Riskienhallinta ja valvonta | Tietoa Kelasta | KelaSiirry sisältöön

Valvonta ja riskienhallinta Kelassa

Valvonnan ja riskienhallinnan avulla varmistamme, että toimimme tehokkaasti ja tietoturvallisesti ja noudatamme voimassa olevia säädöksiä ja toimintaperiaatteita.

Erilaiset riskit ja niiden hallinta

Arvioimme ja seuraamme aktiivisesti riskejä ja niiden hallintaa ja kehitämme toimintatapojamme jatkuvasti. Kelassa pääjohtaja vastaa riskien kartoittamisesta ja ehkäisemisestä. Sisäinen tarkastus puolestaan vastaa riskienhallinnan toimivuuden ja laadun arvioinnista.

Nykypäivän erilaisista riskeistä esimerkkeinä ovat talous- ja tietosuojariskit sekä kyber- ja tietoturvallisuusuhkat. Niiden tunnistaminen ja arviointi kuuluvat kiinteästi strategiseen suunnitteluumme ja päivittäiseen toimintaamme. Näin varmistamme, että vastaamme asiakkaiden, kumppaneiden ja yhteiskunnan tarpeisiin tavoitteidemme mukaisesti.

Kelan toiminnan valvominen

Kela on eduskunnan valvonnassa oleva itsenäinen sosiaaliturvalaitos, jolla on oma hallinto ja talous. Sisäisellä valvonnalla varmistamme, että toteutamme strategiaamme tuloksellisesti. Toteutamme sisäistä valvontaa kaikilla organisaation tasoilla. Erityisesti operatiivisessa toiminnassa se on jatkuvaa ja päivittäistä.

Kelan valvovat toimijat

  • Kelan valtuutetut
  • Kelan valtuutettujen valitsemat tilintarkastajat
  • valvontatilintarkastajat
  • Kelan hallitus
  • tarkastustoimikunta
  • sisäinen tarkastus
  • ulkopuolinen tilintarkastusyhteisö.

Valtuutettujen tärkeimpänä tehtävänä on valvoa Kelan hallintoa ja toimintaa siten, että Kelan palvelujen laatu ja saatavuus otetaan huomioon. Valtuutettujen tehtävänä on valvoa kaikkea Kelan toimintaa. Valtuutetut eivät kuitenkaan ohjaa etukäteen Kelan muita päätöksentekoelimiä, kuten hallitusta.

Valtuutetut voivat vaikuttaa esimerkiksi pyytämällä selvityksiä, tekemällä ehdotuksia tai ottamalla kantaa hallintoon liittyviin asioihin. Toimintaa valvotaan yleensä jälkikäteen, ja valvonta keskittyy laillisuuskysymyksiin. Eduskunta valvoo Kelaa myös eduskunnalle vuosittain laadittavan valtuutettujen toimintakertomuksen välityksellä.

Yleiskokousten pöytäkirjat annetaan tiedoksi tilintarkastajille ja Kelan hallitukselle.

Lisätietoja

Valvontatilintarkastaja ja tilintarkastajien puheenjohtaja ovat ammattitilintarkastajia. Muut tilintarkastajat ovat useimmiten olleet kansanedustajia.

Tilintarkastajat tarkastavat

  • onko Kelan hallitus noudattanut voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä
  • onko Kelan tilinpäätös laadittu kirjanpitolain ja lain Kansaneläkelaitoksesta edellyttämällä tavalla
  • antaako tilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot Kelan toiminnan tuloksesta ja taloudesta
  • onko Kelan kirjanpitoa hoidettu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti

Tilintarkastusyhteisö tekee tilintarkastusta jatkuvasti. Valvontatilintarkastuksen kohteita ovat tavallisesti muun muassa sijoitustoiminta, etuustuotot- ja menot, maksuliikenne ja palkat, ostot- ja hankinnat sekä pääkirjanpito.

Lisätietoja

Hallituksen vastuulla on esimerkiksi

  • vahvistaa Kelan toiminta- ja taloussuunnitelma
  • laatia Kelan toimintakertomus ja tilinpäätös
  • vahvistaa Kelan työjärjestys, jossa annetaan määräykset hallinnosta ja asioiden käsittelystä
  • päättää Kelan varojen sijoittamisen periaatteista
  • päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä
  • päättää pääjohtajan ja muiden johtajien työnjaosta
  • ottaa johtavat toimihenkilöt työsopimussuhteeseen
  • vahvistaa pääjohtajien ja muiden johtajien palkka- ja muut edut
  • vahvistaa perusteet, jotka koskevat toimihenkilöiden palkkausta, työaikaa, vuosilomia ja matkakorvauksia
  • päättää muista periaatteellisista ja tärkeistä asioista.

Hallituksen kokouksien pöytäkirjat annetaan tiedoksi valtuutetuille ja tilintarkastajille.

Lisätietoja

Kelan hallitus
Hallituksen asiakirjat ja pöytäkirjat

Tarkastustoimikuntaan kuuluu vähintään viisi jäsentä. Puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajana hallituksen varapuheenjohtaja ja jäseninä vähintään yksi hallituksen jäsen, pääjohtaja sekä valvontatilintarkastusta hoitava tilintarkastaja. Toimikunnan esittelijänä ja sihteerinä on sisäisen tarkastuksen päällikkö.

Tarkastustoimikunta avustaa hallitusta varmistumaan siitä, että Kelassa on koko toiminnan kattava, riittävä riskienhallinta ja sisäisen valvonnan järjestelmä. Sen tehtävänä on seurata, että Kelan toiminta, riskienhallinta ja sisäinen valvonta on järjestetty lakien, määräysten sekä hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän edellyttämällä tavalla. Tarkastustoimikunnan tehtävänä on lisäksi valvoa ja ohjata sisäisen tarkastuksen työtä.

Lue lisää

Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoimintaa. Sisäinen tarkastus selvittää Kelan johdolle, onko sisäinen valvonta ja riskienhallinta ollut asianmukaista. Lisäksi sisäinen tarkastus voi tehdä muita sille osoitettuja tarkastustehtäviä. Tarkastuksen kohteena voivat olla Kelan kaikki toiminnot.

Sisäisen tarkastuksen työtä ohjaa kansainvälinen ammatillinen ohjeistus. Sisäinen tarkastus tekee yhteistyötä tilintarkastuksen kanssa, jotta tarkastustoiminnan riittävä kattavuus voidaan varmistaa.

Ilmoittajansuojelulain mukaiset ilmoitukset

Ilmoittajansuojelulaki suojaa henkilöä, joka ilmoittaa eräiden lakien rikkomisesta. Voit tehdä laissa tarkoitetun ilmoituksen, jos työsi yhteydessä havaitset tai epäilet lain rikkomista Kelan toiminnassa. Etuuslakien soveltaminen ei kuulu ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan.

Voit saada lain tarkoittaman ilmoittajan suojan, jos sinulla on työyhteyden lisäksi perusteltu syy uskoa tiedon paikkansapitävyyteen ja että epäilemäsi rikkomus kuuluu lain soveltamisalaan. Tutustu ennen ilmoituksen tekemistä tarkemmin ilmoituksen tekemisen yleisiin edellytyksiin, lain soveltamisalaan ja lain antamaan suojaan.

Tee ilmoitus epäilemästäsi lain rikkomisesta ensisijaisesti Kelaan, osoitteeseen compliance@kela.fi.

Ilmoituksen voi tehdä tietyissä tapauksissa myös Oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan. Väärien tietojen ilmoittaminen tahallaan on rangaistavaa, ja siitä voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus.

Lue lisää ilmoittajansuojelulaista (finlex.fi)

Ei korruptiolle

Korruptiolla tarkoitetaan vaikutusvallan väärinkäyttöä oikeudettoman edun tavoittelemiseksi. Väärinkäyttö voi olla lainvastaista tai muuten epäeettistä toimintaa. Siihen voivat syyllistyä niin yksityishenkilöt, virkamiehet, poliitikot kuin elinkeinoelämän palveluksessa toimivat.

Korruptiolle alttiita ovat mm. päätöksenteko, julkiset hankinnat sekä kriittiset toiminnot ja informaatio.

Kela on mukana oikeusministeriön koordinoimassa Sano ei korruptiolle -yhteistyöverkostossa. Kelan johto sitoutuu vastustamaan korruptiota sekä edistämään avointa ja oikeudenmukaista toimintaa. Kela ei hyväksy minkäänlaista korruptiota työntekijöiltään eikä yhteistyökumppaneiltaan.

Lue lisää oikeusministeriön ylläpitämässä verkkopalvelussa.

Sivu päivitetty 1.3.2024