Pitkien sairauspoissaolojen määrä kasvoi vuonna 2018 edelleen 

Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai 294 633 henkilöä vuonna 2018. Alkaneet sairauspäivärahakaudet ovat selvästi vähentyneet vuosikymmenen takaisesta tilanteesta. Kuitenkin alkaneiden kausien määrä kääntyi vuonna 2017 kasvuun, samoin sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä ja osuus työikäisestä väestöstä. Kasvu jatkui edelleen vuonna 2018. 

Sairauspäivärahan saaminen toimii työikäisten pitkien sairauspoissaolojen mittarina.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut sairauspäivärahakaudet yleistyneet 

Vuonna 2018 Kela korvasi 14,9 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, ja sairauspäivärahan etuuskuluja kertyi 787 miljoonaa euroa. Osasairauspäivärahaa korvattiin 1,2 miljoonaa päivää (41 miljoonaa euroa). Osasairauspäivärahapäivien määrä on vuosi vuodelta kasvanut. 

Vuonna 2018 sairauspäivärahapäivistä 29 % maksettiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella. Tämän sairauspääryhmän perusteella maksetut sairauspäivärahakaudet ovat viimeisten 10 vuoden aikana vähentyneet.  

Sen sijaan mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut kaudet ovat yleistyneet, ja mielenterveyden ongelmista aiheutuu nykyisin enemmän sairauspäivärahapäiviä kuin tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Vuonna 2018 sairauspäivärahapäivistä 31 % maksettiin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella. 

Ammattiryhmien välillä eroja

Fyysisissä työntekijäammateissa toimivilla on useammin pitkiä sairauspoissaoloja kuin toimihenkilöammateissa toimivilla. 

Fyysisesti raskasta työtä tekevät saavat sairauspäivärahaa erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella useammin kuin muut ryhmät. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettavissa päivärahakausissa ammattiryhmien väliset erot ovat pieniä. 

Naisilla sairauspoissaoloja on useammin kuin miehillä. 

Pitkä sairauspoissaolo johtaa usein työkyvyttömyyseläkkeelle 

Sairauspäivärahakausista noin kolmannes kestää yli 30 maksupäivää (arkipäivää). 
Pitkät sairauspoissaolot johtavat usein työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä edeltääkin yleensä noin vuoden mittainen sairauspäivärahakausi. 

Sairauspäivärahan saaminen ennustaa kuitenkin myöhempää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä jo useita vuosia ennen eläkettä. 

Tutkimusblogissa

• Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useamman nuoren pois työelämästä
• Harva palaa töihin hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen
• Työttömillä ja työntekijäasemassa olevilla tuplariski työkyvyttömyyseläkkeissä
• Sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – mielenterveyden häiriöt yhä suurempana huolenaiheena
• Työntekijöillä enemmän pitkiä sairauspoissaoloja kuin toimihenkilöillä – erojen suuruus vaihtelee sairausryhmittäin

• Pitkät sairauspoissaolot yleisempiä naisilla mutta pidempiä miehillä

• Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot yleistyneet kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti naisilla

• Sairauspoissaolot kääntyneet kasvuun – mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet yleistyneet

• Kun työttömyys vähenee, sairauspoissaolot yleistyvät

• Pitkät sairauspoissaolot vähentyneet kaikkien aikojen ennätykseen 

• Yhä harvempi saa sairauspäivärahaa – etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet vähentyneet 
• Terveempi ja tasa-arvoisempi Suomi 
• Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen toimeentulo on vakiintumatonta

Tutkimuksia

• Determinants of disability pension applications and awarded disability pension in Finland, 2009 and 2014

• Sources of income following a rejected disability pension application: a sequence analysis study

• Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet vuosina 2005–2017

• Mitä hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen? Työttömyys-, sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahaetuudet sekä uudet eläkepäätöksen neljän vuoden seurannassa
• Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha ajaa usein myös toimeentulotuelle
• Pitkät sairauspoissaolot työikäisillä naisilla ja miehillä. Sairauspäivärahan saajat 1996–2015
• Sairauspäivärahaa maksetaan useimmin työntekijäammateissa toimiville
• Sickness absence as a predictor of disability retirement in different occupational classes: a register-based study of a working-age cohort in Finland in 2007–2014
• Occupational class differences in long sickness absence: a register-based study of 2.1 million Finnish women and men in 1996-2013
• Occupational class differences in diagnostic-specific sickness absence: a register-based study in the Finnish population, 2005–2014
• Sickness absence due to different musculoskeletal diagnoses by occupational class: a register-based study among 1.2 million Finnish employees
• Sickness allowance trajectories preceding disability retirement: a register-based retrospective study
• Sickness allowance histories among disability retirees due to mental disorders: a retrospective case-control study
• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria: rekisteripohjainen tarkastelu
• Ortopedista leikkausta odottaneille oletettua harvemmin Kelan sairauspäivärahaa

Tilastot 

• Tilastot sairauspäivärahasta 

Tiedotteet

• Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot lisääntyivät puolella miljoonalla päivällä
• Sairauspäivärahaa saaneiden määrä pienentynyt
• Sairauspäivärahakausia alkoi vähemmän viimeksi vuonna 1997

Luentoja ja esityksiä

• Kelan tutkijoiden esitykset Slidesharessa

Käynnissä olevat tutkimushankkeet

• Sairauspäiväraha sote-järjestelmän osana
• Työkyvyttömyyseläkettä edeltävä aika 
• Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana –Tackling Inequalities in Times of Austerity (TITA)

Yhteystiedot

• Tutkimus: tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren, puh. 050 5522 286
• Tilastot: suunnittelija Siru Keskinen, puh 020 634 1372

sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi
 

Lue lisää

• kela.fi/sairauspaivarahat