Laatuseloste 2008–2010: Tilasto Suomen eläkkeistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston Suomen eläkkeistä tuottavat Eläketurvakeskus ja Kela yhteistyössä.
Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan Kelan keskushallinnossa on aktuaari- ja tilasto-osasto, jonka tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi. Vastaavasti Työntekijäin eläkelaki velvoittaa Eläketurvakeskuksen mm. tekemään tilastoja toimialaltaan. Eläketurvakeskuksen työjärjestyksen mukaan tilastot tuottaa tilasto-osasto.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Eläketurvakeskuksen ja Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto Suomen eläkkeistä antaa kattavan kokonaiskuvan eläkkeellä olosta ja eläkkeelle siirtymisestä Suomessa. Se kokoaa henkilön eri tahoilta saamat eläkkeet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tilastossa on tietoja eläkkeensaajista ja heidän eläkkeistään vuoden lopussa, vuoden aikana eläkkeelle siirtyneistä ja vuoden aikana maksettujen eläkkeiden rahamäärästä.
Suomen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, kansaneläkejärjestelmästä ja työeläkejärjestelmästä. Kansaneläkejärjestelmästä vastaa Kela. Työeläkkeitä hoitavat yksityisen sektorin työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat sekä julkisen sektorin eläkelaitokset. Eläketurvakeskus toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot keskusrekisteriinsä. Lakisääteistä eläketurvaa ovat myös liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien sekä sotilasvamma- ja sotilastapaturmalakien mukaiset eläkkeet, ns. SOLITA-eläkkeet.
Lakisääteisen eläketurvan osalta tilasto on lähes tyhjentävä, vain pelkkää SOLITA-eläkettä saavat henkilöt ja heidän eläkkeensä eivät sisälly tilastoon. Maksettujen eläkkeiden (eläkemenon) tilastoon SOLITA-eläkkeet eivät sisälly miltään osin. Siitä puuttuvat myös kuntien vanhojen eläkesääntöjen mukaiset eläkkeet. Vapaaehtoisesta eläketurvasta on mukana vain työnantajan kustantama rekisteröity lisäeläketurva. Se sisältyy sekä eläkkeiden rahamääriin että eläkemenoon.
Tilasto on tarkoitettu sosiaali- ja eläketurvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä eläkeläisjärjestöille ja muille alan ammattihenkilöille.
Tilastossa käytetään mm. seuraavia luokituksia: eläkejärjestelmä, eläkelaji, yleiset alueluokitukset, sairausluokitus (ICD-10) ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto Suomen eläkkeistä perustuu kokonaisaineistoon Suomessa maksetuista eläkkeistä.
Tilastot vuoden lopun eläkkeensaajista ja vuoden aikana maksetuista eläkkeistä tuotetaan henkilöpohjaisesta yhteistilastotiedostosta, joka on koottu Eläketurvakeskuksen perustilastorekisteristä, Kelan eläkkeiden tilastointitiedostoista, Kelan eläketietokannasta ja Suomen Vakuutusdatan toimittamasta aineistosta.
Eläketurvakeskuksen perustilastorekisterin tiedot saadaan Eläketurvakeskuksen eläketapahtumarekisteristä, johon ne välittyvät työeläkelaitoksista, joissa eläkepäätökset tehdään. Kelan tilastointitiedoston tiedot saadaan Kelan eläkkeiden käsittelyjärjestelmistä syntyvistä etuustietokannoista. Kelan eläketietokannoista suoraan poimittavat tiedot perustuvat työeläkelaitosten Kelalle toimittamiin tietoihin. Suomen Vakuutusdata kerää tilastointia varten tiedot liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitoksilta.
Tilasto vuoden aikana eläkkeelle siirtyneistä tehdään henkilöpohjaisesta eläkkeelle siirtyneiden tiedostosta, johon tiedot saadaan Eläketurvakeskuksen perustilastorekisteristä ja Kelan eläkkeiden tilastointirekisteristä.
Eläkkeiden käsittelyjärjestelmät ovat laajoja kokonaisuuksia ja ne on tehty ensisijaisesti eläkkeiden maksamista varten. Virheiden syntymistä pyritään ehkäisemään tiiviillä etuuksista ja tilastoista vastaavien asiantuntijoiden välisellä yhteistyöllä.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetussa vuositilastossa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Se ilmestyy tilastointivuotta seuraavan vuoden syksyllä. Julkaisemisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista Internetistä sekä Eläketurvakeskuksen että Kelan kotisivuilta.
Tilasto on lopullista tietoa.
4 Tietojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoja eläkkeensaajista on saatavissa vuodesta 1981, eläkkeelle siirtyneistä vuodesta 2001 ja eläkemenosta vuodesta 1995 alkaen. Aikasarjat ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia. Matkan varrella on kuitenkin tehty joitain vertailukelpoisuuteen vaikuttavia muutoksia. Seuraavassa tärkeimmät
- SOLITA-eläkkeiden rahamäärät otettiin mukaan eläkkeen suuruutta kuvattaessa vuonna 1991
- Oma- ja/tai erityiseläkettä saavia on vuodesta 1996 alkaen nimitetty omaa eläkettä saaviksi
- Kansaneläkkeen pohjaosan lakkaaminen vuoden 2001 alusta vaikutti merkittävästi vertailukelpoisuuteen. Sen myötä osa aiemmin kansaneläkettä saaneista jäi kokonaan ilman kansaneläkettä. Kansaneläkkeensaajien määrä pieneni 335 000:lla. Tämä ryhmä siirtyi luokasta "sekä kansan- että työeläkettä saavat" luokkaan "pelkkää työeläkettä saavat.
- Vuonna 2008 kansaneläke-käsitteen muutos, jonka mukaan eläkkeensaajan asumistuki ja hoitotuki eivät ole kansaneläkettä, hidasti keskimääräisten eläkkeiden ja eläkemenon kasvua.
Käsitemuutokset on dokumentoitu julkaisussa Tilasto Suomen eläkkeensaajista. Muutoksista on kerrottu julkaisun Tilasto Suomen eläkkeensaajista liiteosassa.
Suomen eläkkeitä koskeva tilasto on käsitteiden osalta yhtenevä Eläketurvakeskuksen työeläkkeistä tuottaman tilaston kanssa, mutta eroaa kahden käsitteen, kansaneläke (vuosina 1981–2007) ja eläkkeen alkaminen, osalta Kelan eläketilaston käsitteistä.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Vuositilastot Suomen eläkkeistä (Tilasto Suomen eläkkeensaajista ja Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain) julkaistaan Internetissä.
Vuositilastot Suomen eläkkeensaajista julkaistaan myös painotuotteena (kumpikin Suomen virallisen tilaston sarjassa). Julkaisuilla on laaja jakelu, mm. kirjastot.
Painojulkaisuissa käytetyt luokitukset on kuvattu kyseisissä julkaisuissa. Laajempia metatietoja saa tilaston yhdyshenkilöiltä.
Painojulkaisun toimituksen ja tilaamisen yhteystiedot kerrotaan julkaisun nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Tilaston havaintoaineiston käyttöön saamista voi tiedustella Eläketurvakeskuksen tilasto-osastosta tai Kelan tilastoryhmästä. Yhteystiedot on kerrottu tilaston kuvaussivulla.
Laatuseloste 2007: Tilasto Suomen eläkkeistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston Suomen eläkkeistä tuottavat Eläketurvakeskus ja Kela yhteistyössä.
Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan Kelan keskushallinnossa on aktuaari- ja tilasto-osasto, jonka tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi. Vastaavasti Työntekijäin eläkelaki velvoittaa Eläketurvakeskuksen mm. tekemään tilastoja toimialaltaan. Eläketurvakeskuksen työjärjestyksen mukaan tilastot tuottaa tilasto-osasto.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Eläketurvakeskuksen ja Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto Suomen eläkkeistä antaa kattavan kokonaiskuvan eläkkeellä olosta ja eläkkeelle siirtymisestä Suomessa. Se kokoaa henkilön eri tahoilta saamat eläkkeet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tilastossa on tietoja eläkkeensaajista ja heidän eläkkeistään vuoden lopussa, vuoden aikana eläkkeelle siirtyneistä ja vuoden aikana maksettujen eläkkeiden rahamäärästä.
Suomen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, kansaneläkejärjestelmästä ja työeläkejärjestelmästä. Kansaneläkejärjestelmästä vastaa Kela. Työeläkkeitä hoitavat yksityisen sektorin työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat sekä julkisen sektorin eläkelaitokset. Eläketurvakeskus toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot keskusrekisteriinsä. Lakisääteistä eläketurvaa ovat myös liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien sekä sotilasvamma- ja sotilastapaturmalakien mukaiset eläkkeet, ns. SOLITA-eläkkeet.
Lakisääteisen eläketurvan osalta tilasto on lähes tyhjentävä, vain pelkkää SOLITA-eläkettä saavat henkilöt ja heidän eläkkeensä eivät sisälly tilastoon. Maksettujen eläkkeiden (eläkemenon) tilastoon SOLITA-eläkkeet eivät sisälly miltään osin. Siitä puuttuvat myös kuntien vanhojen eläkesääntöjen mukaiset eläkkeet. Vapaaehtoisesta eläketurvasta on mukana vain työnantajan kustantama rekisteröity lisäeläketurva. Se sisältyy sekä eläkkeiden rahamääriin että eläkemenoon.
Tilasto on tarkoitettu sosiaali- ja eläketurvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä eläkeläisjärjestöille ja muille alan ammattihenkilöille.
Tilastossa käytetään mm. seuraavia luokituksia: eläkejärjestelmä, eläkelaji, yleiset alueluokitukset, sairausluokitus (ICD-10) ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto Suomen eläkkeistä perustuu kokonaisaineistoon Suomessa maksetuista eläkkeistä.
Tilastot vuoden lopun eläkkeensaajista ja vuoden aikana maksetuista eläkkeistä tuotetaan henkilöpohjaisesta yhteistilastotiedostosta, joka on koottu Eläketurvakeskuksen perustilastorekisteristä, Kelan eläkkeiden tilastointitiedostoista, Kelan eläketietokannasta ja Suomen Vakuutusdatan toimittamasta aineistosta.
Eläketurvakeskuksen perustilastorekisterin tiedot saadaan Eläketurvakeskuksen eläketapahtumarekisteristä, johon ne välittyvät työeläkelaitoksista, joissa eläkepäätökset tehdään. Kelan tilastointitiedoston tiedot saadaan Kelan eläkkeiden käsittelyjärjestelmistä syntyvistä etuustietokannoista. Kelan eläketietokannoista suoraan poimittavat tiedot perustuvat työeläkelaitosten Kelalle toimittamiin tietoihin. Suomen Vakuutusdata kerää tilastointia varten tiedot liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitoksilta.
Tilasto vuoden aikana eläkkeelle siirtyneistä tehdään henkilöpohjaisesta eläkkeelle siirtyneiden tiedostosta, johon tiedot saadaan Eläketurvakeskuksen perustilastorekisteristä ja Kelan eläkkeiden tilastointirekisteristä.
Eläkkeiden käsittelyjärjestelmät ovat laajoja kokonaisuuksia ja ne on tehty ensisijaisesti eläkkeiden maksamista varten. Virheiden syntymistä pyritään ehkäisemään tiiviillä etuuksista ja tilastoista vastaavien asiantuntijoiden välisellä yhteistyöllä.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetussa vuositilastossa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Se ilmestyy tilastointivuotta seuraavan vuoden syksyllä. Julkaisemisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista Internetistä sekä Eläketurvakeskuksen että Kelan kotisivuilta.
Tilasto on lopullista tietoa.
4 Tietojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa eläkkeensaajista vuoden lopussa on saatavissa tilastointivuodesta 1981 alkaen. Aikasarja on pääpiirteissään vertailukelpoinen. Matkan varrella on tehty joitain muutoksia käsitteisiin (oma- ja/tai erityiseläkettä saavia nimitetään vuodesta 1996 alkaen omaa eläkettä saaviksi) ja joitain täydennyksiä (esim. SOLITA-eläkkeiden rahamäärät otettiin mukaan vuonna 1991), jotka vaikuttavat vertailukelpoisuuteen. Myös kansaneläkkeen pohjaosan lakkaaminen vuoden 2001 alusta vaikutti merkittävästi vertailukelpoisuuteen. Sen myötä osa aiemmin kansaneläkettä saaneista jäi kokonaan ilman kansaneläkettä. Kansaneläkkeensaajien määrä pieneni 335 000:lla. Tämä ryhmä siirtyi luokasta "sekä kansan- että työeläkettä saavat" luokkaan "pelkkää työeläkettä saavat. Käsitemuutokset on dokumentoitu julkaisussa Tilasto Suomen eläkkeensaajista. Muutoksista on kerrottu julkaisun Tilasto Suomen eläkkeensaajista liiteosassa.
Tilastoa eläkkeelle siirtyneistä on saatavissa vuodesta 2001 alkaen ja eri vuosien tiedot ovat keskenään vertailukelpoiset. Vuoden aikana maksettujen eläkkeiden tilasto on saatavissa vuodesta 1995 lähtien.
Suomen eläkkeitä koskeva tilasto on käsitteiden osalta yhtenevä Eläketurvakeskuksen työeläkkeistä tuottaman tilaston kanssa, mutta eroaa kahden käsitteen, kansaneläke ja eläkkeen alkaminen, osalta Kelan eläketilaston käsitteistä.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Vuositilastot Suomen eläkkeistä (Tilasto Suomen eläkkeensaajista ja Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain) julkaistaan Internetissä.
Vuositilastot Suomen eläkkeensaajista julkaistaan myös painotuotteena (kumpikin Suomen virallisen tilaston sarjassa). Julkaisuilla on laaja jakelu, mm. kirjastot.
Painojulkaisuissa käytetyt luokitukset on kuvattu kyseisissä julkaisuissa. Laajempia metatietoja saa tilaston yhdyshenkilöiltä.
Painojulkaisun toimituksen ja tilaamisen yhteystiedot kerrotaan julkaisun nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Tilaston havaintoaineiston käyttöön saamista voi tiedustella Eläketurvakeskuksen tilasto-osastosta tai Kelan tilastoryhmästä. Yhteystiedot on kerrottu tilaston kuvaussivulla.
Laatuseloste 2006: Tilasto Suomen eläkkeistä
- Tilastojen relevanssi
- Tilastoinnin menetelmäkuvaus
- Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
- Tilastojen vertailukelpoisuus
- Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
1 Tilastojen relevanssi
Suomen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, kansaneläkejärjestelmästä ja työeläkejärjestelmästä. Kansaneläkejärjestelmästä vastaa Kela. Työeläkkeitä hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkelaitokset ja julkisella sektorilla julkisen sektorin omat eläkelaitokset (suurimpina Valtiokonttori ja Kuntien eläkevakuutus). Eläketurvakeskus (ETK) toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot keskusrekisteriinsä. Lakisääteistä eläketurvaa ovat lisäksi liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien sekä sotilasvamma- ja sotilastapaturmalakien mukaiset eläkkeet (ns. SOLITA-eläkkeet).
Tilasto Suomen eläkkeistä antaa kattavan kokonaiskuvan eläkkeellä olosta ja eläkkeelle siirtymisestä Suomessa. Se kokoaa henkilön eri tahoilta saamat eläkkeet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tilastossa on tietoja eläkkeensaajista ja heidän eläkkeistään vuoden lopussa, vuoden aikana alkaneista eläkkeistä ja vuoden aikana maksettujen eläkkeiden rahamäärästä.
Lakisääteisen eläketurvan osalta tilasto on lähes tyhjentävä, vain pelkkää SOLITA-eläkettä saavat henkilöt ja heidän eläkkeensä eivät sisälly tilastoon. Sen sijaan laskettaessa eläkkeiden suuruuksia SOLITA-eläkkeiden euromäärät sisältyvät aineistoon, mikäli henkilö saa samanaikaisesti kansan- tai työeläkettä. Maksettujen eläkkeiden (eläkemenon) tilastoon SOLITA-eläkkeet eivät sisälly miltään osin. Siitä puuttuvat myös kuntien vanhojen eläkesääntöjen mukaiset eläkkeet.
Vapaaehtoisesta eläketurvasta on mukana vain työantajan kustantama rekisteröity lisäeläketurva. Se sisältyy sekä eläkkeiden rahamääriin että eläkemenoon.
Tilasto on tarkoitettu sosiaaliturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä eläkeläisjärjestöille ja muille alan ammattihenkilöille.
Suomen eläkkeitä ja eläkkeensaajia koskevassa tilastossa käytetään seuraavia luokituksia: eläkejärjestelmä (eläkeyhdistelmät), eläkelaji, yleiset alueluokitukset, sairausluokitus (ICD-10), yleiset demografiset luokitukset.
Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa laitoksen laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on laatia tilastoja, arvioita ja ennusteita. Vastaavasti Työntekijäin eläkelaki (14 §) velvoittaa Eläketurvakeskuksen mm. suorittamaan toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. Eläketurvakeskuksen työjärjestyksen mukaan tilastojen tuottamisen hoitaa tilasto-osasto.
2 Tilastoinnin menetelmäkuvaus
Tilasto vuoden lopun eläkkeensaajista ja vuoden aikana maksetuista eläkkeistä tuotetaan henkilöpohjaisesta yhteistilastotietovarastosta, joka on koottu ETK:n perustilastorekisteristä (työeläkkeet), Kelan eläkkeiden tilastointitiedostoista (kansaneläkkeet ja Kelan perhe-eläkkeet), Kelan eläketietokannasta (sotilasvammaeläkkeet sekä kuntien ja kirkon vanhojen eläkesääntöjen mukaiset eläkkeet) ja Suomen Vakuutusdatan toimittamasta aineistosta (liikenne- ja tapaturmavakuutuslain mukaiset eläkkeet).
ETK:n perustilastorekisterin tiedot saadaan ETK:n eläketapahtumarekisteristä, johon tiedot välittyvät työeläkelaitoksista, joissa eläkepäätökset tehdään. Kelan tilastointitiedoston tiedot perustuvat Kelan toimistoissa ja keskushallinnossa tehtyihin eläkepäätöksiin ja Kelan eläketietokannan tiedot muiden eläkelaitosten Kelalle toimittamiin tietoihin. Suomen Vakuutusdata kerää tilastointia varten tarvittavat tiedot liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitoksilta.
Tilasto vuoden aikana eläkkeelle siirtyneistä tuotetaan henkilöpohjaisesta eläkkeelle siirtyneiden tilastorekisteristä, johon tiedot saadaan Kelasta ja ETK:sta samalla tavalla kuin yhteistilastotietovarastoon. Eläkkeelle siirtyneiden tilastorekisteri sisältää tiedot kaikista vuoden aikana alkaneista eläkkeistä.
Yhteistilastotietovarastoa ja eläkkeelle siirtyneiden tilastorekisteriä pitävät yhdessä yllä Kela ja ETK. Tilastot perustuvat kokonaisaineistoon.
Tiedostot kattavat
- vuoden lopussa eläkettä saaneet henkilöt,
- vuoden lopussa eläkettä saaneiden henkilöiden eläkkeen suuruus,
- vuoden aikana maksettujen eläkkeiden rahamäärät,
- henkilöt, joille alkoi vuoden aikana eläke.
3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Eläkkeiden suuruuksia kuvaavissa tilastoissa on mukana kansaneläke- ja työeläkejärjestelmän eläkkeiden lisäksi myös näitä eläkkeitä saavien SOLITA-eläkkeet. SOLITA-eläkkeet ovat ensisijaisia muihin eläkkeisiin nähden ja voivat siten pienentää kansan- ja/tai työeläkkeen jopa nollan suuruiseksi. Ilman tätä täydennystä tilasto antaisi eläkkeiden suuruuksista virheellisen kuvan.
Kelan eläkkeiden tilastointitiedostot perustuvat aineistoon, joka syntyy eläkeasioita käsiteltäessä. ETK:n eläketapahtumarekisterin tiedot saadaan työeläkelaitoksista, joissa eläkepäätökset tehdään. Käsittelyjärjestelmät sisältävät luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedot. Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia. Lisäksi Kelan tilastointitiedostojen maksettujen eläkkeiden rahamäärät täsmäytetään vuosittaisiin kirjanpidon tietoihin. Jos rahamäärät eivät täsmää, tilastointitiedostojen tiedot saatetaan vastaamaan kirjanpitoa.
4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto Suomen eläkkeistä tuotetaan kerran vuodessa. Se julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden syksyllä. Tieto tilaston valmistumisesta on Internetissä Kelan kotisivuilla (www.kela.fi/tilasto > Tilasto-opas > Julkistamiskalenteri).
Tilasto on lopullista tietoa.
5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Tilastoa Suomen eläkkeistä julkaistaan Internetissä ETK:n kotisivuilla (www.etk.fi > Tilastot > Eläkkeet > Kaikki eläkkeensaajat). Verkkosivuilla on mainittu yhteystiedot.
Kela ja ETK julkaisevat yhdessä tilastoa Suomen eläkkeistä kahtena painotuotteena (Tilasto Suomen eläkkeensaajista ja Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain, kumpikin Suomen virallisen tilaston sarjassa). Julkaisuilla on laajat jakelut, joiden merkittävä kohde on kirjastot. Se varmistaa tilaston yleisen saatavuuden.
6 Tilastojen vertailukelpoisuus
Tilastoa eläkkeensaajista vuoden lopussa on saatavissa tilastovuodesta 1981 alkaen. Aikasarja on pääpiirteissään vertailukelpoinen. Matkan varrella on tehty joitain muutoksia käsitteisiin (oma- ja/tai erityiseläkettä saavia nimitetään vuodesta 1996 alkaen omaa eläkettä saaviksi) ja joitakin täydennyksiä (esim. SOLITA-eläkkeiden rahamäärät sisällytettiin aineistoon vuodesta 1991 alkaen), jotka saattavat häiritä vertailukelpoisuutta. Käsitteissä tapahtuneet muutokset on dokumentoitu vuosittain ilmestyvässä julkaisussa Tilasto Suomen eläkkeensaajista ja niitä seuraamalla päästään tarvittaessa vertailukelpoisiin aikasarjoihin.
Tilastoa eläkkeelle siirtyneistä on saatavissa vuodesta 2001 alkaen ja eri vuosien tilastot ovat keskenään vertailukelpoiset. Vuoden aikana maksettujen eläkkeiden tilasto on saatavissa vuodesta 1995 lähtien.
Eläkelainsäädännön muutokset, joita vuosien varrella on tehty, heijastuvat tilastoon: uusia eläkelajeja on syntynyt, vanhoja lakannut, ikärajat muuttuneet yms. Tilasto kuvaa kuitenkin todellisuutta tiettynä ajankohtana ja vertailuja tehtäessä on vain otettava lainsäädännön muutokset huomioon. Yksi suuri muutos, joka vaikuttaa eläkeyhdistelmien (saa pelkkää työeläkettä, saa sekä kansan- että työeläkettä) aikasarjojen vertailukelpoisuuteen, on pohjaosan lakkauttaminen vuoden 2001 alusta. Sen myötä osa aiemmin kansaneläkettä saaneista jäi kokonaan ilman kansaneläkettä ja kansaneläkkeensaajien määrä pieneni 335 000:lla. Tämä ryhmä siirtyi ryhmästä "sekä kansan- että työeläkettä saavat" ryhmään "pelkkää työeläkettä saavat".
7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Tilastoa Suomen eläkkeistä tuottavat yhteistyössä Kela ja ETK; mikään muu taho ei tilastoa valmista. ETK:n tuottama tilasto työeläkkeensaajista on käsitteiden osalta yhteneväinen Suomen eläkkeitä koskevan tilaston kanssa. Sen sijaan Kelan tuottama tilasto omista eläkkeistään eroaa kahden käsitteen osalta:
1. Kelasta pelkästään jotain eläkkeenosaa/-lisää saavat luetaan Kelan omassa tilastossa kansaneläkkeensaajiksi, yhteistilastossa taas ei. Näiden osien/lisien euromäärät sisältyvät yhteistilastossa työeläkkeiden rahamääriin vain silloin, kun osan/lisän saajalla on työeläke.
2. Kelan omassa tilastoinnissa eläkkeensaaja on uusi, jos hän saa eläkettä ensimmäistä kertaa tai edellisen eläkkeen päättymisestä on kulunut vähintään yksi kuukausi. Yhteistilastoinnissa eläkkeelle siirtyneeksi luetaan ensimmäistä kertaa eläkettä saaneiden lisäksi taas henkilöt, joiden edellisen eläkkeen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta.