Kuntoutuskurssit terveyskeskuslääkärin työvälineeksi

Kun potilas tarvitsee tehoa kuntoutukseensa tai tukea uuteen sairauteen sopeutumisessa, apua voi saada Kelan kuntoutuskurssilta. Mutta miten kurssille ohjaaminen onnistuu terveyskeskustyössä?

Potilas tulee lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen. Hänellä on pitkäaikaissairaus, jonka aiheuttamat vaivat eivät tahdo pysyä kurissa, ja elintavoissakin olisi parannettavaa. Voisiko hän hyötyä Kelan kuntoutuskurssista?

Kyllä voisi – jos potilaalla on motivaatiota tehdä työtä kuntoutumisensa hyväksi.

– Motivaatio on erittäin oleellinen asia. Ketään ei kannata lähettää kuntoutuskurssille vastentahtoisesti, mutta toki motivaatiota voi myös alkaa viritellä: jos ei nyt, niin ehkä myöhemmin, sanoo neurologian erikoislääkäri Katariina Kallio-Laine. Hän toimii Kelassa harkinnanvaraisen kuntoutuksen vastaavana asiantuntijalääkärinä.

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen piiriin kuuluvat sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvilla on yleensä hiljattain todettu sairaus tai vamma, joka on pitkäaikainen tai pysyvä ja vaatii uusien toiminta- ja elintapojen omaksumista. Kuntoutuskurssille hakeutuvilla sairaus on ehkä ollut osa elämää jo pidempään.

– Joskus kuntoutusta voi olla tarve tehostaa elämäntilanteen muututtua, esimerkiksi jos vanhan sairauden rinnalle on tullut muita terveysongelmia. Sairauden kanssa pärjääminen voi vaikeutua myös eron, asuinpaikkakunnan vaihdoksen, taloushuolien, työttömyyden tai omaisen sairastumisen vuoksi, Kallio-Laine sanoo.

Mitä hyötyä on kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssista?

  • Tietämyksen lisääminen. Sairauteen liittyvien asioiden sisäistäminen vaatii aikaa ja kertaamista. On tutkittu, että potilas muistaa vain pienen osan siitä, mitä lääkärin vastaanotolla puhuttiin. Kurssilla saa tietoa ja voi kysyä asioita uudelleen.
  • Motivaation käynnistäminen ja ylläpitäminen. Kuntoutus on osa oman tilanteen prosessointia. Tavoitteena on oivallus siitä, että kuntoutus on aktiivista työtä, joka vaatii pitkän aikavälin sitoutumista.
  • Vertaistuen saaminen. Kurssilla on mahdollisuus kohdata muita sairastuneita ja jakaa kokemuksia. Etenkin harvinaisia sairauksia sairastavien voi olla vaikea löytää vertaistukea muualta.

Kysymykseen vastasi Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen vastaava asiantuntijalääkäri Katariina Kallio-Laine.

Mistä sopiva kuntoutuskurssi potilaalle?

Rovaniemen terveyskeskuksessa viitisen vuotta työskennellyt lääkäri Jutta Aartola on ohjannut jonkin verran potilaitaan Kelan kuntoutuskursseille, muun muassa reuma- ja tules-kursseille. Hänestä sopivien kurssien löytäminen potilaille ei aina ole helppoa.

– Koen, että kurssit eivät ihan vastaa siihen kysyntään, jota lääkärinä kohtaan työssäni. Minulla on sellainen kuva, että laitoskuntoutukseen ohjautuvat ne, jotka ovat suhteellisen hyväkuntoisia ja hyötyisivät enemmän avokuntoutuksesta. Ja taas niiden, jotka tarvitsisivat laitoskuntoutusta, on liian työlästä lähteä kurssille, Aartola perustelee.

Kallio-Laine ymmärtää hyvin ongelman. Hänestäkin avomuotoiset kuntoutuskurssit, joilla käydään kotoa käsin, palvelevat monia paremmin kuin laitoskurssit.

– Avomuotoisten kurssien etuna on se, että kuntoutusharjoitteet juurtuvat silloin helpommin osaksi omia rutiineja. Laitoskurssilla ollaan irti arjen velvollisuuksista, joten sieltä kotiin palaaminen voi olla aika dramaattinen töyssy, Kallio-Laine sanoo.

Käytännön syistä avokurssit soveltuvat kuitenkin lähinnä vain kuntoutuspaikkojen lähellä asuville.

– Laitosmuotoisella kuntoutuksella on Suomen harvaan asutuissa olosuhteissa yhä oma paikkansa. Avomuotoiset kurssit ovat järkeviä kasvukeskuksissa, Kallio-Laine toteaa.

Kuntoutuskurssi – lomaa vai työtä?

Jutta Aartolan kokemuksen mukaan Kelan kuntoutuskursseille osallistuneet potilaat ovat yleensä varsin tyytyväisiä kursseihin. Etenkin kohtalotovereiden löytäminen on monille ollut tärkeää. Esimerkiksi kroonistuneen kivun kanssa eläminen vaatii paljon psyykkistä käsittelyä, johon saa voimaa vertaistuesta.

– Jotkut potilaat ovat sairautensa vuoksi kokeneet syvää toivottomuutta. Kun he ovat kuntoutuksessa huomanneet, että joku toinen on selvinnyt saman tyyppisistä vaikeuksista, se on antanut tsemppiä, Aartola kertoo.

Hän on toisaalta huomannut myös, että jotkut potilaat suhtautuvat kuntoutuskurssiin vähän kuin lomaan. Myös Katariina Kallio-Laine tunnistaa tämän asenteen aiemmilta työvuosiltaan kliinisestä työstä. Hän arvelee sen juontuvan veteraanikuntoutuksesta vuosikymmenten takaa.

– Kyllä kuntoutukseen on pitkään liittynyt sellainen ajatusmaailma, että mennään lomalle valmiin ruokapöydän ääreen. Siitä ajatuksesta kuntoutuja pitäisi saada irti, Kallio-Laine sanoo.

Hänestä kuntoutuskurssiin pitää suhtautua kuin työntekoon, jossa kohteena ovat oma keho ja mieli. Kursseilla onkin yleensä intensiivinen päiväohjelma. Eikä sekään riitä, vaan treenausta on jatkettava myös kotiin palattua.

Kuka etsii sopivan kuntoutuskurssin?

Kuntoutuskurssille päätyvät ehkä useimmin ne potilaat, jotka ovat itse ottaneet selvää kurssivaihtoehdoista. Toivottavaa olisi, että myös lääkärit osaisivat ehdottaa kurssia. Tarjontaan paneutuminen tosin vaatii aikaa, josta terveyskeskustyössä on muutenkin pula.

Jutta Aartolan mukaan Rovaniemen terveyskeskuksessa kuntoutusasioiden selvittämiseen ja lausunnon kirjoittamiseen pyritään varaamaan tunnin lääkäriaika, jos kuntoutuksen tarve on etukäteen tiedossa. Ainakin osassa toimipaikoista ajanvarauksen hoitaa terveyden- tai sairaanhoitaja, mikä helpottaa tarpeen arviointia.

– Voi tietysti käydä niinkin, että kuntoutustarve tulee ilmi vasta lääkärikäynnillä. Silloin varmasti on ajankäytöllisiä ongelmia, Aartola huomauttaa.

Katariina Kallio-Laineen mielestä esimerkiksi kurssihakujen tekemisessä kannattaa hyödyntää moniammatillisia tiimejä ja työparitoimintaa. Silloin lääkärin aika ei kulu tietokoneella surffaamiseen ja sopivan kurssin etsimiseen.

– Jos lääkärillä tai potilaalla juolahtaa vastaanotolla mieleen kuntoutuskurssin mahdollisuus, työtä voisi jakaa niin, että kurssihakua tekisi esimerkiksi sairaanhoitaja tai fysioterapeutti, hän ehdottaa.

Lue lisää