Ođđa bargofápmobálvalanmálle boahtá fápmui 2.5. – ná dat sáhttá váikkuhit Kela ovdduide

Ođđa bargofápmobálvalanmálle mihttomearrin lea fállat bargguhis bargoohccái ovddibu eanet oktagaslaš doarjaga eandalii bargguhisvuođa álggus. Boahttevuođasge bargoohcci galgá ohcat jeavddalaččat barggu, vuoi vuoigatvuohta bargguhisvuođaovdui seailu. Bargguhisvuođaovdduide laktáseaddji kareanssat goittotge otnot.

Ođđa bargofápmobálvalanmálle boahtá fápmui 2.5.2022. Boahttevuođas bargguhis bargoohcci dilli ja vejolašvuođat ohcat barggu árvvoštallojit oktagaslaččat. Sutnje dahkkojuvvo barggu oažžunplána, man galgá čuovvut.

Go olmmoš báhcá bargguheapmin ja almmuha bargoohccin, BE-bálvalusaid dahje gieldda áššedovdi ordnejit deaivvadeami dalán bargguhisvuođa álggus. Ovttas bargguhis olbmuin ráhkaduvvo barggu oažžunplána. Das maŋŋá deaivvadeamit leat álggos guovtte vahku gaskkaid. Dárkkuhussan lea, ahte juohke bargoohcci oččošii dakkár doarjaga ja bálvalusaid, maid dárbbaša.

Barggu galgá ohcat nugo lea sohppon

Ođđa málles bargguhis olmmoš galgá ohcat barggu plána mielde, vuoi vuoigatvuohta bargguhisvuođaovdui seailu. Vuolggasajis bargguhis olmmoš galgá ohcat njeallje bargosaji mánotbajis, muhto mearrái váikkuhit bargosajit, mat leat fállun, ja olbmo doaibmannákca.

Mearis sáhttá spiehkkasit ovdamearkan, jos bargoohcci lea bargonávccaheapme. Bargoohcci sáhttá ieš válljet, maid bargosajiid ohcá. Bargguhisvuođaovddu ii sáhte massit iige dan mearri geahppán, jos lea ohcan doarvái bargguid ja doaibman barggu oažžunplána mielde.

Bargoohcamis raporterejuvvo BE-bálvalusaid neahttabálvalusas jeavddalaččat. Raporterenbadji lea dábálaččat mánotbaji guhkkosaš.

Kareanssat goittotge otnot

Jos bargoohcci ii oza barggu nugo lea sohppon, son sáhttá oažžut BE-bálvalusain muittuhusa.

Jos bargoohcci ii dánge maŋŋá oza barggu, BE-bálvalusat sáhttet mearridit sutnje oanehis kareanssa, man áigge bargguhisvuođaovdu ii máksojuvvo olláge. Dálá 60 beaivve sadjái kareansa bistá goittotge dušše 5 dahje 10 beaivve.

Bargoohcci sáhttá massit bargguhisvuođaovddu doaisttážii, jos son jotkkolaččat ii oza barggu nugo lea sohppon. Jos bargoohcci biehttala sihkkaris bargosajis, son sáhttá oažžut 45 beaivve kareanssa. Dálá kareansa lea 90 beaivve.

Kela máksá bargguhisvuođaovddu BE-bálvalusaid dahje gieldda bargofápmopolitihkalaš cealkámuša vuođul. Seammá láhkai Kela heaitá bargguhisvuođaovddu máksima, jos BE-bálvalusat addet kareansacealkámuša. Oanehis kareanssa maŋŋá bargguhisvuođaovddu ii dárbbaš ohcat ođđasit.

Dárkkis bargguhis bargoohcci muitinlisttá (suomagillii).

Loga lasi