Kela-asiointi voi katketa tuhansilta yrityksiltä ja yhteisöiltä vuodenvaihteessa

Yritykset ja yhteisöt tarvitsevat Suomi.fi-valtuudet Kelan asiointipalveluiden käyttöön. Valtuudet täytyy hoitaa kuntoon tämän vuoden aikana, jotta asiointipalveluita voi käyttää myös jatkossa. Jos asiointi estyy, viivästyy myös etuuspäätöksien saaminen, mikä voi vaikuttaa merkittävästi paitsi yrityksien ja yhteisöjen myös henkilöasiakkaiden talouteen.

Suomi.fi-palvelu korvaa 31.12.2020 kokonaan Katso-palvelun, jota on käytetty Kelan asiointipalveluissa käyttäjien tunnistukseen ja organisaation puolesta asiointiin. Noin 18 000 yrityksen, yhdistyksen, säätiön, seurakunnan ja kunnan asiointi Kelan sähköisissä palveluissa katkeaa 1.1.2021, jos Y-tunnusten vastuuhenkilöt eivät valtuuta Kelan asiointipalvelujen käyttäjiä Suomi.fin Valtuudet-palvelussa ennen kuin Katso-palvelu poistuu käytöstä.

Katso-valtuuksilla voi asioida vielä loppuvuoden ajan, mutta valtuudet eivät siirry Suomi.fihin automaattisesti. Suurin osa valtuuksia antavista tahoista pystyy ottamaan Suomi.fi-valtuudet käyttöön omatoimisesti verkossa.

Kelan asiointipalveluissa on asioinut vuoden aikana yli 30 000 työnantajana toimivaa yritystä ja yhteisöä. Näistä vain noin 40 prosenttia, eli noin 12 000 käyttäjää, on antanut valtuuksia Suomi.fin Valtuudet-palvelussa. Kelalla ei ole mahdollisuutta seurata siirtymätilannetta Y-tunnuksittain, minkä vuoksi juuri niitä käyttäjiä ei ole saatu kannustettua siirtymään Suomi.fin käyttöön, joilta Suomi.fi-valtuudet vielä puuttuvat.

– Siirtymäprosentti on ollut huolestuttavan matala. Asiointipalvelujen käyttäjät pääsevät vielä toistaiseksi asioimaan Katso-valtuuksilla, mikä luo virheellisen kuvan tilanteen kiireellisyydestä. Suomi.fi-valtuuksien täytyy olla kunnossa jo kuukauden kuluttua, ja valtuuksien hakemiseen on varattava aikaa. Nykyisellä käyttöönottotahdilla näyttää siltä, että asiointi tulee katkeamaan tuhansilta toimijoilta, kertoo Kelan erikoisasiantuntija Marko Korhonen.

Jos valtuuksia ei hoideta ajoissa kuntoon, asiointi estyy ja sen myötä viivästyy myös etuuspäätöksien saaminen. Viivästymisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia yrityksien ja yhteisöjen talouteen, mutta myös henkilöasiakkaat saattavat kärsiä tilanteesta. Esimerkiksi jos sosiaalityöntekijällä ei ole mahdollisuutta tarkistaa asiakkaansa Kela-asioiden tilannetta, sosiaalityön tekeminen vaikeutuu ja Kelan puhelinpalvelu ruuhkautuu. Vastaavasti jos työnantaja ei ilmoita ajoissa työntekijänsä palkkatietoja sairausajan tai äitiysvapaan ajalta, työntekijä saa päätöksen etuudestaan myöhässä.

– Suurin huoli meillä on kunnista, jotka käyttävät Kelan etuustietopalvelu Kelmua merkittävän paljon asiakkaiden asioiden hoidossa. Kelmun käyttöä ei ole mahdollista korvata Kelan puhelinpalvelulla, eikä sosiaalitoimesta apua hakevien perheiden tulisi tästä tilanteesta kärsiä. Toisaalta suurin taloudellinen vaikutus tulee olemaan niille työnantajille, joilla on paljon Kelalta haettavia etuuksia, Korhonen sanoo.

Lisätietoja asiakkaille