Pitkien sairauspoissaolojen määrä kääntyi laskuun vuonna 2020 

Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai 294 568 henkilöä vuonna 2020. Saajien määrä kääntyi muutaman vuoden kestäneen kasvun jälkeen jälleen laskuun. Laskun voidaan arvioida johtuvan koronavirusepidemian erilaisista vaikutuksista. Vuoteen 2019 verrattuna päivärahaa saaneiden määrä väheni noin 10 000:lla eli kolmella prosentilla.

Sairauspäivärahaa vuonna 2020 saaneista 60 % oli naisia ja noin kaksi kolmesta oli 40 vuotta täyttäneitä. Sairauspäivärahaa sai vuoden 2020 aikana 9,2 % 16–67-vuotiaasta työikäisestä ei-eläkkeellä olevasta väestöstä.

Korvattujen päivien määrä pieneni vuonna 2020 

Korvattujen sairauspäivärahapäivien määrä (14,5 miljoonaa päivää vuonna 2020) pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 727 000:lla eli noin viidellä prosentilla. Sairauspäivärahan etuuskuluja kertyi 819 miljoonaa euroa.

Osasairauspäivärahaa korvattiin vuonna 2020 lisäksi 1,46 miljoonaa päivää (50 miljoonaa euroa). Osasairauspäivärahapäivien osuus yhteenlasketuista sairauspäiväraha- ja osasairauspäivärahapäivistä on vuosi vuodelta hieman kasvanut. Vuonna 2020 niiden osuus oli 9 %.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella korvataan nykyään eniten sairauspäivärahapäiviä

Vuonna 2020 alkaneista sairauspäivärahakausista 26 % maksettiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella ja 25 % mielenterveyden häiriöiden perusteella. Mielenterveyden häiriöihin perustuvat kaudet ovat kuitenkin keskimääräistä pidempiä. Korvatuista päivärahapäivistä mielenterveyden häiriöiden sairausryhmän osuus oli runsas kolmannes (34 %) ja tuki- ja liikuntaelinten sairausryhmän osuus runsas neljännes (26 %).

Tuki- ja liikuntaelinten sairauspääryhmän perusteella alkaneet sairauspäivärahakaudet ja maksetut päivärahapäivät ovat vähentyneet jo yli kymmenen vuoden ajan, ja vuonna 2020 selvä väheneminen jatkui edelleen.

Sen sijaan mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut kaudet ja päivärahapäivät ovat lisääntyneet – erityisesti vuoden 2016 jälkeen. Mielenterveyden ongelmista aiheutuu nykyisin selvästi enemmän sairauspäivärahapäiviä ja etuuskustannuksia kuin tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut päivärahapäivät vähenivät vuonna 2020 maltillisemmin kuin muiden sairauksien perusteella maksetut sairauspäivärahapäivät. Samalla niiden osuus kaikista päivärahapäivistä kasvoi entisestään.

Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspäivärahakaudet ovat viime vuosina yleistyneet kaikissa ikäryhmissä, naisilla jonkin verran enemmän kuin miehillä. 16–34-vuotiaiden mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet lähes yhtäjaksoisesti jo yli 15 vuoden ajan, vanhemmissa ikäryhmissä sen sijaan selvimmin vasta viime vuosina.

Nuorilla valtaosa sairauspäivärahakausista johtuu mielenterveyden häiriöistä, 50 vuotta täyttäneillä sen sijaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksista.

Yleisimmän sairauspäivärahalla korvattavia poissaolopäiviä aiheuttavan mielenterveyden häiriöiden ryhmän muodostavat masennushäiriöt, toiseksi yleisimmän ahdistuneisuushäiriöt. Vuoden 2016 jälkeen nähty kasvu mielenterveysperusteisissa päivärahoissa johtuu lähes kokonaan näistä kahdesta sairausryhmästä.

Koronavuonna 2020 korvattujen masennusperäisten sairauspäivärahapäivien määrä kuitenkin väheni. Sen sijaan ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksetuissa päivärahapäivissä kasvu jatkui.

Ammattiryhmien ja alueiden välillä selviä eroja sairauspoissaoloissa

Fyysisissä työntekijäammateissa toimivilla on useammin pitkiä sairauspoissaoloja kuin toimihenkilöammateissa toimivilla.

Fyysisesti raskasta työtä tekevät saavat sairauspäivärahaa erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella useammin kuin muut ammattiryhmät. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettavissa päivärahakausissa ammattiryhmien väliset erot ovat pienempiä. Alemmilla toimihenkilöillä, erityisesti naisilla, on mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja kuitenkin useammin kuin muissa ammattiasemissa olevilla.

Yrittäjillä on sairauspoissaoloja vähemmän kuin palkansaajilla, mutta yrittäjien sairauspäivärahakaudet ovat keskimääräistä pidempiä.

Pitkien sairauspoissaolojen alue-erot noudattelevat yleisesti tiedossa olevia terveyden alue-eroja: sairauspäivärahakausia on keskimääräistä enemmän Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnissa asuvilla ja keskimääräistä vähemmän Etelä-Suomessa, erityisesti Uudellamaalla. Nämä alue-erot heijastuvat myös sairauspäivärahan alueellisiin kustannuksiin.

Pitkä sairauspoissaolo johtaa usein työkyvyttömyyseläkkeelle

Sairauspäivärahakausista runsas kolmannes kestää yli 30 etuuspäivää (korvattavia päivät ovat arkipäiviä maanantaista lauantaihin). Pitkittyvä sairauspoissaolo johtaa usein työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuitenkin suhteellisen lyhyetkin sairauspäivärahakaudet ennustavat myöhempää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä jo useita vuosia ennen eläkkeen alkamista.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä edeltääkin yleensä noin vuoden mittainen sairauspäivärahakausi. Toisaalta sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä ei aina siirrytä eläkkeelle, jos eläkehakemus hylätään tai jos eläkettä ei edes haeta. Vain harva sairauspäivärahan enimmäisajan käyttäneistä kuitenkaan palaa ansiotyöhön. 

Sairauspäiväraha pitkien sairauspoissaolojen mittarina

Sairauspäivärahan saaminen toimii työikäisten pitkien sairauspoissaolojen mittarina. Sairauspäivärahaa voidaan maksaa 16–67-vuotiaille henkilöille alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden ajalta, kun sairaus on kestänyt yli omavastuuajan (sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää). Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa, jos työkykyongelmista kärsivä henkilö pystyy tekemään työtään osa-aikaisesti työkyvyttömyysaikana.

Tutkimusblogissa

2021

• Avosairaanhoidon suurkäyttäjät sitovat kapasiteettia kaikilla palvelusektoreilla
• Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat eniten mielenterveysperusteisia sairauspäivärahapäiviä
• Yrittäjillä on verrattain vähän sairauspoissaoloja, mutta ne ovat usein pitkiä
• Mistä toimeentulo sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä
• Sairauspoissaolot kääntyivät laskuun koronavuonna 2020

2020

• Työtön vai työkyvytön?
• Sairauspäivärahojen kustannuksissa suuria alueellisia eroja
• Sairauspoissaoloissa koronakevään aikana sekä nopeaa nousua että jyrkkää laskua
• Koronavirus näkyy vasta viiveellä Kelan sairauspäivärahaetuuksissa
• Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen yleisyys vaihtelee maakunnittain – syynä hakemisen erot, eivät erot hylkäysosuuksissa
• Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu jyrkkänä
• Rintasyövästä johtuvat sairauspoissaolot ovat yleisempiä ylemmillä toimihenkilöillä mutta pidempiä työntekijöillä 

2019

• Mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sairauspoissaolopäivien määrässä
• Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useamman nuoren pois työelämästä
• Harva palaa töihin hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen
• Työttömillä ja työntekijäasemassa olevilla tuplariski työkyvyttömyyseläkkeissä
• Sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – mielenterveyden häiriöt yhä suurempana huolenaiheena

2018

• Maakuntien välillä on suuret terveyserot, ja se näkyy Kelan etuuksissa
• Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen toimeentulo on vakiintumatonta
• Työntekijöillä enemmän pitkiä sairauspoissaoloja kuin toimihenkilöillä – erojen suuruus vaihtelee sairausryhmittäin
• Pitkät sairauspoissaolot yleisempiä naisilla mutta pidempiä miehillä
• Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot yleistyneet kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti naisilla

• Sairauspoissaolot kääntyneet kasvuun – mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet yleistyneet

2017

• Kun työttömyys vähenee, sairauspoissaolot yleistyvät
• Pitkät sairauspoissaolot vähentyneet kaikkien aikojen ennätykseen 
• Yhä harvempi saa sairauspäivärahaa – etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet vähentyneet 
• Terveempi ja tasa-arvoisempi Suomi

Tutkimuksia

• Frequent attenders of three outpatient health care schemes in Finland: Characteristics and association with long-term sickness absences, 2016–2018
• Increase in sickness absence due to mental disorders in Finland – trends by gender, age and diagnostic group in 2005–2019
• Incidence and Length of Sickness Absence among Hierarchical Occupational Classes and Non-Wage-Earners: A Register Study of 1.6 Million Finns
• Mitä sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä? Toimeentulon lähteet kahden vuoden seurannassa
• Sairauspäivärahojen kustannukset maakunnittain vuonna 2019
• Consumption of psychotropic drugs among disability pension applicants with mental disorders: comparing awarded and rejected applicants in Finland
• Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajilla vuosina 2007–2017
• Työkyvyttömyyseläkehakemusten ja hylkäysosuuksien maakunnalliset erot
• Työttömyys ja työkyvyttömyys kietoutuvat yhteen – työttömien työkykyä tuettava varhaisessa vaiheessa
• From long-term sickness absence to disability retirement: diagnostic and occupational class differences within the working-age Finnish population
• The importance of clinical and labour market histories in psychiatric disability retirement: analysis of the comprehensive Finnish national-level RETIRE data
• Determinants of disability pension applications and awarded disability pension in Finland, 2009 and 2014
• Harva työkyvyttömyyseläkettä hakenut palaa töihin, vaikka hakemus hylättäisiin
• Sources of income following a rejected disability pension application: a sequence analysis study
• Pitkien sairauspoissaolojen alue-erot selittyvät vain osin väestörakenteella ja sairastavuudella
• Effectiveness of internet-delivered cognitive behavioural therapy in reducing sickness absence among young employees with depressive symptoms: study protocol for a large-scale pragmatic randomised controlled trial
• Work participation trajectories among 1,098,748 Finns: reasons for premature labour market exit and the incidence of sickness absence due to mental disorders and musculoskeletal diseases
• Occupational class differences in long-term sickness absence due to breast cancer during 2005-2013: A population-based study among Finnish women
• Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet vuosina 2005–2017
• Mitä hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen? Työttömyys-, sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahaetuudet sekä uudet eläkepäätöksen neljän vuoden seurannassa
• Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha ajaa usein myös toimeentulotuelle
• Pitkät sairauspoissaolot työikäisillä naisilla ja miehillä. Sairauspäivärahan saajat 1996–2015
• Sairauspäivärahaa maksetaan useimmin työntekijäammateissa toimiville
• Sickness absence as a predictor of disability retirement in different occupational classes: a register-based study of a working-age cohort in Finland in 2007–2014
• Occupational class differences in long sickness absence: a register-based study of 2.1 million Finnish women and men in 1996-2013
• Occupational class differences in diagnostic-specific sickness absence: a register-based study in the Finnish population, 2005–2014
• Sickness absence due to different musculoskeletal diagnoses by occupational class: a register-based study among 1.2 million Finnish employees
• Sickness allowance trajectories preceding disability retirement: a register-based retrospective study
• Sickness allowance histories among disability retirees due to mental disorders: a retrospective case-control study
• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria: rekisteripohjainen tarkastelu
• Ortopedista leikkausta odottaneille oletettua harvemmin Kelan sairauspäivärahaa

Tilastot 

• Tilastot sairauspäivärahasta 

Tiedotteet

• Ahdistuneisuushäiriöt johtavat yhä useammin sairauspoissaoloihin
• Sairauspoissaolot kääntyivät laskuun koronavuonna 2020
• Sairauspäivärahojen kustannuksissa suuria alueellisia eroja
• Koronakevät aiheutti piikin sairauspäivärahatilastoihin
• Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu jyrkkänä
• Osasairauspäivärahan suosio kasvaa työpaikoilla
• Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot lisääntyivät puolella miljoonalla päivällä
• Sairauspäivärahaa saaneiden määrä pienentynyt
• Sairauspäivärahakausia alkoi vähemmän viimeksi vuonna 1997

Käynnissä olevat tutkimushankkeet

• Sairauspäiväraha sote-järjestelmän osana
• Työkyvyttömyyden muutokset 2000-luvulla

• Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018

Yhteystiedot

• Tutkimus: tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren, puh. 050 5522 286
• Tilastot: tietoasiantuntija Siru Keskinen, puh 020 634 1372

sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää

• Sairauspäivärahat