Käynnissä olevat tutkimukset

Kelassa tehtävän tutkimuksen aiheita ovat Kelan hoitama toimeentuloturvajärjestelmä, Kelan oma toiminta, terveysturva ja kuntoutus. Seuraavassa on esitelty lyhyesti keskeisimmät tutkimushankkeemme painoalueittain.

Toimeentulo

Vaikuttavat palvelut

Työ- ja toimintakyky

Perheiden arki

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Yhdenvertaisuus ja kohtaamiset

TOIMEENTULO

Toimeentulotuki Helsingissä 2010-luvulla

Vuoden 2017 alussa tapahtuneen perustoimeentulotuen toimeenpanon siirron kunnilta Kelalle arvioitiin osaltaan vähentävän köyhyyttä ja parantavan ensisijaisten etuuksien saantia. Lisäksi sen ajateltiin mm. yksinkertaistavan ja yhdenvertaistavan tuen ratkaisemiseen ja maksamiseen liittyviä käytäntöjä, helpottavan tilastointia ja vapauttavan resursseja kuntien varsinaiselle sosiaalityölle.

Tämän hankkeen tarkoituksena on tutkia perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksia tuen saajiin ja hakijoihin sekä selvittää muiden Kelan etuuksien saamisen linkittymistä toimeentulotuen saamiseen vuosina 2011–2019 eli ennen Kela-siirtoa ja sen jälkeen. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan, miten tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustason lasku vuonna 2017 on vaikuttanut toimeentulotuen käyttöön. Tutkimus keskittyy kyseisinä vuosina Helsingissä asuneeseen väestöön.

Hankkeessa yhdistetään Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toimeentulotukitietoja vuosilta 2011–2017 Kelan rekisteriaineistoihin vuosilta 2011–2019.

Lisätietoja: Tuija Korpela, etunimi.sukunimi@kela.fi

Maahanmuuttajien polut Kelassa

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa maahanmuuttajista Kelan asiakkainen. Loppuvuodesta 2020 julkaistussa työpaperissa selvitettiin, kuinka paljon maahanmuuttajat käyttivät Kelan etuuksia verrattuna valtaväestöön vuonna 2018. Jatkossa tutkimuksessa tarkastellaan Kelan etuuksien käyttöä pidemmällä aikavälillä ja keskitytään erityisesti 18–24-vuotiaisiin nuoriin Kelan asiakkaina. Lisäksi tutkitaan, miten asiakkaiden informointi omalla kielellä näkyy etuuksien hakemisessa ja käytössä. Tutkimuksessa käytetään Kelan rekistereistä muodostettuja aineistoja.

Hanke toteutetaan ajalla 1.6.2019 - 30.6.2022.

Lisätietoja: Signe Jauhiainen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden väestörakenteen ja sosiaalisten ongelmien muokkaajana

Hankkeen tavoitteena on edistää ymmärrystä segregaatiomekanismeista ja vahvistaa hyvinvoinnin edistämistä lähiöissä. Tämä tapahtuu tuottamalla aiempaa tarkempaa tietoa 1) kuinka suurten kaupunkien lähiöiden väestörakenne kehittyy, 2) kuinka erilaiset sosiaaliset ongelmat ovat yhteydessä väestörakenteeseen, 3) kuinka valikoiva muuttoliike vaikuttaa väestörakenteeseen ja sosiaalisten ongelmien kasautumiseen, 4) millä tavoin sosiaaliturva tasaa tuloeroja alueiden välillä ja miten etuuksien saaminen on yhteydessä liikkuvuuteen, ja 5) kuinka sosiaalityö voi tukea erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten asumista. Aineistoina käytetään erityisesti yksilötason pitkittäisrekisteriaineistoja, ja lisäksi käytetään määrällistä ja laadullista haastatteluaineistoa. Vastaukset tutkimuskysymyksiin auttavat ymmärtämään erityyppisten lähiöiden kehityskulkua ja kehittämään asuntotuotantoon, sosiaaliturvaan ja sosiaalityöhön liittyviä asumisen tukemisen muotoja segregaatiokehityksen hallitsemiseksi ja asumisen turvan edistämiseksi.

Hanke toteutetaan THL:n ja Kelan yhteistyönä. Kela toteuttaa osatutkimuksen 4. Hanke on osa Ympäristöministeriön Lähiöohjelmaa.

Lisätietoja: Signe Jauhiainen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Koronaepidemian sosiaaliset vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin asiakkaisiin ja heidän palveluihinsa

Tutkimuksen tavoitteena on seurata heikoimmassa asemassa olevien tilannetta korona-epidemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimushankkeessa selvitetään, miten heikoimmassa asemassa olevien sosiaalipalvelujen asiakkaiden hyvinvointi ja palvelut ovat muuttuneet korona-epidemian vuoksi tehtyjen muutosten ja rajoitusten johdosta. Kelassa toteutettavassa osiossa keskitytään 1) muutoksiin toimeentulotuen saajissa ja 2) nuorten naisten toimeentulon muutoksiin. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä THL:n kanssa.

Hanke toteutetaan ajalla 1.6.2020–31.12.2021.

Lisätietoja: Signe Jauhiainen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Tyypin 2 diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuuden muutoksen vaikutukset diabeteslääkkeiden ja toimeentulotuen käyttöön

Tyypin 2 diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuus siirrettiin vuoden 2017 alussa ylemmästä, 100 % korvaustason erityiskorvausluokasta alempaan 65 %:n erityiskorvausluokkaan.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuuden muutos on vaikuttanut tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden lääkekäyttöön. Tutkimuksen toisena tavoitteena on tarkastella, miten tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden toimeentulotuesta maksettujen lääkehoitojen osuus on kehittynyt tyypin 2 diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuuden vuoden 2017 muutoksen jälkeen, ja poikkeaako tämä kehitys soveltuvien vertailuryhmien toimeentulotuesta maksettujen lääkehoitojen kehityksestä.

Lisätietoja: Hanna Rättö puh. 020 634 1980, etunimi.sukunimi@kela.fi

EUROMOD update project for Finland

EUROMOD is a harmonized microsimulation model covering all EU member states. The model provides a standardized, flexible solution for cross-country comparison of tax-benefit policies. Uses of the model include evidence based ex-ante policy evaluation, such as estimating effects of policy changes on income distribution. In addition, EUROMOD is an essential tool for producing flash estimate indicators on income poverty and inequality in the EC.

European Commission Joint-Research Center, University of Essex and National teams from member states jointly update the model annually. EUROMOD update project for Finland includes documenting the up-to-date tax-transfer policy system for Finland and producing an input dataset for the most recent year available.

Yhteistyötahot: Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus (JRC), University of Essex

Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2020­–31.12.2023

Lisätietoja: Tapio Räsänen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Sairausvakuutuksen lääke- ja matkakaton kohdentuminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kalenterivuosittaiset maksukatot aiheuttavat erityisesti pitkäaikaissairaille terveysmenojen keskittymistä alkuvuoteen. Menojen hillitsemiseksi on esitetty mm. maksukattojen yhdistämistä.

Kela hallinnoi terveydenhuollon kolmesta maksukatosta kahta, sairausvakuutuksen lääke- ja matkakattoa. Tässä rekisteriselvityshankkeessa tarkastellaan lääke- ja matkakaton täyttymisen kohdentumista mm. alueellisesti ja tuloluokittain ja arvioidaan niiden yhdistämisen kustannusvaikutuksia sekä kohdentumista väestöön erilaisissa vaihtoehdoissa. Kattojen yhdistämisen lisäksi tarkastellaan myös muita vaihtoehtoja ehkäistä potilaiden terveysmenojen keskittymistä alkuvuoteen, kuten kattojen ajallisen kohdentumisen muutosta joko ennalta määriteltyyn tai liukuvasti alkavaan ajankohtaan.

Hankkeessa tarkastellaan myös perustoimeentulotuen käyttöä terveydenhuoltomenoihin.

Toteutusaika 1.2.2020–31.12.2020.

Lisätietoja: Päivi Tillman, puh. 020 634 1927, etunimi.sukunimi@kela.fi

Sosiaaliturvan Stressitesti

Sosiaaliturvan stressitestillä selvitetään, kuinka yllättävä taloudellinen taantuma tai ansion menetys vaikuttaa kotitalouksien toimeentuloon ja kykyyn selviytyä välttämättömistä menoista. Tutkimuksessa hyödynnetään Atkinsonin (2009) ehdottamaa sosiaaliturvan stressitestiä. Mikrosimulointimenetelmällä selvitetään kuinka kattavasti sosiaalivakuutus vakuuttaa kotitaloudet, esimerkiksi työttömyyden varalta.

Tutkimuksessa tuotetaan ajankohtaista tietoa siitä, tarjoaako sosiaaliturva riittävän toimeentulon yllättävien riskien toteutuessa. Tutkimuksella vastataan ajankohtaiseen tietotarpeeseen soveltamalla menetelmää vuoden 2020 pandemian taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään sosiaaliturvan suomalaisia työntekijä- ja yrittäjäkotitalouksia suojaava vaikutus. Taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa keskitytään kotitalouksien toimeentuloon ja sosiaaliturvan kattavuuteen.

Toteutusaika 1.4.2020–31.12.2021

Lisätietoja: Tapio Räsänen, etunimi.sukunimi@kela.fi

VAIKUTTAVAT PALVELUT

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tutkittua yksilötason tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön ja sosiaaliturvaetuuksien saamisen kokonaisuudesta Oulun asukkailla. Erityinen huomio on eri sektoreiden ja eri järjestelmien palveluiden ja etuuksien käytössä ja yhteensovittamisessa samoilla ihmisillä. Useita vuosia kattava rekisteriaineisto mahdollistaa laajan näkökulman terveydenhuollon eri sektoreiden sekä julkisten sosiaalipalveluiden ja -etuuksien kokonaiskäyttöön ja kustannuksiin. Hanke jakautuu useaan osahankkeeseen.

Yhteistyötahot: Oulun kaupunki, työterveyshuollon palveluntuottajat.

Lisätietoja: Jenni Blomgren, puh. 020 634 1893, etunimi.sukunimi@kela.fi

Yhteiskunnalliset kriisit ja niiden vaikutus lääkkeiden kulutukseen – Esimerkkinä koronavirusepidemia

Rekisteritutkimuksen tavoitteena on selvittää lääkkeiden määräämisen ja avoterveydenhuollon lääkekulutuksen, sekä lääkkeiden hintojen, kustannusten ja niistä maksettujen sairausvakuutuskorvausten kehitystä koronavirusepidemian aikana Suomessa. Tutkimuksen avulla tuotetaan lisäksi jatkuvaa ajankohtaista tilannekuvatietoa koronavirusepidemian seurannan ja siihen liittyvän kansallisen päätöksenteon tueksi. Tutkimuksessa lääkekulutuksen kehitystä verrataan vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2019 ja etsitään mahdollisia syitä havaituille eroille ja muutoksille. Lääkekulutuksen tarkastelu perustuu Kanta-reseptiarkiston sisältämiin koko väestön kattaviin tietoihin lääkärien laatimista lääkemääräyksistä ja avoapteekkien toimittamista lääkeostoista. Lääkkeistä maksettujen sairausvakuutuskorvausten tarkastelu perustuu Kelan reseptitiedoston tietoihin sairausvakuutuskorvauksen perusteena olevista lääkeostoista. Tutkimuksen tietoja voidaan ajantasaisen koronavirusepidemian tilannekuvan seurannan lisäksi hyödyntää muun muassa yhteiskunnan varautumisessa tulevaisuuden epidemioihin, pandemioihin ja muihin yhteiskunnan kriiseihin, sekä yleisemmin huoltovarmuuden ylläpitämisestä käytävän keskustelun tukena sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Toteutusaika: 27.4.2020–31.12.2022

Lisätietoja: Heini Kari, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kehitysvammaisten lääkehoito Suomessa 2014–2018

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella kehitysvammaisten henkilöiden lääkkeiden käyttöä ja käytön muutoksia vuosina 2014–2018. Tavoitteena on myös täydentää tietoja kehitysvammaisista henkilöistä ja kehitysvammaisuuden epidemiologiasta Suomessa. Tutkimuksessa luodaan valtakunnallinen aineisto kehitysvammaisista henkilöistä yhdistämällä Kelan vammaistuki- ja kansaneläkerekistereiden sekä THL:n hoitoilmoitusrekistereiden tietoja. Kootulle aineistolle selvitetään Kelan reseptitiedostosta lääkkeiden käytön yleisyyttä, käytettyjä lääkkeitä sekä lääkkeiden käytön muutoksia viiden vuoden aikana. Tutkimus on Kehitysvammaliiton, Oulun ja Turun yliopistojen sekä Kansaneläkelaitoksen yhteistyöhanke.

Yhteistyötahot: Kehitysvammaliitto, Oulun ja Turun yliopistot

Toteutusaika: 1.9.2019–31.12.2021

Lisätietoja: Leena K. Saastamoinen,  etunimi.k.sukunimi@kela.fi

Lääkkeet kartalla – Lääketietoraportoinnin kehittämisen pilotointihanke

Kelan tutkimusyksikön ja Fimean lääkehoitojen arviointi -prosessin (LHAP) yhteistyöhankkeessa tuotetaan raporttikokonaisuuksia rationaalisen lääkehoidon näkökulmasta keskeisistä teemoista ja ilmiöistä. Hankkeen tavoitteena on jalostaa olemassa olevaa, eri tietolähteistä kerättävää dataa tiedoksi, joka mahdollistaa lääkehoitoon liittyvien toimintojen nykyistä tavoitteellisemman kehittämisen, johtamisen, valvonnan ja ohjauksen. Hankkeessa tuotetaan visuaalisia ja interaktiivisia raportteja. Tässä hankkeen pilotointivaiheessa tarkastellaan esimerkiksi kustannusten kasvua aiheuttavia lääkkeitä, iäkkäiden lääkehoitoa ja antibioottien käyttöä.

Toteutusaika 1.3.2020–31.12.2021.

Lisätietoja: Hanna Koskinen, puh. 020 634 1902, etunimi.sukunimi@kela.fi

Vältettävien lääkkeiden käyttöön liittyvät tekijät alueittain

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella vältettävien lääkkeiden käytön alueellista vaihtelua mitattuna Fimean Lääke 75+ -indikaattoreilla yli 75-vuotiaassa väestössä. Lisäksi tarkastellaan alueellisen vaihtelun yhteyttä taloudellisiin, terveysjärjestelmään liittyviin ja potilaaseen liittyviin tekijöihin. Epärationaalisen lääkkeiden käytön vähentäminen parantaa potilaiden hyvinvointia ja sen avulla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lääkekustannuksissa.

Tutkimuksen aineistona käytetään Kelan reseptitiedostoa, johon yhdistetään taustatietoa tutkittavista alueista. Aineistoon poimitaan tiedot koko väestön lääkkeiden käytöstä vuodelta 2011. Alueiden taustatietoja poimitaan saatavilla olevista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveystilastotiedoista.

Lisätietoja: Leena K. Saastamoinen, puh. 020 634 1972 etunimi.k.sukunimi@kela.fi

Kelan lääkemääräyspalautteen vaikuttavuus

Eri tutkimuksissa on osoitettu, ettei kirjallinen koulutusmateriaali yksinään riitä muuttamaan lääkäreiden lääkemääräyskäytäntöjä. Lääkäreiden omien toimintakäytäntöjen analyysin ja suoraan toimintaan kohdistuvan palautteen on toisissa tutkimuksissa osoitettu muuttavan lääkkeiden määräämistä. Myös potilaslähtöisillä interventioilla ja lääkäreiden muistuttamisella saattaa olla vaikutusta lääkkeiden määräämiseen. Kelan kohdennettu lääkemääräyspalaute kohdistuu tietyn lääkärin omaan määräämiseen vuosittain vaihtuvan, valitun tapauksen kautta. Palautteeseen liittyy informaatio-ohjaus valittuun teemaan kohdistuvan asiantuntija-artikkelin kautta. Palautteen tavoitteena on herättää lääkäri pohtimaan omia määräämiskäytäntöjään ja mahdollisesti muuttamaan niitä rationaalisempaan suuntaan.

Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia vuosina 2017, 2018 ja 2019 lääkäreille ja hammaslääkäreille kirjeitse lähetetyn lääkemääräyspalautteen vaikutusta lääkkeiden määräämiseen sekä potilaan hoitoon, resurssien käyttöön ja kustannuksiin.

Vuonna 2017 palaute koski parasetamoli-kodeiinin määräämistä isoina pakkauksina uusille potilaille, vuonna 2018 pregabaliinin ja trisyklisten masennuslääkkeiden määräämistä yli 75-vuotiaille ja vuonna 2019 oksikodonin ja fentanyylin määräämistä suurina määrinä.

Tutkimus on Jyväskylän yliopiston ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyöhanke.

Lisätietoja: Leena K. Saastamoinen, puh. 020 634 1972 etunimi.k.sukunimi@kela.fi

Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö Suomessa

Hankkeen tavoitteena on tarkastella alle 18- vuotiaiden lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden, masennuslääkkeiden ja ADHD-lääkkeiden käyttöä ja käytön muutoksia.

Tutkimuksessa selvitetään Kelan reseptitiedostosta psyykenlääkkeiden käyttöä. Psykoosilääkkeistä selvitetään lääkkeen asemaa lasten psyykenlääkehoidossa, missä järjestyksessä lääkkeitä määrätään, miten ja kenelle monilääkitys kehittyy ja mitkä ovat lääkehoidon muutokset seuranta-aikana. Lisäksi tutkitaan psykoosilääkkeiden käytön kestoa ja kestoon liittyviä tekijöitä lapsilla ja nuorilla, jotka ensimmäistä kertaa aloittavat lääkkeen. ADHD-lääkkeistä tutkitaan muun muassa hoidon aloittamista eri aikaan vuodesta syntyneillä lapsilla ja lääkkeiden käytön muutoksia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä, sekä käytön jakautumista alueittain sekä lasten iän ja sukupuolen mukaan. Masennuslääketutkimuksen tavoitteena on tarkastella alle 18- vuotiaiden lasten ja nuorten masennuslääkkeiden käyttöä ja käytön muutoksia sekä kustannuksia vuosina 2008–2018.

Tutkimushankkeen eri alahankkeissa on yhteistyökumppaneina mm. Helsingin yliopiston lastenpsykiatria, HUS lastenpsykiatria, Helsingin yliopiston kliininen farmasia, Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto ja Turun yliopiston opettajainkoulutuslaitos.

Toteutusaika 15.1.2018–31.12.2022.

Lisätietoja: Leena K. Saastamoinen, puh. 020 634 1972 etunimi.k.sukunimi@kela.fi

Lääkekorvausjärjestelmä ja toimeentulotuki

Toimeentulotuesta maksetuista lääkkeistä ei ole ollut kattavaa tietoa valtakunnallisella tasolla ennen perustoimeentulotuen maksatuksen siirtymistä Kelaan vuoden 2017 alussa. Tutkimuksessa selvitetään perustoimeentulotuesta maksettujen lääkehoitojen kustannuksia ja millaisiin lääkehoitoihin ja valmisteisiin tuki kohdistuu. Lisäksi tutkitaan miten lääkemenot vaikuttavat perustoimeentulotuen tarpeeseen ja miten perustoimeentulotuen Kela-siirto on vaikuttanut toimeentulotuesta maksettujen lääkkeiden määrään ja valikoimaan. Tutkimushanke ajoittuu vuosille 2018-2021.

Lisätietoja: Heini Kari, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lääkekorvausjärjestelmä – kehittämis- ja säästötoimien arviointi

Hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2017 lääkekorvauksista tulee säästää 134 miljoonaa euroa aiemmin voimaan tulleiden säästötoimien lisäksi. Tässä kehittämishankkeessa  arvioidaan ehdotettuja säästötoimia päätöksenteon tueksi, kehitetään käytössä olevaa simulointityökalua sekä tuotetaan tietoa, jota voidaan hyödyntää lääkekorvausjärjestelmän jatkokehittämisessä. Hanke ajoittuu vuosille 2016–2018.

Lisätietoja: Leena K. Saastamoinen, etunimi.k.sukunimi@kela.fi

Vuoden 2016 lääkekorvausmuutosten seuranta

Vuoden 2016 alusta lääkekorvausjärjestelmään tehtiin useita muutoksia lääkekorvausmenojen pienentämiseksi (HE 330/2014 vp; HE 106/2015 vp; HE 128/2015 vp). Potilaan maksuosuuteen vaikuttavia muutoksia olivat vuotuisen alkuomavastuun käyttöönotto, peruskorvausluokan korvausprosentin korotus ja kiinteiden omavastuiden korotus. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, miten vuonna 2016 voimaan astuneet lääkekorvausjärjestelmän muutokset vaikuttavat potilaiden omavastuisiin, ostokäyttäytymiseen ja sairausvakuutuksen lääkekorvauksiin. Muutoksia tarkastellaan sekä yleisesti sairausvakuutuksen ja potilaiden näkökulmasta, että tarkemmin potilas- ja väestöryhmittäin erityiskorvausoikeustietojen ja sosioekonomisten sekä demografisten tekijöiden mukaan. Tutkimuksen toisena tavoitteena on tuottaa vertailutietoa etukäteissimuloinneissa saaduille tuloksille menetelmän kehittämiseksi ja validoimiseksi.

Tutkimus liittyy Turun yliopiston koordinoimaan, strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan TITA-konsortiohankkeeseen (osatutkimus WP3.4), jonka yhtenä tutkimustavoitteena on arvioida vuonna 2016 käyttöön otetun alkuomavastuun vaikutuksia potilasryhmittäin ja sosiodemografisten tekijöiden mukaan.

Lisätietoja: Katri Aaltonen, etunimi.sukunimi@kela.fi.

Viitehintajärjestelmän ja portaittain alenevien hintojen vaikutus geneeristen lääkkeiden hintoihin

Geneeristen lääkevalmisteiden käytön lisääminen ja hintakilpailun lisääminen ovat paljon käytettyjä keinoja lääkekustannusten kasvun hillitsemisessä. Suomessa, kuten useissa muissakin Euroopan maissa, geneeristen lääkkeiden hintoja on pyritty alentamaan epäsuorasti lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän avulla. Itävalta on esimerkki maasta, jossa geneeristen lääkkeiden hintoihin vaikutetaan suoraan. Itävallassa ensimmäisen geneerisen valmisteen hinnan tulee olla vähintään 48 % alhaisempi kuin alkuperäisvalmisteen hinta ja toisen geneerisen valmisteen hinnan 15 % alhaisempi kuin ensimmäisen hinta.

Tutkimuksessa verrataan geneeristen valmisteiden määrää ja geneeristen valmisteiden ja alkuperäisvalmisteiden hintoja Suomessa ja Itävallassa. Tutkimus on yhteistyötutkimus Wienissä sijaitsevan WHO Collaborating Centre for Pharmaceutical Pricing and Reimbursement Policies –yksikön kanssa.

Lisätietoja: Leena K. Saastamoinen, etunimi.k.sukunimi@kela.fi

Rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö Suomessa

Rauhoittavat ja unilääkkeet eli bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaisesti vaikuttavat unilääkkeet, ovat laajasti Suomessa käytetty lääkeryhmä. Silti meillä ei ole aiemmin tutkittu näiden lääkkeiden pitkäaikaiskäyttöön yhteydessä olevia tekijöitä väestössä. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimustietoa hoidon hyötyjen ja haittojen arvioinnissa sekä hoitokäytäntöjen kehittämisessä.

Tämä yhteistyötutkimuksen tavoitteena on selvittää rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikaiskäytön aloittamiseen ja lopettamiseen yhteydessä olevia tekijöitä ja mahdollisia haittatapahtumia Suomessa. Tämä rekisteritutkimus on jatkoa aiemmille rekisteritutkimuksille, joissa on selvitetty näiden lääkkeiden käytön ja pitkäaikaiskäytön yleisyyttä sekä käytön pitkäaikaistumiseen yhteydessä olevia tekijöitä.

Toteutuessaan tämä tutkimus tuottaa uutta tieteellistä tietoa bentsodiatsepiinien pitkäaikaiseen käyttöön yhteydessä olevista tekijöistä arkielämässä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää psyykenlääkkeitä käyttävien potilaiden toimintakyvyn ylläpitämisen tukemisessa sekä bentsodiatsepiinivieroituksen suunnittelussa. Tutkimus tuottaa myös kansainvälisestikin uutta tietoa pitkäaikaiskäytön haittatapahtumista ja siten näihin lääkkeisiin liittyvistä riskeistä.  Tutkimuksen tuottama uusi tietoa on tärkeää myös heikommassa asemassa olevien, rauhoittavia ja unilääkkeitä pitkäaikaisesti käyttävien potilaiden, kuten mielenterveyden häiriöitä sairastavien tai lääkeaineriippuvuuksista kärsivien hoidon kehittämisessä. Uuden tutkimustiedon avulla voidaan paremmin kiinnittää huomiota käytön pitkäaikaistumisen riskiryhmiin, ennaltaehkäistä eriarvoistumista ja tukea työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä.

Hanke toteutetaan Turun yliopistollisen keskussairaalan, Kelan tutkimuksen, Turun ja Helsingin yliopiston sekä Niuvanniemen sairaalan yhteisenä tutkimushankkeena. Tutkimuksessa käytetään tietolähteenä useita Kelan keskeisiä etuusrekistereitä ja muiden rekisterinpitäjien rekisteritietoja. Hanke ajoittuu vuosille 2021–2023.

Lisätietoja: Terhi Kurko, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lääkekorvausjärjestelmää ja lääkekorvausjärjestelmän säästötoimia koskevat kansalaisten kokemukset ja asenteet

Lääkekorvauksia on viime vuosina leikattu säästösyistä useita kertoja ja useat toimeenpannut säästötoimet ovat vaikuttaneet omavastuita korottavasti. Vuonna 2016 otettiin käyttöön aikuisia lääkkeiden käyttäjiä koskeva vuotuinen alkuomavastuu ja vuoden 2017 alusta tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustasoa alennettiin. Säästöjen ohella on käyty keskustelua myös lääkekorvausjärjestelmän rakenteista sekä niistä perusteista, joilla lääkehoitoja priorisoidaan ja joilla korvaukset kohdennetaan eri väestö- ja potilasryhmille. Väestön näkemyksistä ei kuitenkaan ole ollut kattavasti tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kansalaisten asenteita ja kokemuksia liittyen Kelan toimeenpanemaan lääkekorvausjärjestelmään sekä lääkkeiden omavastuisiin. Tutkimuksen toisena tavoitteena on selvittää, miten kansalaisten asenteet ja kokemukset lääkekorvausjärjestelmästä ja lääkkeiden omavastuista ovat muuttuneet vuosien 2015 ja 2017 välillä. Tutkimuksen aineistona käytetään kyselyaineistoja, jotka on kerätty Fimean toimesta vuosina 2015 ja 2017. 

Lisätietoja: Katri Aaltonen puh. 020 634 1941, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lääkekorvausjärjestelmän mikrosimulointi

Mikrosimulointia käytetään laajasti eri sosiaaliturvaetuuksien ja lainsäädännön muutosten valmistelussa. Kelassa on kehitetty lääkekorvausjärjestelmää mallintava mikrosimulointimenetelmä, jota on käytetty lääkekorvausjärjestelmän muutosten vaikutusten arvioinnissa useiden lainsäädäntömuutosten valmistelussa. Hankkeen tavoitteena on ylläpitää, päivittää ja kehittää lääkekorvausjärjestelmän simulointimenetelmää.

Lisätietoja: Katri Aaltonen puh. 020 634 1941, etunimi.sukunimi@kela.fi

Tutkimus moniammatillisen palvelun ja asiakkuusvastaavakokeilun prosesseista ja hyödyistä

Uusina palvelutapoina Kelassa kokeillaan Moniammatillista palvelua ja Asiakkuusvastaavapalvelua, joissa neuvontapalvelua tarjotaan useamman peräkkäisen kerran asiakkaan palvelutarpeiden selvittämiseksi ja asiakkaan ohjaamiseksi eteenpäin. 

Tutkimuksen tavoitteena on tukea uusia palvelutapoja koskevaa kehittämistyötä ja tuottaa tietoa palvelujen vaikuttavuudesta. Tutkimuksessa selvitetään asiakkaiden kokemuksia Kelan moniammatillisen palvelun ja asiakkuusvastaavakokeilun prosesseista ja hyödyistä sekä eri palveluihin ohjautumisesta. Lisäksi selvitetään asiakkaiden omia tavoitteita, tavoitteiden toteutumista ja koettua hyvinvointia. Tutkimuksen pilottivaihe käynnistyy keväällä 2019 asiakaskyselyillä.

Lisätietoa tutkimuksen tiedonkeruutavoista ja tietosuojaan liittyvistä asioista | pdf
Tutkimuksen tietosuojaseloste

Lisätietoja: Karoliina Koskenvuo, etunimi.sukunimi@kela.fi

TYÖ- JA TOIMINTAKYKY

Koronakriisin vaikutukset avomuotoisen yksilöterapian toteutukseen

Kyselytutkimuksessa selvitetään koronakriisin vaikutuksia yksilöterapian toteutukseen fysio-, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapeuteilta sekä neuropsykologista avomuotoista yksilökuntoutusta toteuttavilta henkilöiltä, psykoterapeuteilta sekä asiakkailta. Terapeuttien kyselyissä kysyttiin terapeuttien työtilanteesta, etäkuntoutuksen toteutuksesta sekä asiakkaiden tilanteesta. Kyselyihin vastasivat sekä Kelan, että julkisen terveydenhuollon järjestämää kuntoutusta toteuttavat terapeutit. Asiakkaille suunnatussa kyselyssä kysytään heidän näkemyksiään yksilöterapioiden toteutumisesta koronapandemian aikana sekä kokemuksia etäkuntoutuksesta.

Kyselyt terapeuteille toteutettiin toukokuussa 2020 ja tuloksia on julkaistu mm. Kelan tutkimusblogissa. Asiakkaiden kysely toteutetaan syksyn 2020 aikana ja alustavia tuloksia on odotettavissa vuoden 2021 alussa.

Lisätietoja: Tuija Heiskanen, puh. 020 634 1944, etunimi.t.sukunimi@kela.fi, Anna-Liisa Salminen, puh. 020 634 1303,  etunimi.sukunimi@kela.fi

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin projektissa (2018-2020) kehitetään Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointia ja raportointia vastaamaan nykyisiin ja tulevaisuuden tiedon tarpeisiin.

Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2018-31.5.2020 ja rahoitetaan KKRL § 12 kehittämistoiminnan varoista sekä koordinoidaan Kelan tutkimusryhmästä.

Lue lisää

Lisätietoja: Sari Miettinen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Sairauspäiväraha sote-järjestelmän osana

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sairauspäivärahan roolia sote-palvelujärjestelmän ja kustannusten kokonaisuudessa Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan alueellisia eroja sairauspäivärahan saamisessa sekä sairauspäivärahakausien kestoja ja kustannuksia osana sote-järjestelmää. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaista on sairauspäivärahaa saavien henkilöiden sote-palveluiden käyttö verrattuna muuhun työikäiseen väestöön ja mihin palveluihin käyttö painottuu sekä miten sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset muodostuvat näissä ryhmissä. 

Lisätietoja: Jenni Blomgren, puh. 020 634 1893, etunimi.sukunimi@kela.fi

Rekisteröitymiskokeilun tutkimus (REKKU)

Tutkimuksen tavoite on tukea kokeilun toimeenpanoa, johtamista sekä kehitystyötä tutkimustiedon avulla.  Kaksiosainen tutkimus kohdistuu sekä 1) rekisteröitymismenettelyn toimivuuteen hankintamenettelynä että 2) kokeiluun valittujen uusien palvelukuvausten mukaisten kuntoutusten toimeenpanoon. Tutkimus on monimenetelmällinen ja moninäkökulmainen: tutkimustehtävää tarkastellaan niin asiakkaan, kuntoutuksen palveluntuottajan kuin kuntoutuksen järjestäjän perspektiivistä.

Lisätietoja: Riitta Seppänen-Järvelä, puh. 020 634 1908, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kuntoutuksen alue-erot

Tutkimustehtävänä on analysoida Kelan kuntoutukseen suuntaavien asiakasprosessien vaiheita siitä näkökulmasta, millaisia sairaanhoitopiirien välisiä eroja ja erojen syitä niissä on tunnistettavissa. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita kuntoutuksen saatavuuteen vaikuttavista asioista asiakasprosesseissa, jotka mahdollistavat tai eivät mahdollista kuntoutuspalvelun saamista. Kokonaisuutta tarkastellaan kuntoutusjärjestelmän näkökulmasta, palvelujen saatavuuden teoreettisen jäsentelyn pohjalta. Sairaanhoitopiirien lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan mahdollisia eroja kaupunkien ja maaseutujen välillä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa kuntoutuksen alueellisesta saatavuudesta kuntoutusjärjestelmän ja asiakasprosessin vaiheiden näkökulmista.

Hanke toteutetaan ajalla 1.3.2020-31.8.2022

Lisätietoja: Sari Miettinen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Terapiasuhteen merkitys kuntoutuksessa

Tutkimus käsittelee vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysio-, toiminta-, puhe-, musiikkiterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuntoutujien sekä terapeuttien käsityksiä ja kokemuksia terapian laadusta ja terapeutin vaihtumisen vaikutuksista terapian toteutukseen ja terapiasuhteeseen. Tutkimukseen sisältyvät kyselyt ja haastattelut toteutetaan vuoden 2020 aikana. Hanke päättyy 31.5.2022.

Lisätietoja, Tuija Heiskanen Puh. 020 634 1944, etunimi.t.sukunimi@kela.fi

Raha- ja digipeliongelmien kuntoutus - kirjallisuuskatsaus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia interventioita raha- ja digipeliongelmien kuntoutukseen käytetään ja millaisia hyötyjä niillä on saavutettu. Lisäksi kartoitetaan raha- ja digipeliongelmien kuntoutustarjontaa Suomessa. Kirjallisuuskatsauksen avulla saadun tiedon perusteella arvioidaan Kelan mahdollista roolia raha- ja digipeliongelmien kuntoutuksessa Suomessa.

Hanke toteutetaan ajalla 1.3.2020-31.8.2020

Lisätietoja: Anna-Marie Paavonen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Itseohjautuvuus kuntoutuksessa

Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tuottaa tietoa itseohjautuvuudesta kuntoutuksesta ja siihen läheisesti liittyvistä käsitteistä, pohtia kuntoutuksen ja itseohjautuvan kuntoutuksen välistä suhdetta sekä tuottaa tietoa itseohjautuvan kuntoutuksen hyödyistä ja soveltuvuudesta eri tyyppisille kuntoutujille.

Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2019 – 31.12.2021

Lisätietoja: Anna-Liisa Salminen, puh. 020 634 1303,  etunimi.sukunimi@kela.fi

Nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuudet

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytössä tapahtuneesta kehityksestä, nuorten ammatillisen kuntoutuksen etuuksista ja etuuksia koskevista muutoksista. Lisäksi tarkastelussa ovat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen väylät ja sairausperusteisia etuuksia hakeneiden/saaneiden nuorten myöhempi tilanne ja taustatekijät.

Toteutusaika 1.9.2013–31.12.2019.

Lisätietoja: Karoliina Koskenvuo, puh. 020 634 1355, etunimi.sukunimi@kela.fi

Työkyvyttömyyden muutokset 2000-luvulla

Työkyvyttömyyden kehityksestä ja työkyvyttömyyteen yhteydessä olevista tekijöistä tarvitaan tuoretta tietoa. Kelan ja Eläketurvakeskuksen yhteistyöhankkeen tavoitteena on tuottaa väestöön yleistettävää tuoretta tietoa työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen, eläkkeelle siirtymisen ja eläkehylkäysten trendeistä sekä näitä ennustavista tekijöistä erityisesti etuusprosessien näkökulmasta. Tarkasteluja tehdään väestö- ja sairausryhmittäin. Erityisesti hankkeessa tarkastellaan työmarkkina-asemaa ja erilaisten sosiaaliturvaetuuksien käyttöä ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja sen jälkeen, huomioiden myös hylkäävät työkyvyttömyyseläkepäätökset. Aineistona käytetään työikäistä väestöä koskevaa rekisteriaineistoa, joka sisältää tietoja mm. väestön sosiodemografisista taustatekijöistä, alkaneista eläkkeistä, sairauspäivärahakausista, kuntoutuksesta ja kuntoutusrahasta, lääkekorvauksista, työttömyydestä ja työurista.

Hanke toteutetaan ajalla 1.2.2020-31.12.2023 yhteistyössä Eläketurvakeskuksen kanssa.

Lisätietoja: Jenni Blomgren ja Riku Peltoniemi, etunimi.sukunimi@kela.fi

PERHEIDEN ARKI

Lasten hoidon palapeli

Hankkeessa selvitetään vanhempien hoitovalintoja ja kotihoidon tuen käytön viimeaikaisia trendejä. Kotihoidon tuen käyttö on hienoisesti vähentynyt viime vuosina, mutta se on edelleen suosittu tapa pienten lasten hoidon järjestämiseksi perheissä. Kotihoidon tuen käyttö on kuitenkin vahvasti sukupuolittunutta: äidit ovat ylivoimainen enemmistö tuen käyttäjistä. Tarkastelemme mm. mihin ryhmiin pidemmät kotihoidon tuen käytön jaksot paikantuvat, miten perheet yhdistävät isän perhevapaan ja kotihoidon tuen, ja ketkä isät käyttävät kotihoidon tukea. Lisäksi selvitämme maahanmuuttajataustaisten äitien kotihoidon tuen käyttöä. Maahanmuuttajaäitien työllisyys on selvästi matalammalla tasolla kuin kantasuomalaisten äitien, ja yhtenä haasteena on pidetty näiden ryhmien pitkiä kotihoidon tuen jaksoja. Selvityksessä tarkastellaan lähemmin maahanmuuttajataustaisten äitien kotihoidon tukijaksojen kehitystä sekä pitkien jaksojen taustatekijöitä.

Lisätietoja: Anneli Miettinen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kokeiluista tietoa päätöksenteon tueksi

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kokeilujen avulla tietoa päätöksenteon tueksi ja kehittää kokeiluosaamista Kelan tutkimuksessa. Hankkeessa toteutetaan informaatiokokeilu isien perhevapaista. Informaatiokokeilun tarkoituksena on selvittää, voidaanko pienten lasten isille suunnatulla, kohdennetulla informaatiolla vaikuttaa isän vanhempainvapaiden käyttöön. Informaatiokokeilu kohdistetaan isille ja heidät satunnaistetaan kahteen eri ryhmään: lisäinformaatiota saaviin ja verrokkiryhmään. Isille annettava lisäinformaatio pitää sisällään mm. yleistietoa perhevapaista sekä esimerkkejä erilaisista perhevapaaratkaisuista. Lisäinformaation vaikutusta isyys- ja vanhempainvapaiden käyttöön tarkastellaan Kelan rekisteritietojen avulla.

Hanke toteutetaan ajalla 1.4.2018 - 30.6.2022.

Lisätietoja: Signe Jauhiainen ja Miia Saarikallio-Torp, etunimi.sukunimi@kela.fi

Arjen järjestäminen ja toimeentulo koronaepidemian aikana

Arjen järjestäminen ja toimeentulo koronaepidemian aikana -hankkeessa tarkastellaan sitä, miten koronaepidemia vaikuttaa lapsiperheiden arjen järjestelyihin, toimeentuloon ja työn- ja perheen yhteensovittamiseen. Tutkimuksessa on kerätty kirjoituksia korona-arjesta avoimen kirjoituskutsun avulla lapsiperheiden vanhemmilta ja 15 vuotta täyttäneitä nuorilta. Kirjoituksia kerättiin 7.5.- 31.5.2020 välisenä saakka.

Kirjoitusaineiston avulla tutkitaan, minkälaisia ongelmia poikkeusaika aiheuttaa erilaisissa lapsiperheissä esimerkiksi toimeentulon, työn ja perheen yhdistämisen, etäkoulun ja alle kouluikäisten osalta lastenhoidon järjestämisen kannalta. Koronaviruksen aiheuttaman kriisin myötä perheet ovat kohdanneet uudenlaisia riskejä, joita sosiaaliturvajärjestelmä ei nykyisellään pysty vastaamaan.

Tutkimuksen tuloksia julkaistaan tieteellisissä vertaisarvoiduissa julkaisuissa.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Kelan tutkimusyksikön, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa (MLL). Tutkimuksen rahoittajana toimii Kela.

Lapsiperheiden vanhempien kirjoituskutsu

Nuorten 15 vuotta täyttäneiden kirjoituskutsu

Toteutusaika: 4/2020–5/2023

Lisätietoja: Ella Sihvonen ja Miia Saarikallio-Torp, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lasten asumisjärjestelyt ja vanhempien ero

Suomessa asuu lähes 280 000 lasta ja nuorta, joiden vanhemmat asuvat erillään. Joukkoon kuuluu monenlaisissa tilanteissa eläviä lapsia ja vanhempia: vuoroviikoin lapsensa kanssa asuvia vanhempia, yksinhuoltajia, uusperheitä, etävanhempia ja lähivanhempia jne. On viitteitä siitä, että lasten vuoroasuminen on lisääntynyt myös Suomessa, mutta tutkimus- ja tilastotieto lasten asumisjärjestelyistä on toistaiseksi hyvin vähäistä. Tiedon puute on ongelma, kun etuus- ja palvelujärjestelmiä pyritään kehittämään niin, että ne tukevat vanhempia ja perheiden tarpeita myös silloin, kun vanhemmat asuvat erillään.

Hankkeessa selvitettiin lasten asumisjärjestelyjä erilaisissa perhetilanteissa, vanhempien osallistumista lapsen elatukseen ja hoivaan sekä vanhempien näkemyksiä ja mielipiteitä erilaisten etuuksien ja palvelujen saamiseen liittyneistä haasteista. Tutkimusaineisto kerättiin toteuttamalla laaja kysely eri-ikäisten lasten erillään asuville vanhemmille.

Hankkeessa tuotettiin lisäksi vertailutietoa lasten vuoroasumisesta ja sen huomioimisesta sosiaaliturvassa muissa maissa sekä arvioidaan mm. sitä, minkälaisia vaikutuksia vuoroasumisen huomioimisella olisi asumistukimenoihin Suomessa.

Tutkimus on valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan hanke (VNTEAS). Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston (sosiaalitieteiden laitos) ja Tampereen yliopiston (yhteiskuntatieteiden tiedekunta) kanssa.

Hankkeen loppuseminaari järjestettiin webinaarina 26.11.2020. Linkki seminaarin: https://sosiaalivakuutus.fi/verkkoseminaari-lapsen-kaksi-kotia-vuoroasumisen-ja-sosiaaliturvan-solmukohdat/

Kelan Työpapereita –sarjassa ilmestynyt julkaisu vertailee eri maiden käytäntöjä vuoroasumisen huomioimisesta sosiaaliturvassa: Lapsen vuoroasuminen ja sosiaaliturva. 11 maan vertailu.

Lisätietoja: Anneli Miettinen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lapsiperhehanke

Tutkimushankkeen kohderyhmänä ovat 2000-luvulla lapsen saaneet äidit ja heidän perheensä. Tutkimusaineiston rungon muodostaa 60 %:n otos vuosina 1999–2009 synnyttäneistä äideistä. Aineiston tietosisältö koostuu Kelan etuuksista, etuusjaksoista sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta saaduista taustatiedoista. Äitien puolisoista on saatavana samat tiedot. Edustavaa tutkimusaineistoa hyödynnetään sekä poikkileikkaus- että pitkittäisasetelmissa. Pisimpään samoja lapsiperheitä voi seurata 10–11 vuotta.

Tutkimushankkeen tavoitteena on 1) tuottaa tietoa perhevapaisiin tehtyjen reformien yhteyksistä perhevapaiden jakamiseen vanhempien kesken sekä äitien ja isien työmarkkina-asemiin, 2) tuottaa tarkempaa tietoa erityisesti sellaisista lapsiperheistä, joiden tutkiminen on aikaisemmin jäänyt vähäiseksi tai ollut käytännössä mahdotonta aineistojen pienuuden takia sekä 3) tarkastella, miten yritysten taustaominaisuudet selittävät perhevapaiden käyttöä ja palkallisten vapaiden kohdentumista.

Hankkeen julkaisut:

Työpaperit:

Hankkeeseen liittyvät artikkelit ja kirjoitukset tieteellisissä ym. lehdissä:

Yhteistyötahot: Tilastokeskus, Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto sekä IT-osasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).

Lisätietoja: Miia Saarikallio-Torp, puh. 020 634 1968, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lastenhoitojärjestelyt helsinkiläisissä lapsiperheissä (HELA) - jatkohanke

Tutkimushanke on ’Lastenhoitojärjestelyt helsinkiläisissä lapsiperheissä (HELA-hanke)’ -hankkeen toinen vaihe. HELA-hankkeessa on yhdistetty tietoja Helsingin kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa olleista lapsista ja heidän perheistään Kelan etuusrekisteritietoihin vuosilta 2008-2018. Kyseessä on tutkimusyhteistyöhanke Helsingin kaupungin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön kanssa.

Tutkimushankkeessa selvitetään, minkälaisia lasten hoitoratkaisuja perheissä tehdään eri elämäntilanteissa ja elämäntilanteen muuttuessa. Lapsiperheiden valintoja seurataan pitkittäisaineistoilla ja useamman vuoden ajan (vuodesta 2008 vuoteen 2018 asti) ja saadaan näin kuvaa sekä yksittäisten perheiden ja lasten hoitopoluista vanhempainvapaan päättymisestä aina kouluikään saakka että ajallisesta muutoksesta hoitoratkaisuissa ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Kysymme muun muassa, minkälaisia lastenhoitoratkaisuja perheet tekevät, kun perheessä on kotona hoidettavia alle 3-vuotiaita ja yli 3-vuotiaita lapsia? Mitä lastenhoitoratkaisuja tehdään yhden vanhemman, työttömien, maahanmuuttajavanhempien tai sairaan lapsen perheissä? Miten perheet yhdistävät osa-aikatyötä, (osa-aikaista) päivähoitoa ja kotona tapahtuvaa lapsen hoitoa ja missä määrin politiikkaratkaisuilla on vaikutuksia perheiden valintoihin? Mitkä perheisiin liittyvät tekijät selittävät kaupungin sisäisiä alueellisia eroja lastenhoitoratkaisuissa? Missä määrin tapahtuu päiväkotien sosioekonomista ja etnistä eriytymistä yli alueellisten osuuksien? Tämän lisäksi tarkastellaan päivähoitoratkaisujen yhteyksiä lasten hyvinvointiin ja terveyteen.

Hanke koostuu eri osatutkimuksista.

Hankkeen julkaisut:

Toteutusaika 1.3.2015–31.12.2023

HELA-hankkeeseen osallistuvat Kelan tutkimuksesta Karoliina Koskenvuo, Miia Saarikallio-Torp ja Anneli Miettinen.

 Yhteystiedot: etunimi.sukunimi@kela.fi

Äitiyspakkaus- ja perhevapaakysely

Kelassa on selvitetty äitiyspakkauksen käyttökokemuksia erilaisilla kyselyillä alkaen vuodesta 1999. Vuonna 2017 toteutettu Äitiyspakkaus- ja perhevapaakysely on järjestyksessään kymmenes tutkimus aiheesta. 

Tutkimuksessa selvitetään vuosina 2015 ja 2016 äitiyspakkauksen saaneiden perheiden kokemuksia ja arvioita pakkauksen tuotteiden tarpeellisuudesta ja laadusta sekä kerätään vanhempien toivomuksia pakkauksen kehittämiseksi. Lisäksi kyselyllä selvitetään äitien näkemyksiä viime vuosina esillä olleista vaihtoehtoisista malleista perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi.

Tutkimus perustuu huhtikuussa 2017 sähköisesti kerättyyn kyselyaineistoon. Kyselyyn vastasi 855 äitiä (36 % kyselyn saaneista). Äitiyspakkausta koskevat tulokset on raportoitu suoraan Kelan Perhe-etuusryhmään, jossa niitä hyödynnetään äitiyspakkauksen kehittämisessä. 

Perhevapaiden uudistamista koskevia tuloksia on raportoitu Kelan Tutkimusblogissa, ja tarkemmat tulokset raportoidaan myöhemmin.

Kyselyn tuloksia:

Aikaisemmat julkaisut:

Lisätietoja: Hanna-Mari Heinonen, etunimi.sukunimi@kela.fi

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI

Nuorten etuuksien ja palveluiden, erityisesti Kelan kuntoutuspalveluiden, käyttö ja osallisuuden edistäminen

Hankkeessa tutkitaan kehitystä nuorten etuuksien ja palveluiden, erityisesti Kelan kuntoutuspalveluiden käytössä huomioiden vuonna 2019 voimaan tulleen lakimuutoksen, jonka tavoitteena on, että opiskelun ja työelämän ulkopuolella tai muutoin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret pääsevät entistä joustavammin Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ja siten etenemään opiskelu- ja työllistymispolulla.

Osana hanketta seurataan kehitystä etenkin nuorten sairausperusteisissa toimeentuloetuuksissa, kuten työkyvyttömyyseläkkeissä ja tarkastellaan nuorten etuuspolkuja ja siirtymiä mm. ammatillisen kuntoutuksen päätyttyä. Tutkimushankkeeseen sisältyy yhteistyötutkimus Espoon kaupungin ja THL:n kanssa, jonka tarkoituksena on tutkia kokonaisten ikäkohorttien tietoja yhdistelemällä (alkaen ikäkohortista 1997) etuus- ja palvelupolkuja ja syrjäytymisen riski- sekä suojatekijöitä lapsuudesta nuoruusikään/varhaisaikuisuuteen. Erityisiä tarkastelukohteita ovat mielenterveysongelmien ilmaantuminen ja raskaiden palveluiden sekä etuuskierteiden taustalla olevat tekijät.

Lisätietoja: Karoliina Koskenvuo, etunimi.sukunimi@kela.fi

Ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeilun toteutus

Kelan järjestämä koulutuskokeilu on tarkoitettu 16‒29-vuotiaalle nuorelle, jolla on sairauden tai vamman vuoksi erityisiä vaikeuksia koulutusalan valinnassa. Tutkimus tuottaa tietoa koulutuskokeilun nykytilan ja kehittämistarpeiden kartoittamiseksi kokeilun toteutumisesta, soveltuvuudesta ja sen koetuista hyödyistä ja vaikutuksista. Lisäksi kartoitetaan millaisia esteitä koulutuskokeiluun hakeutumisessa ollut ja millaiset tekijät ovat edesauttaneet nuorten hakeutumista koulutuskokeiluun tai tukeneet heitä hakeutumisprosessissa. Tutkimuksen viitekehyksenä hyödynnetään käyttäytymisenmuutosinterventioiden arviointiin ja suunnitteluun kehitettyä COM-B-mallia.

Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2020-31.12.2021

Lisätietoja: Riitta Seppänen-Järvelä, puh. 020 634 1908, etunimi.sukunimi@kela.fi

Koulutukseen hakuvelvoite nuorten työmarkkinatuen ehtona. Tarkoituksenmukaisuuden tarkastelua rekisterien, oppilaitosten, työvoimahallinnon ja nuorten näkökulmista

Hankkeen tavoitteena on tutkia, toimiiko työttömyysturvalain koulutukseen hakuvelvoite tarkoituksenmukaisesti ja lisääkö hakuvelvoite nuorten tutkintojen suorittamista ja työhön hakeutumista. Peruskoulun jälkeistä ammatillista tutkintoa vailla olevat nuoret ovat työttömyysturvan ehtona velvoitettuja hakemaan vuosittain vähintään kahta syyslukukaudella alkavaa opiskelupaikkaa. Arvioimme hakuvelvollisuuden 25 vuoden ikärajan tarkoituksenmukaisuutta ja tuotamme hakuvelvollisuuden kehittämisen kannalta olennaista tietoa. Kela toteuttaa hankkeen rekisteritutkimuksen.

Lisätietoja: Signe Jauhiainen, etunimi.sukunimi@kela.fi

KOTT – Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus

Valtakunnallinen Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) tuottaa kattavaa ja säännöllistä tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista – vastaavaa tietoa eivät muut tutkimukset tarjoa. Seuraava KOTT-tutkimuskierros alkaa maaliskuussa 2020.

KOTT-tutkimuksella selvitetään korkeakouluopiskelijoiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä, elintapoja, koettua hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita, näihin vaikuttavia tekijöitä sekä opiskelukykyä ja siihen liittyvää tuen ja palveluiden, kuten kuntoutuspalveluiden tarvetta. 

Vuonna 2020 KOTT-tutkimus toteutetaan THL:n ja Kelan yhteistyössä. Aikaisempien KOTT-tutkimuksien toteutuksesta on vastannut YTHS. Mukana ovat myös YTHS, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Otus sr, SAMOK ry, SYL ry, Arene ry, Unifi ry ja Tilastokeskus.

YHDENVERTAISUUS JA KOHTAAMISET

Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon

Koronaviruspandemia on vaikuttanut moninaisin tavoin ihmisten terveyteen, hyvinvointiin, taloudelliseen turvaan, työmarkkina-asemaan ja ajankäyttöön. Rakenteellisesta epätasa-arvosta johtuen pandemia ei ole kohdellut kaikkia samalla tavalla. Jo ennalta haavoittuvassa asemassa olevat, kuten ulkomaalaistaustaiset ja vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat henkilöt, ovat kärsineet eniten, ja pandemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutukset ovat vahvasti sukupuolittuneet. Koronakriisi on myös sukupuolten tasa-arvon kriisi: sillä voi olla pitkäkestoisia seurauksia niin taloudelliseen tasa-arvoon, naisten työmarkkina-asemaan, hoivan jakamiseen kuin sukupuolistuneeseen väkivaltaan. Pandemia on myös tuonut entistä kirkkaammin esiin rakenteelliseen epätasa-arvon eri ulottuvuuksia sekä sukupuolten tasa-arvon ongelmakohtia, kuten työmarkkinoiden segregaation ja hoivan epätasaisen jakautumisen. Tästä huolimatta sukupuolinäkökulma on ollut heikosti mukana kriisiin liittyvien politiikkatoimien suunnittelussa ja toimeenpanossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtama Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -hanke tarjoaa kipeästi kaivattua tutkittua tietoa koronapandemian ja siihen liittyvien politiikkatoimien lyhyt- ja pitkäkestoisista sukupuolenmukaisista vaikutuksista sekä vaikutuksista sukupuolten tasa-arvon tilaan Suomessa. Monitieteinen, laadullisia ja määrällisiä aineistoja ja menetelmiä yhdistävä hanke tuo yhteen sosiaalipolitiikan, sukupuolentutkimuksen, sosiologian, työelämätutkimuksen, taloustieteen, väestötieteen ja terveystieteen asiantuntijoita THL:stä, Tilastokeskuksesta, Kelasta ja Tampereen yliopistosta. Hankkeen tuottama tieto mahdollistaa sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja negatiivisten tasa-arvovaikutusten minimoinnin koronakriisin jälkihoidossa sekä tarjoaa päivitetyn tilannekuvan tasa-arvopolitiikan tarpeisiin. Hankkeen tulokset tukevat tasa-arvotoimijoiden vaikuttamistyötä, tarjoavat työmarkkinajärjestöille ja yrityksille tietoa koronan sukupuolittuneista vaikutuksista työelämässä, ja lisäävät suuren yleisön tietoisuutta koronakriisistä sukupuolten tasa-arvoon liittyvänä kysymyksenä. Hankkeen tulokset ovat tärkeä lisä koronakriisin sukupuolittuneita vaikutuksia käsittelevään kansainväliseen tutkimukseen.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa koronakriisin terveydellisistä, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista eri mies- ja naisryhmiin ja sukupuolten tasa-arvoon yhteiskunnassa. Hanke on jaettu neljään osahankkeeseen: Ensimmäisen osahankkeen tavoite on saada tietoa koronakriisin vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin eri väestöryhmien keskuudessa. Toinen osahanke tuottaa tietoa siitä, miten koronakriisi on vaikuttanut ja millaisia vaikutuksia sillä arvioidaan jatkossa olevan naisten ja miesten asemaan työmarkkinoilla ja heidän työoloihinsa. Kolmas osahanke tutkii vuonna 2020 tehtyjen, koronakriisin hoitoon liittyvien talouspoliittisten päätösten tasa-arvo- ja sukupuolivaikutuksia. Neljäs osahanke tutkii koronakriisin vaikutuksia hoivan jakautumiseen ja vanhempien jaksamiseen perheissä, naisiin kohdistuvaan ja perheväkivaltaan sekä koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvointiin.

Yhteistyötahot: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus ja Tampereen yliopisto

Lisätietoja: Tapio Räsänen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Asiakkaiden asiointi Kelassa

Kyselytutkimus Kelasta etuuspäätöksen saaneiden asiakkaiden asiointiprosesseista ja niitä koskevista kokemuksista sekä asiakkaiden Kelaa, Kelan palvelukanavia ja sosiaaliturvaa koskevista mielipiteistä.

Lisätietoja: Markku Laatu, puh. 020 634 1945, Hannu Mattila puh. 020 634 1956, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kansalaisten näkemykset Kelasta, Kelan etuuksista ja niiden toimeenpanosta

Tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisten käsityksiä Kelasta, Kelan etuuksista ja niiden toimeenpanosta. Kelan toiminnan kuvaa ja kehittämistarpeita hahmotetaan sekä Kelan julkisen kuvan että asiakastyytyväisyyden kannalta. Tutkimus on jatkoa vuosina 2000, 2002–2005 ja 2008–2018 suoritetuille kansalaiskyselyille ja siksi siinä voidaan tarkastella myös ajallista muutosta.
Tutkimusaineisto kerätään puhelinhaastatteluina. Haastatteluja tehdään yhteensä 1 000. Haastatellut edustavat Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Yhteistyötaho: Kantar TNS Oy.

Lisätietoja: Hannu Mattila, puh. 050 551 8548, etunimi.sukunimi@kela.fi

SustYouth: Aktivointitoimien kohteena olleiden nuorten hyvinvointia, yhteiskuntaa, työtä ja sosiaaliturvaa koskevia käsityksiä kestävän hyvinvoinnin kehikossa

SustYouth-hankkeessa tutkitaan ryhmähaastatteluaineistoon tukeutuen aktivointitoimien kohteena olleiden nuorten tulkintoja hyvinvoinnista, yhteiskunnasta, työstä ja sosiaaliturvasta. Tutkimus on kvalitatiivinen diskurssianalyysi, joka perustuu kestävän hyvinvoinnin teoriaan, kriittiseen syrjäytymistutkimukseen sekä hallinnan analytiikkaan. Tarkastelemme muun muassa sitä, resonoivatko nuorten tulkinnat kestävän hyvinvoinnin teorian Having-Loving-Doing-Being -jäsennyksen kanssa. Mitä seikkoja nuoret painottavat hyvinvoinnissa? Millaista toimeentuloa he pitävät kohtuullisena? Kuinka tärkeää raha on nuorille? Mikä on nuorten käsitys kulutusyhteiskunnasta? Miten luonto vaikuttaa hyvinvointiin? Mitä työ merkitsee nuorille ja mitä he odottavat siltä? Millaista tukea ja kohtelua nuoret kokevat saavansa sosiaaliturvajärjestelmältä ja miten se vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa? Tutkimus valmistuu vuoden 2020 aikana.

Yhteistyötaho: Tuuli Hirvilammi (Tampereen yliopisto). Hanke käynnistyi yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ECOSOS-hankkeen kanssa (Sosiaalityön ja toimeentulojärjestelmien kontribuutio yhteiskuntien ekososiaaliseen siirtymään)

Lisätietoja: Tuula Helne, puh. 020 634 1582, etunimi.sukunimi@kela.fi