Nuoren ammatillinen kuntoutus

Vuoden 2019 alusta voimaan tullut lakimuutos (KKRL 566/2005 7a §) nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta on helpottanut nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksen myötä 16—29-vuotias nuori, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve, on voinut saada ammatillista kuntoutusta ilman sairaus- tai vammadiagnoosia.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on tukea ja edistää nuoren toimintakykyä, elämänhallintaa sekä opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia. Kuntoutusrahalla turvataan nuoren toimeentuloa kuntoutuspäätöksessä mainitun kuntoutuksen keston ajan. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita ovat NUOTTI-valmennus, ammatillinen kuntoutusselvitys, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK) ja koulutuskokeilu. Lue lisää nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista.

Kela seuraa nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen ja tutkii muutosten vaikutuksia. Tässä tietopaketissa kuvataan niitä nuoria, jotka ovat saaneet nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja kuntoutusrahaa vuoden 2019 lakimuutoksessa olevan 7a §:n perusteella, eli niitä nuoria, joilla ei ole sairaus- tai vammadiagnoosia ammatillisen kuntoutuksen perusteena.

Tietopaketteja on julkaistu vuodesta 2019 alkaen

Tässä tietopaketissa tarkastellaan vuosien 2019, 2020 ja 2021 nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelujen ja toimeentuloa kuntoutuksen ajalta turvaavan kuntoutusrahan saajamääriä. Lisäksi tietopakettiin on päivitetty palvelujen ja kuntoutusrahan saajien kertymätietoja vuoden 2019 alusta vuoden 2022 helmikuun loppuun. Lopuksi nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajia tarkastellaan alueellisesti sekä ikäryhmittäin. Tämän tietopaketin lopussa on linkkejä nuoren ammatilliseen kuntoutukseen liittyviin julkaisuihin ja kirjoituksiin.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tietopaketteja on julkaistu vuoden 2019 lopusta lähtien. Edellisiin tietopaketteihin on kerätty myös laajemmin aiempaa nuoriin liittyvää tutkimuskirjallisuutta, katso 07/2020 julkaistu tietopaketti.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneet vuosina 2019, 2020 ja 2021

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saavien nuorten määrä on kasvanut vuoden 2019 alusta merkittävästi. Vuonna 2019 nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja sai 2 619 nuorta, vuoden 2020 aikana 5 186 nuorta ja vuoden 2021 aikana jo 8 406 nuorta. Nuoren ammatillista kuntoutusta saavista miehiä oli hieman enemmän kuin naisia vuosina 2019 ja 2020, mutta vuonna 2021 naiset taas olivat hieman useammin saaneet nuoren ammatillista kuntoutusta kuin miehet. Vuonna 2019 nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista 54,0 % oli miehiä, vuonna 2020 miesten osuus oli 52,4 % ja vuonna 2021 49,3 %. (Kuvio 1).

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista NUOTTI-valmennus on selvästi yleisin. Vuonna 2019 sitä sai 2 169 nuorta, vuonna 2020 4 588 nuorta ja vuonna 2021 7 714 nuorta. Seuraavaksi yleisimpiä palveluita olivat ammatillinen kuntoutusselvitys, jota sai vuonna 2021 630 nuorta sekä työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus, jota sai 483 nuorta vuonna 2021. Koulutuskokeilua sai vain 5 nuorta vuonna 2021.

Kuvio 1. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneiden määrät vuosina 2019, 2020 ja 2021

 
Kuvio 2. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneiden asiakkaiden määrä kuukausittain 01/2019—02/2022
 

Vuoden 2019 alusta vuoden 2022 helmikuun loppuun mennessä yhteensä 11 795 nuorta on saanut nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Selvästi yleisin kuntoutuspalvelu on NUOTTI-valmennus, jota on saanut yhteensä 10 843 nuorta vuoden 2019 tammikuun ja vuoden 2022 helmikuun välisenä aikana. Ammatillista kuntoutusselvitystä, työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta sekä koulutuskokeilua on saanut yhteensä 1 686 nuorta.

Kuntoutusrahaa saavien nuorten määrä on kasvanut nuoren ammatillisen kuntoutuksen myötä

Kuntoutusrahaa nuoren ammatilliseen kuntoutukseen sai vuonna 2019 2 342 nuorta, vuonna 2020 4 309 nuorta ja vuonna 2021 6 966 nuorta. Kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa saavien osuus vuonna 2019 oli 84,0 %, vuonna 2020 82,8 % ja vuonna 2021 82,7 %. Vuonna 2021 kuntoutusrahaa nuoren ammatilliseen kuntoutukseen saatiin yleisimmin 20—24-vuotiaiden ikäryhmässä. Naiset saivat kuntoutusrahaa vuonna 2021 nuoren ammatilliseen kuntoutukseen hieman useammin kuin miehet.

Kuntoutusrahaa nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluihin on vuoden 2019 alusta vuoden 2022 helmikuun loppuun mennessä maksettu 63 309 843 euroa ja kyseisenä aikana yhteensä 10 433 nuorta on saanut kuntoutusrahaa nuoren ammatilliseen kuntoutukseen. Vuonna 2019 kuntoutusrahakustannukset olivat 8 561 248 euroa, vuonna 2020 17 922 233 euroa ja vuonna 2021 31 326 768 euroa.

Palveluittain tarkasteltuna vuonna 2021 NUOTTI-valmennusta saaneiden nuorten kuntoutusrahakustannukset olivat 17 241 786 euroa. Seuraavaksi yleisimmän palvelun, ammatillisen kuntoutusselvityksen, kuntoutusrahakustannukset olivat 959 959. Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahakustannukset olivat 787 261 euroa ja koulutuskokeilun 1 977 euroa. Osa saajista on voinut saada samanaikaisesti kahta kuntoutuspalvelua.

Kuntoutusrahakustannusten lisäksi voidaan tarkastella kuntoutuspalvelujen kustannuksia. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista syntyvät kustannukset olivat vuonna 2021 yhteensä 21 444 981 euroa. Vuonna 2021 NUOTTI-valmennuksen kustannukset olivat 18 773 859 euroa, ammatillisen kuntoutusselvityksen 13 601 17 euroa, työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen 13 063 21 euroa sekä koulutuskokeilun 3 704 euroa.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelujen käytössä on alueellisia ja ikäryhmittäisiä eroja

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelujen käytössä on alueellisia eroja (ks. karttakuvio.) 16—29-vuotiaasta väestöstä nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita vuonna 2021 sai 0,94 %. Eniten kuntoutuspalvelujen saajia saman ikäiseen väestöön suhteutettuna on Pohjois-Karjalassa (1,15 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (1,02 %), joissa kuntoutuspalveluja saaneiden nuorten osuus saman ikäisestä väestöstä nousee yli yhteen prosenttiin. Manner-Suomesta Uudellamaalla (0,35 %) ja Pohjanmaalla (0,45 %) on saman ikäiseen väestöön suhteutettuna vähiten nuoren ammatillista kuntoutusta saavia nuoria. (Kuvio 3.)

Nuoren ammatillista kuntoutusta tarjotaan 16—29-vuotiaille nuorille. Yleisintä nuoren ammatillisen kuntoutuksen saaminen on ikäryhmässä 20—24-vuotiaat, jotka useimmiten saavat NUOTTI-valmennusta. Yli 25-vuotiailla työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus sekä ammatillinen kuntoutusselvitys ovat muita ikäryhmiä yleisempiä palveluita. (Kuvio 4.)

Kuvio 3. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneiden osuus 16—29-vuotiaasta väestöstä maakunnittain vuonna 2021.

 

 

Kuvio 4. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneet ikäryhmittäin vuonna 2021.

 
Kela toteuttaa myös nuoren ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää seurantatutkimusta. Seurantatutkimuksessa selvitetään, miten aiempaa joustavammat mahdollisuudet päästä ammatilliseen kuntoutukseen ilmenevät nuorilla mm. eri toimeentuloturvaetuuksien käytössä ja etuuksille siirtymisen väylissä.

07/2020 julkaistu tietopaketti

Lue lisää

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos

 

Yhteystiedot

  • Tutkimus: tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo, puh. 050 5522157
  • Analytiikka ja tilastot: data scientist Johannes Turunen, puh. 050 4780067, tilastoasiantuntija Tuomas Sarparanta, puh. 050 4363274
  • Nuoren ammatillinen kuntoutus: vastaava suunnittelija Marjaana Pajunen, puh. 050 5516843, suunnittelija Kirsi Suoraniemi, puh. 050 4436964
  • Kuntoutusraha: vastaava suunnittelija Marjut Hevosmaa, puh. 050 5516386
  • sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi