B-lausunto sairauspäivärahaa varten

Kirjaa potilaan työ- ja toimintakykyyn oleellisesti vaikuttavat sairaudet tärkeysjärjestyksessä (myös ICD-10-koodit).

Kerro, mihin ko. sairauksien diagnoosit perustuvat, miten hoito ja kuntoutus on edennyt ja millaisia ovat tulokset.

Kuvaa tuoreet tutkimustulokset ja tekemäsi ajantasaisen kliinisen tutkimuksen (= status) löydökset tarkasti. Keskity tuloksiin ja löydöksiin joilla on merkitystä lausunnon tarkoituksen kannalta.

Tärkeää on, että todistuksesta käy ilmi, millä perusteella diagnoosiin on päädytty, miten sairautta on hoidettu ja miten se vaikuttaa työkykyyn.

Kirjoita lomakkeelle potilaan nykyinen työtehtävä ja ammatti ja arvioi hänen terveydentilaansa suhteessa niihin. Pelkkä ammattinimike ei riitä työkyvyn arvioimiseen, vaan tarvitaan tarkemmat tiedot työstä ja työn vaatimuksista. Lisäksi B-lausunnossa on tarpeen kuvata koulutus- ja työhistoria.

Arvioi työttömän toimintakykyä siihen työhön, josta hän on jäänyt työttömäksi. Jos henkilö on ollut pitkään työttömänä, arvioi hänen toimintakykyään siihen työhön, jota hän hakee.

Tee kokonaisarvio toimintakyvystä. Huomioi sekä fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen että kognitiivinen toimintakyky.

Arvioi lausunnossa sairauden/sairauksien toimintakyvylle aiheuttamia rajoitteita arjen sujuvuuden näkökulmasta. Olennaista on, että arvioit ja kirjaat potilaan tai omaisen kertoman ohella objektiivisesti vastaanotolla tekemäsi havainnot ja tutkimustulokset. Erottele, mikä on kenenkin kertomaa ja mikä oma havaintosi.

Kuvaa lausunnossa myös toimintakyvyn vahvuudet ja asiat, joista potilas suoriutuu rajoituksista huolimatta. Tämä hyödyttää muun muassa lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa.

Erityisesti psyykkisten sairauksien yhteydessä on suositeltavaa käyttää myös strukturoituja toimintakyvyn arviointimenetelmiä, joita ovat esimerkiksi SOFAS- ja SDS-mittarit.

On tärkeää kuvata, millainen toimintakyky on nykyhetkellä ja miten ennustat sen kehittyvän.

Esitä arviosi siitä, miten toimintakyky riittää suhteessa potilaan työn vaatimuksiin. Arvioi, estääkö sairaus potilasta tekemästä työtään.

Johtopäätökset-kohdassa hoitava lääkäri esittää arvionsa potilaan työkyvystä eli potilaan toimintakyvyn suhteesta työnsä vaatimuksiin.  Kela ratkaisee oikeuden sairauspäivärahaan.
Johtopäätösten pitää perustua lausunnossa jo esitettyihin esitietoihin ja tutkimustuloksiin sekä omiin tutkimushavaintoihisi. Jos niiden välillä on ristiriitaa, asia pitää selvittää.

Sairauspäivärahakaudella työkykyä verrataan henkilön oman työn vaatimuksiin (= ammatillinen työkyvyttömyys). Sairauspoissaoloa koskevien johtopäätösten on perustuttava sairauden aiheuttamaan työ- ja toimintakyvyn heikkenemään. Jos koet, etteivät edellytyksesi tehdä arviota ole riittävät, voit myös olla ottamatta kantaa työkykyyn. On kuitenkin suotavaa, että hoitava lääkäri ottaa työkykyyn kantaa.

Työkyvyttömyyden kestoa arvioitaessa on huomioitava sairauden luonnollinen kulku sekä hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuudet parantaa toimintakykyä.

Ota B-lausunnon kohdassa 7 kantaa myös lääkinnälliseen ja ammatilliseen kuntoutustarpeeseen. Keskustele potilaan kanssa siitä, millaiset vaihtoehdot tukevat työhön palaamista. Lue lisää työhön palaamisen tukemisesta (Henkilöasiakkaat-osio).