Koronakriisi kasvatti asumistukimenoja vuonna 2020

Kela maksoi vuonna 2020 asumistukia yhteensä 2 232 milj. euroa. Summa kasvoi reaalisesti edellisvuodesta 4,2 %. Asumistukia saaneissa kotitalouksissa asui vuoden lopussa lähes 859 212 henkilöä, mikä on 15,5 % Suomen väestöstä.

Kelan maksamia asumistukia ovat yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustukseen kuuluva asumisavustus. Myös perustoimeentulotukea voidaan myöntää asumismenoihin.

 

Koronakriisi käänsi yleisen asumistuen menot jälleen kasvuun

Yleisen asumistuen menot kasvoivat 2010-luvulla. Menojen kasvu taittui vuonna 2019, jolloin tukea maksettiin lähes sama summa kuin vuonna 2018. Koronakriisi käänsi yleisen asumistuen menot ja saajien määrän jälleen kasvuun.

Vuonna 2020 yleisen asumistuen menot olivat 1 566 milj. euroa, ja summa kasvoi reaalisesti edellisvuodesta 4,8 %. Yleisen asumistuen saajien määrä kasvoi yli 400 000 ruokakuntaan.

Yleisen asumistuen menot kasvoivat vuoden 2015 lakimuutoksen jälkeen. Lakimuutos yksinkertaisti tukea, väljensi sen ehtoja ja lisäsi saajien määrää. Vuonna 2017 yleisen asumistuen menot kasvoivat 16,6 %, kun valtaosa opiskelijoista siirtyi opintotuen asumislisän piiristä yleisen asumistuen piiriin elokuussa 2017. Menot kasvoivat myös vuonna 2018, jolloin opiskelijat olivat koko vuoden yleisen asumistuen piirissä.

Yli kolmasosa yleisen asumistuen saajista on opiskelijoita

Yleistä asumistukea sai vuoden 2020 joulukuussa 402 559 ruokakuntaa, mikä on noin 23 000 ruokakuntaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista ruokakunnista opiskelijoiden ruokakuntia oli 40 % ja työttömien ruokakuntia oli 36 %.

Joulukuussa 2020 muita kuin opiskelijaruokakuntia oli yleisen asumistuen saajina 240 140. Joulukuussa 2019 luku oli 229 559. Koronavuonna 2020 sekä opiskelijaruokakuntien että muiden ruokakuntien määrä kasvoi noin 10 000 ruokakunnalla edellisestä vuodesta.

 

Yleinen asumistuki on suurimmalle osalle tilapäinen tuki

Vuosina 2013–2016 alkaneiden uusien asumistukijaksojen mediaanikesto oli noin 20 kuukautta. Asumistuen saajista valtaosa on nuoria, mutta he myös poistuvat asumistuelta muita ryhmiä nopeammin.

Tukea saavat yksinhuoltajien ruokakunnat poistuvat hitaammin kuin yksin asuvat tai usean aikuisen ruokakunnat.

 

Tiedotteet

Tilastot

Tutkimuksia

  • Sihvonen E. Tutkimus perhe- ja tulokäsitteistä sosiaaliturvaetuuksissa. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 24, 2021. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/325849
  • Jauhiainen S ja Raivonen L. Maahanmuuttajien Kelan etuuksien käyttö vuonna 2018. Helsinki: Kela, Työpapereita 157, 2020. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/322299
  • Haapanen M ja Hakovirta M. Lapsen vuoroasuminen ja sosiaaliturva. 11 maan vertailu. Helsinki: Kela, Työpapereita 156, 2020. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/320834
  • Jauhiainen S, Sihvonen E, Räsänen T, Veilahti A ja Mikkola H. Asumista tukemassa. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 155, 2019. 
  • Honkanen P. Yksin asuvat asumistuen saajat Helsingissä. Julkaisussa: Väliniemi-Laurson J, Borg P, Keskinen V, toim. Yksin kaupungissa. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 2016: 183–188.

Tutkimusblogissa

Luentoja ja esityksiä

Käynnissä olevat tutkimushankkeet

Yhteystiedot

  • tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen, puh. 050 331 3982
  • tilastoasiantuntija Sami Tuori, puh. 050 301 7762

sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää