Kansallinen terveysindeksi

Miksi hanketta tarvitaan?

Hankkeessa kehitettävä Kansallinen terveysindeksi kuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sosiaaliturvaetuuksien tarvetta kuormittavimpien sairausryhmien ja terveysongelmien osalta. Indeksi auttaa myös ennaltaehkäisyn toimenpiteiden kohdentamisessa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyössä.

 Kuva 1. Kansallisen terveysindeksin kehittämisen perusta

Kansallisen terveysindeksin kehittäminen perustuu aiempaan THL:n sairastavuusindeksiin ja Kelan Terveyspuntariin.

Hankkeen tavoitteet

Tässä hankkeessa kehitetään Kansallista terveysindeksiä, joka kokoaa yhteen aiempaa laajemmin tietoa väestön terveydestä sekä toiminta- ja työkyvystä. Indeksin laskennassa käytetään monipuolisesti Kelan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen ylläpitämiä rekisteritietoaineistoja.

Indeksissä havaittavat ja ennakoitavissa olevat muutokset sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä sekä näiden alueelliset ja väestöryhmittäiset erot ovat tärkeitä sote- ja sosiaaliturvauudistusten tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Kansallista terveysindeksiä voidaan hyödyntää myös palvelujen tai sosiaaliturvan vaikuttavuutta arvioitaessa. Lisäksi terveysindeksi on keskeinen tieto kuntien ja alueiden hyvinvointikertomuksissa.

Hankkeen tavoitteena on

  • kehittää Kansallinen terveysindeksi aiemman THL:n sairastavuusindeksin ja Kelan Terveyspuntarin pohjalta
  • täydentää ja tarkistaa indeksin tietosisältöjä sairausryhmistä ja työkyvyttömyysnäkökulmasta
  • arvioida indeksin avulla väestön terveydentilaa väestörakenteeltaan erilaisissa kunnissa ja hyvinvointialueilla
  • tuottaa tietoa mm. väestöryhmien sosioekonomisista eroista
  • tutkia indeksin avulla väestön terveyden ajallisia muutoksia ja ennakoida tulevaisuuden trendejä väestörakenteen muutokset ja sairauksien ennaltaehkäisyn potentiaali huomioiden sekä
  • rakentaa indeksin tietotuotantoprosessi ja varmistaa indeksin säännöllinen päivitys sekä tiedon avoin saatavuus.

Mistä Kansallinen terveysindeksi rakentuu?

Terveysindeksin laskennassa käytetään tietoja eri lähteistä:

  • THL (Hoitoilmoitusrekisteri, vastaanottokäynnit ja sairaalahoitojaksot)
  • Syöpärekisteri (todetut syövät)
  • Tilastokeskus (kuolemansyyt ja väestötiedot)
  • Eläketurvakeskus (myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet)
  • Kela (lääkekorvaukset ja muut terveysperustaiset etuudet)

Terveysindeksi muodostuu osaindekseistä, joissa ovat mukana yleisimmät ja kuormittavimmat sairausryhmät ja terveysongelmat. Hankkeen aikana arvioidaan, miten eri rekistereistä saatavin tiedoin voidaan luotettavimmin kuvata alueiden välisiä eroja sairauksien ja terveysongelmien yleisyydessä koko väestössä. Tavoitteena on, ettei indeksi kuvaisi vain mahdollisia eroja diagnosointi- ja hoitokäytännöissä tai potilastietojärjestelmiin tehtävissä kirjauksissa.

Hankkeen aikana tarkastelussa ovat seuraavat sairausryhmät:

  • syövät
  • sydän- ja verisuonisairaudet
  • diabetes
  • dementia
  • tuki- ja liikuntaelinsairaudet
  • vakavat mielenterveysongelmat
  • tapaturmat
  • krooniset keuhkosairaudet
  • päihdehäiriöt

Lisäksi hankkeen aikana kehitetään ja arvioidaan uutta työkyvyttömyyttä laajemmin kuvaavaa osaindeksiä.

Terveysongelmista aiheutuvaa taakkaa määritettäessä kunkin terveysongelman yleisyyttä painotetaan niistä aiheutuvien

  • kustannusten
  • elämänlaatuvaikutusten
  • kuolleisuuden ja
  • työkyvyttömyyden kannalta.

Miten indeksitietoa tulkitaan?

Kansallisen terveysindeksin tavoitteena on tunnistaa, millainen taakka yleisimmistä ja kuormittavimmista terveysongelmista muodostuu eri alueilla sekä millaisia muutoksia siinä voidaan havaita.

Terveysindeksi kuvaa hyvinvointialueiden ja kuntien väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on.

Terveysindeksistä tuotetaan sekä ikävakioitu että -vakioimaton versio. Ikävakioidut tulokset häivyttävät ikärakenteiden vaikutukset, joten tulokset soveltuvat alueiden väliseen vertailuun. Ikävakioimaton indeksi kuvaa taas alueen todellista sairaustaakkaa.

Alueellisten sairastavuuserojen ja työkyvyttömyyden takana on väestön ikärakenteen lisäksi monia tekijöitä. Elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta, uni ja ravintotottumukset vaikuttavat, mutta elintapoihin vaikuttavat monet seikat. Työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus heijastuvat väestön terveyteen ja työkykyyn. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudella sekä kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä.

Hankkeen ja tulevan tietotuotannon aikataulu

Kansallinen terveysindeksi -hanke toteutetaan THL:n ja Kelan rahoituksella 1.8.2021-31.5.2023.

Hankkeen ohjausryhmään ja indeksitietotuotannon kehittämiseen osallistuvat Kelan ja THL:n asiantuntijoiden lisäksi myös Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen asiantuntijat. Lisäksi konsultoidaan asiantuntijoita myös muista organisaatioista. Hankkeen aikana varmistetaan jatkossa säännöllisesti päivittyvä, luotettava indeksitieto kuntien, hyvinvointialueiden ja kansalliseen käyttöön avoimessa verkkopalvelussa.

Ensimmäiset kansallisen terveysindeksin tulokset pyritään julkaisemaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoitteena on päivittää tiedot vuosittain. Tietotuotantoa kehitetään jatkossa tutkimustiedon avulla niin, että tiedot kuvaisivat myös väestöryhmien välisiä, esimerkiksi sosioekonomisia eroja.