Pitkien sairauspoissaolojen määrä kääntyi laskuun vuonna 2020 

Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai 294 568 henkilöä vuonna 2020. Saajien määrä kääntyi muutaman vuoden kestäneen kasvun jälkeen jälleen laskuun. Laskun voidaan arvioida johtuvan koronavirusepidemian erilaisista vaikutuksista. Vuoteen 2019 verrattuna päivärahaa saaneiden määrä väheni noin 10 000:lla eli kolmella prosentilla.

Sairauspäivärahaa vuonna 2020 saaneista 60 % oli naisia ja noin kaksi kolmesta oli 40 vuotta täyttäneitä. Sairauspäivärahaa sai vuoden 2020 aikana 9,2 % 16–67-vuotiaasta työikäisestä ei-eläkkeellä olevasta väestöstä.

 

Korvattujen päivien määrä pieneni vuonna 2020 

Korvattujen sairauspäivärahapäivien määrä (14,5 miljoonaa päivää vuonna 2020) pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 727 000:lla eli noin viidellä prosentilla. Sairauspäivärahan etuuskuluja kertyi 819 miljoonaa euroa.

Osasairauspäivärahaa korvattiin vuonna 2020 lisäksi 1,46 miljoonaa päivää (50 miljoonaa euroa). Osasairauspäivärahapäivien osuus yhteenlasketuista sairauspäiväraha- ja osasairauspäivärahapäivistä on vuosi vuodelta hieman kasvanut. Vuonna 2020 niiden osuus oli 9 %.

 

Mielenterveyden häiriöiden perusteella korvataan nykyään eniten sairauspäivärahapäiviä

Vuonna 2020 alkaneista sairauspäivärahakausista 26 % maksettiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella ja 25 % mielenterveyden häiriöiden perusteella. Mielenterveyden häiriöihin perustuvat kaudet ovat kuitenkin keskimääräistä pidempiä. Korvatuista päivärahapäivistä mielenterveyden häiriöiden sairausryhmän osuus oli runsas kolmannes (34 %) ja tuki- ja liikuntaelinten sairausryhmän osuus runsas neljännes (26 %).

Tuki- ja liikuntaelinten sairauspääryhmän perusteella alkaneet sairauspäivärahakaudet ja maksetut päivärahapäivät ovat vähentyneet jo yli kymmenen vuoden ajan, ja vuonna 2020 selvä väheneminen jatkui edelleen.

Sen sijaan mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut kaudet ja päivärahapäivät ovat lisääntyneet – erityisesti vuoden 2016 jälkeen. Mielenterveyden ongelmista aiheutuu nykyisin selvästi enemmän sairauspäivärahapäiviä ja etuuskustannuksia kuin tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut päivärahapäivät vähenivät vuonna 2020 maltillisemmin kuin muiden sairauksien perusteella maksetut sairauspäivärahapäivät. Samalla niiden osuus kaikista päivärahapäivistä kasvoi entisestään.

Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspäivärahakaudet ovat viime vuosina yleistyneet kaikissa ikäryhmissä, naisilla jonkin verran enemmän kuin miehillä. 16–34-vuotiaiden mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet lähes yhtäjaksoisesti jo yli 15 vuoden ajan, vanhemmissa ikäryhmissä sen sijaan selvimmin vasta viime vuosina.

Nuorilla valtaosa sairauspäivärahakausista johtuu mielenterveyden häiriöistä, 50 vuotta täyttäneillä sen sijaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksista.

Yleisimmän sairauspäivärahalla korvattavia poissaolopäiviä aiheuttavan mielenterveyden häiriöiden ryhmän muodostavat masennushäiriöt, toiseksi yleisimmän ahdistuneisuushäiriöt. Vuoden 2016 jälkeen nähty kasvu mielenterveysperusteisissa päivärahoissa johtuu lähes kokonaan näistä kahdesta sairausryhmästä.

Koronavuonna 2020 korvattujen masennusperäisten sairauspäivärahapäivien määrä kuitenkin väheni. Sen sijaan ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksetuissa päivärahapäivissä kasvu jatkui.

Ammattiryhmien ja alueiden välillä selviä eroja sairauspoissaoloissa

Fyysisissä työntekijäammateissa toimivilla on useammin pitkiä sairauspoissaoloja kuin toimihenkilöammateissa toimivilla.

Fyysisesti raskasta työtä tekevät saavat sairauspäivärahaa erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella useammin kuin muut ammattiryhmät. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettavissa päivärahakausissa ammattiryhmien väliset erot ovat pienempiä. Alemmilla toimihenkilöillä, erityisesti naisilla, on mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja kuitenkin useammin kuin muissa ammattiasemissa olevilla.

Yrittäjillä on sairauspoissaoloja vähemmän kuin palkansaajilla, mutta yrittäjien sairauspäivärahakaudet ovat keskimääräistä pidempiä.

Pitkien sairauspoissaolojen alue-erot noudattelevat yleisesti tiedossa olevia terveyden alue-eroja: sairauspäivärahakausia on keskimääräistä enemmän Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnissa asuvilla ja keskimääräistä vähemmän Etelä-Suomessa, erityisesti Uudellamaalla. Nämä alue-erot heijastuvat myös sairauspäivärahan alueellisiin kustannuksiin.

Pitkä sairauspoissaolo johtaa usein työkyvyttömyyseläkkeelle

Sairauspäivärahakausista runsas kolmannes kestää yli 30 etuuspäivää (korvattavia päivät ovat arkipäiviä maanantaista lauantaihin). Pitkittyvä sairauspoissaolo johtaa usein työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuitenkin suhteellisen lyhyetkin sairauspäivärahakaudet ennustavat myöhempää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä jo useita vuosia ennen eläkkeen alkamista.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä edeltääkin yleensä noin vuoden mittainen sairauspäivärahakausi. Toisaalta sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä ei aina siirrytä eläkkeelle, jos eläkehakemus hylätään tai jos eläkettä ei edes haeta. Vain harva sairauspäivärahan enimmäisajan käyttäneistä kuitenkaan palaa ansiotyöhön. 

Sairauspäiväraha pitkien sairauspoissaolojen mittarina

Sairauspäivärahan saaminen toimii työikäisten pitkien sairauspoissaolojen mittarina. Sairauspäivärahaa voidaan maksaa 16–67-vuotiaille henkilöille alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden ajalta, kun sairaus on kestänyt yli omavastuuajan (sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää). Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa, jos työkykyongelmista kärsivä henkilö pystyy tekemään työtään osa-aikaisesti työkyvyttömyysaikana.

Tutkimusblogissa

2021

2020

2019

2018

2017

Tutkimuksia

Tilastot 

Tiedotteet

Käynnissä olevat tutkimushankkeet

Yhteystiedot

  • Tutkimus: tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren, puh. 050 5522 286
  • Tilastot: tietoasiantuntija Siru Keskinen, puh 020 634 1372

sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää