Yhteystiedot
Pitkät sairauspoissaolot kääntyneet jälleen kasvuun
Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai 286 630 henkilöä vuonna 2017. Alkaneet sairauspäivärahakaudet ovat selvästi vähentyneet vuosikymmenen takaisesta tilanteesta. Kuitenkin alkaneiden kausien määrä kääntyi vuonna 2017 kasvuun, samoin sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä ja osuus työikäisestä väestöstä.
Sairauspäivärahan saaminen toimii työikäisten pitkien sairauspoissaolojen mittarina.
Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut sairauspäivärahakaudet yleistyneet
Vuonna 2017 korvattiin 14,1 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, ja sairauspäivärahan etuuskuluja kertyi 764 miljoonaa euroa. Osasairauspäivärahaa korvattiin 1,1 miljoonaa päivää (37 miljoonaa euroa). Osasairauspäivärahapäivien määrä on vuosi vuodelta kasvanut.
Vuonna 2017 sairauspäivärahapäivistä 30 prosenttia maksettiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella ja 29 prosenttia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella maksetut sairauspäivärahakaudet ovat vähentyneet viimeisten 10 vuoden ajan.
Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut kaudet ovat kuitenkin yleistyneet, ja mielenterveyden ongelmista aiheutuu nykyisin lähes yhtä paljon sairauspäivärahapäiviä kuin tuki- ja liikuntaelinten sairauksista.
Ammattiryhmien välillä eroja
Fyysisissä työntekijäammateissa toimivilla on useammin pitkiä sairauspoissaoloja kuin toimihenkilöammateissa toimivilla.
Fyysisesti raskasta työtä tekevät saavat sairauspäivärahaa erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella useammin kuin muut ryhmät. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettavissa päivärahakausissa ammattiryhmien väliset erot ovat pieniä.
Naisilla sairauspoissaoloja on useammin kuin miehillä.
Pitkä sairauspoissaolo johtaa usein työkyvyttömyyseläkkeelle
Sairauspäivärahakausista noin kolmannes kestää yli 30 maksupäivää (arkipäivää).
Pitkät sairauspoissaolot johtavat usein työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä edeltääkin yleensä noin vuoden mittainen sairauspäivärahakausi.
Sairauspäivärahan saaminen ennustaa kuitenkin myöhempää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä jo useita vuosia ennen eläkettä.
Tutkimusblogissa
- Pitkät sairauspoissaolot vähentyneet kaikkien aikojen ennätykseen
- Yhä harvempi saa sairauspäivärahaa – etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet vähentyneet
- Kun työttömyys vähenee, sairauspoissaolot yleistyvät
- Terveempi ja tasa-arvoisempi Suomi
Tilastot
Tutkimuksia
- Pitkät sairauspoissaolot työikäisillä naisilla ja miehillä. Sairauspäivärahan saajat 1996–2015
- Sairauspäivärahaa maksetaan useimmin työntekijäammateissa toimiville
- Occupational class differences in long sickness absence: a register-based study of 2.1 million Finnish women and men in 1996-2013
- Occupational class differences in diagnostic-specific sickness absence: a register-based study in the Finnish population, 2005–2014
- Sickness allowance trajectories preceding disability retirement: a register-based retrospective study
- Sickness allowance histories among disability retirees due to mental disorders: a retrospective case-control study
- Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria: rekisteripohjainen tarkastelu
- Ortopedista leikkausta odottaneille oletettua harvemmin Kelan sairauspäivärahaa
Tiedotteet
- Sairauspäivärahaa saaneiden määrä pienentynyt
- Sairauspäivärahakausia alkoi vähemmän viimeksi vuonna 1997
Luentoja ja esityksiä
Käynnissä olevat tutkimushankkeet
- Sairauspäivärahan saamisen väestöryhmittäiset muutokset ja kustannukset Suomessa vuosina 1990–2014
- Työkyvyttömyyseläkettä edeltävä aika
- Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana –Tackling Inequalities in Times of Austerity (TITA)
Yhteystiedot
- Tutkimus: tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren, puh. 050 5522 286
- Tilastot: suunnittelija Siru Keskinen, puh 020 634 1372
sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi