomessa halutaan kokeilla perustuloa.

2 000 henkilön kokeiluryhmä valittiin satunnaisotannalla joulukuun puolivälissä 2016. Satunnaisotanta kohdentui tietyin rajauksin 25–58-vuotiaisiin henkilöihin, joille Kela on maksanut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa marraskuussa 2016 ja jotka eivät ole saaneet etuutta lomautuksen vuoksi.

Otantakoodi, jonka perusteella arvonta tehdään, julkistettiin joulukuun 2016 alussa Kelan verkkosivuilla.

Jos henkilö saa kokeilun aikana työpaikan, hän saa pitää sekä palkan että perustulon. Ansiotulot palkkatyöstä, yritystoiminnasta tai omasta työstä eivät vaikuta perustulon määrään. Työnteon osa- tai kokoaikaisuus ei vaikuta perustuloon.

Myöskään satunnaiset tulot eivät siis leikkaa perustuloa: perustuloa saavan on siten helppo ottaa vastaan vaikkapa muutaman päivän sijaisuus tai parin viikon keikkatyö.

Muutamat maat ovat kokeilleet perustuloa ennen Suomea. Kokeiluissa on kuitenkin ollut merkittäviä eroavaisuuksia. Tutustu tarkemmin: Suomen perustulokokeilu osa kansainvälistä jatkumoa.

Perustulokokeiluun osallistumisesta ei voi kieltäytyä, koska silloin seurantatutkimuksen tulokset vääristyisivät.

Perustulo ei aiheuta muutoksia TE-toimiston palveluihin eikä työttömyysetuuden työvoimapoliittisiin edellytyksiin. Jos kokeiluun osallistuva kieltäytyy TE-toimiston ehdottamista palveluista tai toimenpiteistä, hänelle voidaan asettaa karenssi tai velvoite. Kumpikaan ei vaikuta perustulon maksamiseen, mutta ne vaikuttavat työttömyysetuuteen sekä kokeilun aikana että sen jälkeen.

Työttömyysetuuden maksaminen perustulokokeilun aikana edellyttää työttömyysajan ilmoituksen täyttämistä ja palauttamista Kelaan.

Usein työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa maksetaan korotettuna (esim. lapsikorotus tai työllistymistä edistävästä palvelusta maksettava korotuksilla). Tällöin työttömyysetuutta jää vielä maksettavaksi perustulon vähentämisen jälkeen. Jos saat työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa ilman korotuksia, etuutta ei jää maksettavaksi perustulon vähentämisen jälkeen eikä työttömyysajan ilmoituksen palauttaminen Kelaan ole välttämätöntä.

Yritystoiminnan aloittaminen ei estä perustulon maksamista. Starttiraha tai muut yrityksen aloittamisen tukimuodot eivät myöskään vaikuta perustulon määrään tai maksamiseen.

Asumistukea myönnettäessä perustulon katsotaan olevan aina vähintään peruspäivärahan suuruinen. Myös muut asumistuessa huomioon otettavat tulot, kuten palkkatulot, otetaan asumistuessa lisäksi tulona huomioon.

Toimeentulotuen määrään vaikuttavat käytettävissä olevat tulot ja varat. Perustulo otetaan huomioon tulona. Jos kokeiluun osallistuva kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä tai kuntouttavasta työtoiminnasta, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa.

Perustulo määrä on aina 560 e/kk, eikä siihen makseta lapsikorotusta. Jos kokeiluun osallistuvalla on huollettavia lapsia, hänen kannattaa hakea kokeilun ajan myös työttömyysturvaa. Työttömyysturvaan saa lapsista lapsikorotuksen. Koska täysimääräinen työttömyysetuus lapsikorotuksineen on suurempi kuin perustulo, maksetaan tämä erotus perustulon lisäksi.

Muiden tulojen tavoin perustulo otetaan huomioon, kun lasketaan päivähoitomaksuihin vaikuttavia perheen bruttotuloja.

Perustulo ei kerrytä eläkettä, koska perustulo on verotonta eikä sen määrä ole sidottu ansioihin. Perustulon sijaan eläkettä kerryttävät mahdollisesti muut perustulon kanssa samalta ajalta maksettavat etuudet. Ne etuudet, joista perustulo vähennetään, kerryttävät eläkettä samalla tavalla kuin jos ne maksettaisiin ilman perustulovähennystä.

Jos kokeiluun osallistuva viettää ulkomailla yli 30 päivää, perustuloa ei makseta. Maksamista voidaan jatkaa, kun hän palaa Suomeen.

Jos opiskelu alkaa perustulokokeilun aikana, kokeiluryhmään kuuluva henkilö voi

• jatkaa perustulokokeilussa. Tällöin hänellä ei ole oikeutta opintotukeen, asumislisään (Kela myöntää opiskelijoille asumislisää 31.7.2017 asti) tai opintolainan valtiontakaukseen. Hän voi kuitenkin tarvittaessa hakea yleistä asumistukea asumiskustannuksiin.
• hakea opintojen ajaksi opintotukea Kelasta. Opintotukea ei kuitenkaan voi saada samanaikaisesti perustulon kanssa, joten tällöin perustulon maksaminen keskeytetään opintotuen maksamisen ajaksi. Perustulon maksamista voidaan jatkaa opintotuen päättymisen jälkeen.

Tiettyjen sosiaalietuuksien saaminen tai muut rajoitukset voivat johtaa perustulon menettämisen.

Perustulokokeilussa mukana olevien tiedot tallennetaan Kelan perustulokokeilurekisteriin.

Rekisteriin kerättyjä tietoja käytetään ainoastaan perustulokokeilun hallinnoinnissa, tilastoinnissa ja kokeiluun liittyvissä tutkimuksissa. Kela ilmoittaa kokeiluryhmään kuuluvien nimet ja henkilötunnukset myös Verohallinnolle ja kunnille.

Kokeiluryhmään kuuluvista kerätään rekisteriin seuraavat tiedot:

• nimi
• henkilötunnus
• tieto siitä, maksettiinko henkilölle työmarkkinatukea vai peruspäivärahaa marraskuussa 2016
• tiedot maksetusta perustulosta
• tiedot annetuista Kelan päätöksistä.

Kela ei luovuta asiakkaidensa tietoja medialle, tutkijoille tai muille tahoille, jollei lainsäädäntö siihen erikseen oikeuta tai velvoita. Perustulo on Kelan näkökulmasta etuus siinä missä muutkin Kelan maksamat etuudet.

Kelan tulee kokeilun toimeenpanijana huolehtia kokeilun tutkimuksellisten tavoitteiden toteutumisesta. Tämä edellyttää esimerkiksi sitä, että yhteydenpito koehenkilöihin on kokeilun tavoitteisiin nähden oikeasuhtaista ja oikea-aikaista.

• Esite: Perustulokokeilu 2017–2018
• Video: Perustulokokeilun perusteet
• Video: Marjukka Turunen – Perustulokokeilu käytännössä