Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Tietopaketti: Kansallinen terveysindeksi

Julkaistu 30.5.2023

Kansallinen terveysindeksi on tilastopalvelu, joka tarjoaa tietoa väestön terveyden ja työkyvyn tilasta esimerkiksi väestörakenteeltaan erilaisissa kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Kansallinen terveysindeksi yhdistää tietoja aiemmista THL:n sairastavuusindeksistä ja Kelan Terveyspuntarista sekä muista kansallisista rekistereistä. Kansallinen terveysindeksi julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2023, jonka jälkeen tiedot päivittyvät säännöllisesti.

Pääset tästä Kansalliseen terveysindeksiin.

Kansallinen terveysindeksi aikuisväestön hoidon tarpeen arvioinnin ja ennakoinnin perustaksi

Kansallinen terveysindeksi kehitettiin terveysongelmien ennaltaehkäisyn sekä aikuisväestön hoidon tarpeen arvioinnin ja ennakoinnin perustaksi. Tavoitteena on:

  • kehittää aiemman THL:n sairastavuusindeksin ja Kelan Terveyspuntarin pohjalta Kansallinen terveysindeksi
  • täydentää ja tarkistaa indeksin sisältöjä (sairausryhmittäiset osaindeksit ja niiden painokertoimet sekä työkykyyn liittyvä tieto)
  • arvioida indeksin avulla väestön terveydentilaa väestörakenteeltaan erilaisissa kunnissa ja hyvinvointialueilla
  • tuottaa tietoa väestöryhmittäisistä, mm. sosioekonomisista, eroista
  • tutkia indeksin avulla väestön terveyden ajallisia muutoksia ja ennakoida tulevaisuuden trendejä
  • tutkia alueellisia eroja väestörakenne, työllisyystilanne ja sairauksien ennaltaehkäisyn potentiaali huomioiden ja
  • varmistaa indeksitietojen säännöllinen päivitys ja avoin saatavuus.

Kansallinen terveysindeksi perustuu THL:n sairastavuusindeksiin ja Kelan Terveyspuntariin. Uusi Kansallinen terveysindeksi koostuu sairausryhmittäisistä osaindekseistä, sairastavuuden yleisindeksistä ja työkyvyttömyysindeksistä.

Mistä Kansallinen terveysindeksi koostuu?

Terveysindeksin laskennassa käytetään tietoja eri lähteistä:

  • THL: hoitoilmoitustiedot, vastaanottokäynnit ja sairaalahoitojaksot
  • Syöpärekisteri: todetut syövät
  • Tilastokeskus: kuolemansyyt ja väestötiedot
  • Eläketurvakeskus: myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet
  • Kela: lääkekorvaukset ja muut terveysperustaiset etuudet

Terveysindeksi muodostuu osaindekseistä, joissa ovat mukana yleisimmät ja kuormittavimmat sairausryhmät ja terveysongelmat. Tavoitteena on, ettei indeksi kuvaisi vain mahdollisia eroja diagnosointi- ja hoitokäytännöissä tai potilastietojärjestelmiin tehtävissä kirjauksissa.

Tarkastelussa ovat seuraavat sairausryhmät:

  • syövät
  • sydän- ja verisuonisairaudet
  • diabetes
  • dementia
  • tuki- ja liikuntaelinsairaudet
  • vakavat mielenterveysongelmat
  • tapaturmat
  • krooniset keuhkosairaudet
  • päihdehäiriöt.

Terveysongelmista aiheutuvaa taakkaa määritettäessä kunkin terveysongelman yleisyyttä painotetaan niistä aiheutuvien

  • kustannusten
  • elämänlaatuvaikutusten
  • kuolleisuuden ja
  • työkyvyttömyyden kannalta.

Lisäksi kehitetään ja arvioidaan uutta osaindeksiä, joka kuvaisi työkyvyttömyyttä laajemmin.

Miten indeksitietoa tulkitaan?

Kansallisen terveysindeksin tavoitteena on tunnistaa, millainen taakka yleisimmistä ja kuormittavimmista terveysongelmista muodostuu eri alueilla sekä millaisia muutoksia siinä voidaan havaita.

Terveysindeksi kuvaa hyvinvointialueiden ja kuntien väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on.

Terveysindeksistä tuotetaan sekä ikävakioitu että -vakioimaton versio. Ikävakioidut tulokset häivyttävät ikärakenteiden vaikutukset, joten tulokset soveltuvat alueiden väliseen vertailuun. Ikävakioimaton indeksi kuvaa taas alueen todellista sairaustaakkaa.

Alueellisten sairastavuuserojen ja työkyvyttömyyden takana on väestön ikärakenteen lisäksi monia tekijöitä. Elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta, uni ja ravintotottumukset vaikuttavat, mutta elintapoihin vaikuttavat monet seikat. Työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus heijastuvat väestön terveyteen ja työkykyyn. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudella sekä kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä.

Lisää tietoa Kansallisesta terveysindeksistä

Tutkimusblogin kirjoitukset

Tiedotteet

Lue lisää

Yhteistyökumppanit

Rahoittajat

  • Kela
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Yhteystiedot

Terveyspuntarissa sairastavuus vuoteen 2018

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin