Usein kysyttyä perustulokokeilusta

Suomen perustulokokeilu toteutettiin vuosina 2017–2018. Kokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä sai perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloista tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Kokeilun vaikutuksista tehdään arviointitutkimus, joka tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kokeilussa mukana olleiden työllisyyteen, tuloihin ja hyvinvointiin.

Nykyistä sosiaaliturvaa on kehitetty vuosikymmenten ajan, mutta sen perusta on rakennettu hyvin erilaisessa ympäristössä kuin jossa nyt elämme. Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet eikä sosiaaliturvajärjestelmämme kaikilta osin enää vastaa tämän päivän vaatimuksia.

Perustulo voisi olla yksi ratkaisu siihen, miten työtä voisi ottaa vastaan joustavammin. Tästä syystä Suomessa haluttiin kokeilla perustuloa.

Perustulokokeilun käynnisti pääministeri Juha Sipilän hallitus. Kelan johtama tutkimusryhmä selvitti vaihtoehtoja kokeilun toteuttamiseen. Kokeilusta säädettiin lailla, ja Kela vastasi sen käytännön toimeenpanosta ja perustulon maksatuksesta.

Kokeilun budjetti oli 20 milj. euroa.

Suomen kokeilu poikkeaa muista kokeiluista siinä, että se oli valtakunnallinen ja lakisääteinen. Kokeilu toteutettiin koko maassa, eikä siihen osallistuminen perustunut vapaaehtoisuuteen.

Perustulokokeilu oli kaksivuotinen. Se päättyi suunnitelman mukaisesti 31.12.2018.

Alustavat tulokset valmistuvat helmikuussa 2019. Laajempi tutkimusraportti ensimmäisestä kokeiluvuodesta julkaistaan keväällä 2019. Lopulliset, koko kokeilua koskevat tulokset valmistuvat keväällä 2020, koska tarvittavat rekisteriaineistot ovat käytettävissä noin vuoden viiveellä.

Kokeilun tulokset valmistuvat vuosien 2019–2020 aikana. Ensimmäiset, alustavat tulokset julkaistaan helmikuussa 2019.

Kokeilulla selvitetään perustulon vaikutuksia osallistuneiden työllisyyteen ja hyvinvointiin. Tuloksena on uutta tietoa, jota ei olisi mahdollista saada ilman kokeilua. Tätä tietoa voidaan hyödyntää sosiaaliturvan uudistustyössä. Lisäksi kokeilun suunnitteluvaiheen opit antavat hyvän pohjan uusien vastaavien kokeilujen valmisteluun.

Tällä hetkellä valmistelussa ei ole uusia perustulokokeiluja. Mahdollisten tulevien kokeilujen käynnistämisestä päättävät hallitus ja eduskunta.

Osallistujille tehtyjen kysely- ja haastattelututkimusten tulokset julkaistaan keväällä 2019. Ennen sitä asiasta ei ole tutkittua tietoa.

Perustulokokeilu päättyi 31.12.2018, ja viimeiset perustulot maksettiin joulukuussa 2018. Kokeilun päättymisen jälkeen osallistuja voi hakea Kelasta muita hänelle kuuluvia etuuksia. Jos osallistuja on kokonaan tai osittain työtön, hänen pitää ilmoittautua TE-palveluihin työttömäksi työnhakijaksi ja hakea Kelasta työttömyysetuutta.

Jos TE-palvelut on asettanut asiakkaalle karenssin loppuvuonna 2018, se saattaa estää työttömyysetuuden maksun vielä perustulokokeilun päättymisen jälkeen. Karenssin voi saada työstä eroamisen tai siitä kieltäytymisen takia, palvelusta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen takia taikka työllistymissuunnitelmaan liittyvän laiminlyönnin takia. On tärkeää, että asiakas on yhteydessä Kelaan tai TE-palveluihin, jotta hänen tilanteensa voidaan selvittää.

Työmarkkinatukea voidaan maksaa vasta 21 viikon odotusajan jälkeen niille työttömille työnhakijoille, joilla ei ole ammatillista koulutusta. Jos asiakkalla ei ole ammatillista koulutusta, odotusaika voi vaikuttaa hänen oikeuteensa saada työmarkkinatukea. Jos asiakkaalle jo maksetaan työttömyysetuutta, kun perustulokokeilu päättyy, odotusaikaa ei tule. Lue lisää odotusajasta.

2 000 henkilön kokeiluryhmä valittiin satunnaisotannalla joulukuun puolivälissä 2016. Satunnaisotanta kohdentui tietyin rajauksin 25–58-vuotiaisiin henkilöihin, joille Kela on maksanut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa marraskuussa 2016 ja jotka eivät ole saaneet etuutta lomautuksen vuoksi.

Otantakoodi, jonka perusteella arvonta tehtiin, julkistettiin joulukuun 2016 alussa Kelan verkkosivuilla.

Jos henkilö sai kokeilun aikana työpaikan, hän sai pitää sekä palkan että perustulon. Ansiotulot palkkatyöstä, yritystoiminnasta tai omasta työstä eivät vaikuttaneet perustulon määrään. Työnteon osa- tai kokoaikaisuus ei vaikuttanut perustuloon.

Myöskään satunnaiset tulot eivät siis leikanneet perustuloa: perustuloa saavan oli siten helppo ottaa vastaan vaikkapa muutaman päivän sijaisuus tai parin viikon keikkatyö.

Perustulo ei aiheuttanut muutoksia TE-toimiston palveluihin eikä työttömyysetuuden työvoimapoliittisiin edellytyksiin. Jos kokeiluun osallistunut kieltäytyi TE-toimiston ehdottamista palveluista tai toimenpiteistä, hänelle voitiin asettaa karenssi tai velvoite. Kumpikaan ei vaikuttanut perustulon maksamiseen, mutta ne vaikuttivat työttömyysetuuteen sekä kokeilun aikana että sen jälkeen.

Toimeentulotuen määrään vaikuttavat käytettävissä olevat tulot ja varat. Perustulo otettiin huomioon tulona. Jos kokeiluun osallistunut kieltäytyi hänelle tarjotusta työstä tai kuntouttavasta työtoiminnasta, toimeentulotuen perusosan suuruutta voitiin alentaa.

Perustulokokeilun osallistujien tiedot tallennettiin Kelan perustulokokeilurekisteriin.

Rekisteriin kerättyjä tietoja käytetään ainoastaan perustulokokeilun hallinnoinnissa, tilastoinnissa ja kokeiluun liittyvissä tutkimuksissa. Kela ilmoitti kokeiluryhmään kuuluvien nimet ja henkilötunnukset myös Verohallinnolle ja kunnille.

Kokeiluryhmään kuuluvista kerättiin rekisteriin seuraavat tiedot:

• nimi
• henkilötunnus
• tieto siitä, maksettiinko henkilölle työmarkkinatukea vai peruspäivärahaa marraskuussa 2016
• tiedot maksetusta perustulosta
• tiedot annetuista Kelan päätöksistä.

Kela ei luovuta asiakkaidensa tietoja medialle, tutkijoille tai muille tahoille, jollei lainsäädäntö siihen erikseen oikeuta tai velvoita. Perustulo oli Kelan näkökulmasta etuus siinä missä muutkin Kelan maksamat etuudet.

Kelan tulee kokeilun toimeenpanijana huolehtia kokeilun tutkimuksellisten tavoitteiden toteutumisesta. Tämä edellyttää esimerkiksi sitä, että yhteydenpito koehenkilöihin on kokeilun tavoitteisiin nähden oikeasuhtaista ja oikea-aikaista.