Tilaston Kelan eläkkeistä tuottaa Kela. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Suomen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, kansaneläkejärjestelmästä ja työeläkejärjestelmästä. Tilasto Kelan eläkkeistä antaa kokonaiskuvan Kelan eläke-etuuksista. Tilastossa on tietoja eläke-etuuden saajista ja heidän etuuksistaan tiettynä ajankohtana, tiettynä ajanjaksona alkaneista etuuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksettujen etuuksien euromäärästä.
Kelan eläke-etuuksien tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: etuuslaji, etuuden rakenne, etuuden osa, perheluokka, yleiset alueluokitukset, sairausluokitus (ICD-10), ammatti- ja ammattiasema ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto on tarkoitettu sosiaali- ja eläketurvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä eläkeläisjärjestöille ja muille alan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Tilaston sisältöä ja sen tietojen käytettävyyttä arvioidaan yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto Kelan eläkkeistä perustuu kokonaisaineistoon Kelan maksamista eläke-etuuksista.
Tilasto tehdään henkilöpohjaisista eläke-etuuksien aineistoista. Ne muodostetaan eläke-etuuksien etuusjärjestelmästä, joka sisältää kaikki kyseisten etuuksien toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot. Aineistoissa ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tietyn ajanjakson aikana eläke-etuutta Kelasta. Maksettujen etuuksien euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Kelan eläketilastoja julkaistaan kuukausittain ja vuosittain. Kuukausitiedot julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa tilastokuukautta seuraavan neljän viikon aikana ja vuositiedot tilastovuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Tilastojulkaisujen julkistamisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
Tilasto on lopullista tietoa.
4 Tietojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tietoja Kelan eläkkeistä on saatavana vuodesta 1942. Vuonna 1957 tuli voimaan uusi kansaneläkejärjestelmä, josta alkaen on olemassa poikkileikkaustietoja eläkkeensaajista ja heidän eläkkeidensä suuruuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksetuista eläkkeiden rahamääristä. Vuodesta 1970 alkaen on tilastoja myös alkaneista eläkkeistä. Kansaneläkejärjestelmä on laajentunut ja eläkkeiden rakenne muuttunut moneen kertaan, muun muassa vuosina 1957, 1983 ja 1997.
Vuoden 2001 alussa lakkasivat kansaneläkkeen pohjaosat. Sen myötä 245 000 kansaneläkettä saanutta henkilöä jäi kokonaan ilman kansaneläkettä. Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen rinnalle syntyi uusi ”eläkelaji” eli pelkkää eläkettä saavan hoitotukea, eläkkeensaajien asumistukea, rintamalisää tai lapsikorotusta saavat. Heitä oli vuoden 2001 alkaessa 90 000.
Vuoden 2008 alusta otettiin Kelassa käyttöön uusi eläke-etuuskäsite. Eläkkeensaajan asumistukea ja hoitotukea ei enää lueta eläke-etuuksiksi. Eläkkeitä ovat kansan-, lesken- ja lapseneläkkeet. Lapsikorotukset ja rintamalisät ovat muita eläke-etuuksia. Muutos vähensi eläke-etuuden saajien määrää kaikkiaan 46 000:lla. Kansaneläkkeen saajien määrä väheni 100 000:lla, kun pelkän eläkkeen lisän saajia ei enää lueta kansaneläkkeen saajiksi.
Tietoja Kelan eläke-etuuksista saa joko Kelan omasta eläketilastosta tai Eläketurvakeskuksen ja Kelan tuottamasta yhteistilastosta. Eläkkeen alkaminen on näissä tilastoissa määritelty eri tavalla. Myös kansaneläkekäsite erosi vuosina 1996–2007.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoja Kelan eläkkeistä julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa.
Tilastojen pohjana olevia aineistoja voidaan luovuttaa viranomaisille ja tieteelliseen tutkimukseen.
Lisätietoja:
Tilaston Kelan eläkkeistä tuottaa Kela. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Suomen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, kansaneläkejärjestelmästä ja työeläkejärjestelmästä. Tilasto Kelan eläkkeistä antaa kokonaiskuvan Kelan eläke-etuuksista. Tilastossa on tietoja eläke-etuudensaajista ja heidän etuuksistaan tiettynä ajankohtana, tiettynä ajanjaksona alkaneista etuuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksettujen etuuksien euromäärästä.
Kelan eläke-etuuksien tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: etuuslaji, etuuden rakenne, etuuden osa, perheluokka, yleiset alueluokitukset, sairausluokitus (ICD-10), ammatti- ja ammattiasema ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto on tarkoitettu sosiaali- ja eläketurvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä eläkeläisjärjestöille ja muille alan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Tilaston sisältöä ja sen tietojen käytettävyyttä arvioidaan yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto Kelan eläkkeistä perustuu kokonaisaineistoon Kelan maksamista eläke-etuuksista.
Tilasto tehdään henkilöpohjaisista eläke-etuuksien aineistoista. Ne muodostetaan eläke-etuuksien etuusjärjestelmästä, joka sisältää kaikki kyseisten etuuksien toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot. Aineistoissa ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tietyn ajanjakson aikana eläke-etuutta Kelasta. Maksettujen etuuksien euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Kelan eläketilastoja julkaistaan kuukausittain ja vuosittain. Kuukausitiedot julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa tilastokuukautta seuraavan neljän viikon aikana ja vuositiedot tilastovuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Tilastojulkaisujen julkistamisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
Tilasto on lopullista tietoa.
4 Tietojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tietoja Kelan eläkkeistä on saatavana vuodesta 1942. Vuonna 1957 tuli voimaan uusi kansaneläkejärjestelmä, josta alkaen on olemassa poikkileikkaustietoja eläkkeensaajista ja heidän eläkkeidensä suuruuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksetuista eläkkeiden rahamääristä. Vuodesta 1970 alkaen on tilastoja myös alkaneista eläkkeistä. Kansaneläkejärjestelmä on laajentunut ja eläkkeiden rakenne muuttunut moneen kertaan: mm. 1957, 1983 ja 1997. Muutoksista on kerrottu Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosassa.
Vuoden 2001 alussa lakkasivat kansaneläkkeen pohjaosat. Sen myötä 245 000 kansaneläkettä saanutta henkilöä jäi kokonaan ilman kansaneläkettä. Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen rinnalle syntyi uusi ”eläkelaji” pelkkää eläkettä saavan hoitotukea, eläkkeensaajien asumistukea, rintamalisää tai lapsikorotusta saavat. Heitä oli vuoden 2001 alkaessa 90 000.
Vuoden 2008 alusta otettiin Kelassa käyttöön uusi eläke-etuuskäsite. Eläkkeensaajan asumistukea ja hoitotukea ei enää lueta eläke-etuuksiksi. Eläkkeitä ovat kansan-, lesken- ja lapseneläkkeet. Lapsikorotukset ja rintamalisät ovat muita eläke-etuuksia. Muutos vähensi eläke-etuudensaajien määrää kaikkiaan 46 000:lla. Kansaneläkkeensaajien määrä väheni 100 000:lla, kun pelkän eläkkeen lisän saajia ei enää lueta kansaneläkkeensaajiksi.
Tietoja Kelan eläke-etuuksista saa joko Kelan omasta eläketilastosta tai Eläketurvakeskuksen ja Kelan tuottamasta yhteistilastosta. Eläkkeen alkaminen on näissä tilastoissa määritelty eri tavalla. Myös kansaneläkekäsite erosi vuosina 1996–2007.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoja Kelan eläkkeistä julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa.
Tilastojen pohjana olevia aineistoja voidaan luovuttaa viranomaisille ja tieteelliseen tutkimukseen. Lähetä yksilötason aineistoja koskevat pyynnöt osoitteeseen tietopyynnot@kela.fi. Tilastotietoja voit pyytää osoitteesta tilastot@kela.fi.
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston Kelan eläkkeistä tuottaa Kelan tieto- ja viestintäyksikön tilasto- ja tietovarastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on vastata Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan ja etuuksien toimeenpanoon liittyvästä tilastoinnista.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Suomen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, kansaneläkejärjestelmästä ja työeläkejärjestelmästä. Tilasto Kelan eläkkeistä antaa kokonaiskuvan Kelan eläke-etuuksista. Tilastossa on tietoja eläke-etuudensaajista ja heidän etuuksistaan tiettynä ajankohtana, tiettynä ajanjaksona alkaneista etuuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksettujen etuuksien euromäärästä. Tilasto tuotetaan Kelan eläke-etuuksien tilastointirekisteristä.
Tilasto on tarkoitettu sosiaali- ja eläketurvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä eläkeläisjärjestöille ja muille alan ammattihenkilöille.
Kelan eläke-etuuksien tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: etuuslaji, etuuden rakenne, perheluokka, yleiset alueluokitukset, sairausluokitus (ICD-10), ammatti- ja ammattiasema ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Tilaston sisältöä ja sen tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. eläketilastoryhmässä, jossa on jäseninä myös tilaston käyttäjiä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto Kelan eläkkeistä perustuu kokonaisaineistoon Kelan maksamista eläke-etuuksista.
Tilasto tehdään henkilöpohjaisista eläke-etuuksien tilastointirekistereistä. Ne muodostetaan eläke-etuuksien etuusjärjestelmästä, joka sisältää kaikki kyseisten etuuksien toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot. Tilastointirekistereissä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tietyn ajanjakson aikana eläke-etuutta Kelasta. Maksettujen etuuksien euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Kelan eläketilastoja julkaistaan kuukausittain ja vuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kahden viikon aikana. Tilaston julkaisemisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
Tilasto on lopullista tietoa.
4 Tietojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tietoja Kelan eläkkeistä on saatavana vuodesta 1942. Vuonna 1957 tuli voimaan uusi kansaneläkejärjestelmä, josta alkaen on olemassa poikkileikkaustietoja eläkkeensaajista ja heidän eläkkeidensä suuruuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksetuista eläkkeiden rahamääristä. Vuodesta 1970 alkaen on tilastoja myös alkaneista eläkkeistä. Kansaneläkejärjestelmä on laajentunut ja eläkkeiden rakenne muuttunut moneen kertaan: mm. 1957, 1983 ja 1997. Muutoksista on kerrottu Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosassa.
Vuoden 2001 alussa lakkasivat kansaneläkkeen pohjaosat. Sen myötä 245 000 kansaneläkettä saanutta henkilöä jäi kokonaan ilman kansaneläkettä. Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen rinnalle syntyi uusi ”eläkelaji” pelkkää eläkettä saavan hoitotukea, eläkkeensaajien asumistukea, rintamalisää tai lapsikorotusta saavat. Heitä oli vuoden 2001 alkaessa 90 000.
Vuoden 2008 alusta otettiin Kelassa käyttöön uusi eläke-etuuskäsite. Eläkkeensaajan asumistukea ja hoitotukea ei enää lueta eläke-etuuksiksi. Eläkkeitä ovat kansan-, lesken- ja lapseneläkkeet. Lapsikorotukset ja rintamalisät ovat muita eläke-etuuksia. Muutos vähensi eläke-etuudensaajien määrää kaikkiaan 46 000:lla. Kansaneläkkeensaajien määrä väheni 100 000:lla, kun pelkän eläkkeen lisän saajia ei enää lueta kansaneläkkeensaajiksi.
Tietoja Kelan eläke-etuuksista saa joko Kelan omasta eläketilastosta tai Eläketurvakeskuksen ja Kelan tuottamasta yhteistilastosta. Eläkkeen alkaminen on näissä tilastoissa määritelty eri tavalla. Myös kansaneläkekäsite erosi vuosina 1996 – 2007.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoja Kelan eläkkeistä julkaistaan verkossa.
Vuositilastoa Kelan eläke-etuuksista on painettuna Kelan tilastollisessa vuosikirjassa. Sen lisäksi tilasto Kelan eläkkeistä on olennainen osa kahdessa vuosittain ilmestyvässä julkaisussa (Tilasto Suomen eläkkeensaajista ja Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain, kumpikin Suomen virallisen tilaston sarjassa).
Käytettyjä luokituksia on kuvattu kyseisissä julkaisuissa. Laajempia metatietoja saa tilaston yhdyshenkilöiltä.
Painojulkaisun toimituksen ja tilaamisen yhteystiedot kerrotaan julkaisun nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Tilaston havaintoaineiston käyttöön saamista voi tiedustella Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmästä. Yhteystiedot on kerrottu tilaston kuvaussivulla.
Laatuseloste 2016: Tilasto Kelan eläkkeistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston Kelan eläkkeistä tuottaa Kelan tieto- ja viestintäyksikön tilasto- ja tietovarastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on vastata Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan ja etuuksien toimeenpanoon liittyvästä tilastoinnista.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Suomen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, kansaneläkejärjestelmästä ja työeläkejärjestelmästä. Tilasto Kelan eläkkeistä antaa kokonaiskuvan Kelan eläke-etuuksista. Tilastossa on tietoja eläke-etuudensaajista ja heidän etuuksistaan tiettynä ajankohtana, tiettynä ajanjaksona alkaneista etuuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksettujen etuuksien rahamäärästä. Tilasto tuotetaan Kelan eläke-etuuksien tilastointirekisteristä.
Tilasto on tarkoitettu sosiaali- ja eläketurvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä eläkeläisjärjestöille ja muille alan ammattihenkilöille.
Kelan eläke-etuuksien tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: etuuslaji, etuuden rakenne, perheluokka, yleiset alueluokitukset, sairausluokitus (ICD-10), ammatti- ja ammattiasema ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Tilaston sisältöä ja sen tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. eläketilastoryhmässä, jossa on jäseninä myös tilaston käyttäjiä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto Kelan eläkkeistä perustuu kokonaisaineistoon Kelan maksamista eläke-etuuksista.
Tilasto tehdään henkilöpohjaisista eläke-etuuksien tilastointirekistereistä. Ne muodostetaan eläke-etuuksien etuusjärjestelmästä, joka sisältää kaikki kyseisten etuuksien toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot. Tilastointirekistereissä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tietyn ajanjakson aikana eläke-etuutta Kelasta. Maksettujen etuuksien rahamäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Kelan eläketilastoja julkaistaan kuukausittain ja vuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kahden viikon aikana. Tilaston julkaisemisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
Tilasto on lopullista tietoa.
4 Tietojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tietoja Kelan eläkkeistä on saatavana vuodesta 1942. Vuonna 1957 tuli voimaan uusi kansaneläkejärjestelmä, josta alkaen on olemassa poikkileikkaustietoja eläkkeensaajista ja heidän eläkkeidensä suuruuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksetuista eläkkeiden rahamääristä. Vuodesta 1970 alkaen on tilastoja myös alkaneista eläkkeistä. Kansaneläkejärjestelmä on laajentunut ja eläkkeiden rakenne muuttunut moneen kertaan: mm. 1957, 1983 ja 1997. Muutoksista on kerrottu Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosassa.
Vuoden 2001 alussa lakkasivat kansaneläkkeen pohjaosat. Sen myötä 245 000 kansaneläkettä saanutta henkilöä jäi kokonaan ilman kansaneläkettä. Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen rinnalle syntyi uusi ”eläkelaji” pelkkää eläkettä saavan hoitotukea, eläkkeensaajien asumistukea, rintamalisää tai lapsikorotusta saavat. Heitä oli vuoden 2001 alkaessa 90 000.
Vuoden 2008 alusta otettiin Kelassa käyttöön uusi eläke-etuuskäsite. Eläkkeensaajan asumistukea ja hoitotukea ei enää lueta eläke-etuuksiksi. Eläkkeitä ovat kansan-, lesken- ja lapseneläkkeet. Lapsikorotukset ja rintamalisät ovat muita eläke-etuuksia. Muutos vähensi eläke-etuudensaajien määrää kaikkiaan 46 000:lla. Kansaneläkkeensaajien määrä väheni 100 000:lla, kun pelkän eläkkeen lisän saajia ei enää lueta kansaneläkkeensaajiksi.
Tietoja Kelan eläke-etuuksista saa joko Kelan omasta eläketilastosta tai Eläketurvakeskuksen ja Kelan tuottamasta yhteistilastosta. Eläkkeen alkaminen on näissä tilastoissa määritelty eri tavalla. Myös kansaneläkekäsite erosi vuosina 1996 – 2007.
5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Tilastoja Kelan eläkkeistä julkaistaan Internetissä.
Vuositilastoa Kelan eläke-etuuksista on painettuna Kelan tilastollisessa vuosikirjassa. Sen lisäksi tilasto Kelan eläkkeistä on olennainen osa kahdessa vuosittain julkaistavassa painotuotteessa (Tilasto Suomen eläkkeensaajista ja Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain, kumpikin Suomen virallisen tilaston sarjassa).
Painojulkaisuissa käytetyt luokitukset on kuvattu kyseisissä julkaisuissa. Laajempia metatietoja saa tilaston yhdyshenkilöiltä.
Painojulkaisun toimituksen ja tilaamisen yhteystiedot kerrotaan julkaisun nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Tilaston havaintoaineiston käyttöön saamista voi tiedustella Kelan tilastoryhmästä. Yhteystiedot on kerrottu tilaston kuvaussivulla.
Laatuseloste 2013–2015: Tilasto Kelan eläkkeistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston Kelan eläkkeistä tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan Kelan keskushallinnossa on aktuaari- ja tilasto-osasto, jonka tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Suomen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, kansaneläkejärjestelmästä ja työeläkejärjestelmästä. Tilasto Kelan eläkkeistä antaa kokonaiskuvan Kelan eläke-etuuksista. Tilastossa on tietoja eläke-etuudensaajista ja heidän etuuksistaan tiettynä ajankohtana, tiettynä ajanjaksona alkaneista etuuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksettujen etuuksien rahamäärästä. Tilasto tuotetaan Kelan eläke-etuuksien tilastointirekisteristä.
Tilasto on tarkoitettu sosiaali- ja eläketurvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä eläkeläisjärjestöille ja muille alan ammattihenkilöille.
Kelan eläke-etuuksien tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: eläkelaji, eläkkeen rakenne, perheluokka, yleiset alueluokitukset, sairausluokitus (ICD-10), ammatti- ja ammattiasema, yleiset demografiset luokitukset.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Tilaston sisältöä ja sen tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. eläketilastoryhmässä, jossa on jäseninä myös tilaston käyttäjiä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto Kelan eläkkeistä perustuu kokonaisaineistoon Kelan maksamista eläke-etuuksista.
Tilasto tehdään henkilöpohjaisista eläke-etuuksien tilastointirekistereistä. Ne muodostetaan eläke-etuuksien etuusjärjestelmästä, joka sisältää kaikki kyseisten etuuksien toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot. Tilastointirekistereissä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tietyn ajanjakson aikana eläke-etuutta Kelasta. Maksettujen etuuksien rahamäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Kelan eläketilastoja julkaistaan kuukausittain ja vuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kahden viikon aikana. Tilaston julkaisemisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
Tilasto on lopullista tietoa.
4 Tietojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tietoja Kelan eläkkeistä on saatavana vuodesta 1942. Vuonna 1957 tuli voimaan uusi kansaneläkejärjestelmä, josta alkaen on olemassa poikkileikkaustietoja eläkkeensaajista ja heidän eläkkeidensä suuruuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksetuista eläkkeiden rahamääristä. Vuodesta 1970 alkaen on tilastoja myös alkaneista eläkkeistä. Kansaneläkejärjestelmä on laajentunut ja eläkkeiden rakenne muuttunut moneen kertaan: mm. 1957, 1983 ja 1997. Muutoksista on kerrottu Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosassa.
Vuoden 2001 alussa lakkasivat kansaneläkkeen pohjaosat. Sen myötä 245 000 kansaneläkettä saanutta henkilöä jäi kokonaan ilman kansaneläkettä. Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen rinnalle syntyi uusi "eläkelaji" pelkkää eläkkeensaajien hoitotukea, eläkkeensaajien asumistukea, rintamalisää tai lapsikorotusta saavat. Heitä oli vuoden 2001 alkaessa 90 000.
Vuoden 2008 alusta otettiin Kelassa käyttöön uusi eläke-etuuskäsite. Eläkkeensaajan asumistukea ja hoitotukea ei enää lueta eläke-etuuksiksi. Eläkkeitä ovat kansan-, lesken- ja lapseneläkkeet. Lapsikorotukset ja rintamalisät ovat muita eläke-etuuksia. Muutos vähensi eläke-etuudensaajien määrää kaikkiaan 46 000:lla. Kansaneläkkeensaajien määrä väheni 100 000:lla, kun pelkän eläkkeen lisän saajia ei enää lueta kansaneläkkeensaajiksi.
Tietoja Kelan eläke-etuuksista saa joko Kelan omasta eläketilastosta tai Eläketurvakeskuksen ja Kelan tuottamasta yhteistilastosta. Eläkkeen alkaminen on näissä tilastoissa määritelty eri tavalla. Myös kansaneläkekäsite erosi vuosina 1996 – 2007.
5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Tilastoja Kelan eläkkeistä julkaistaan Internetissä.
Vuositilastoa Kelan eläke-etuuksista on painettuna Kelan tilastollisessa vuosikirjassa. Sen lisäksi tilasto Kelan eläkkeistä on olennainen osa kahdessa vuosittain julkaistavassa painotuotteessa (Tilasto Suomen eläkkeensaajista ja Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain, kumpikin Suomen virallisen tilaston sarjassa).
Painojulkaisuissa käytetyt luokitukset on kuvattu kyseisissä julkaisuissa. Laajempia metatietoja saa tilaston yhdyshenkilöiltä.
Painojulkaisun toimituksen ja tilaamisen yhteystiedot kerrotaan julkaisun nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Tilaston havaintoaineiston käyttöön saamista voi tiedustella Kelan tilastoryhmästä. Yhteystiedot on kerrottu tilaston kuvaussivulla.
Laatuseloste 2009–2012: Tilasto Kelan eläkkeistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston Kelan eläkkeistä tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan Kelan keskushallinnossa on aktuaari- ja tilasto-osasto, jonka tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Suomen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, kansaneläkejärjestelmästä ja työeläkejärjestelmästä. Tilasto Kelan eläkkeistä antaa kokonaiskuvan Kelan eläke-etuuksista. Tilastossa on tietoja eläke-etuudensaajista ja heidän etuuksistaan tiettynä ajankohtana, tiettynä ajanjaksona alkaneista etuuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksettujen etuuksien rahamäärästä. Tilasto tuotetaan Kelan eläke-etuuksien tilastointirekisteristä.
Tilasto on tarkoitettu sosiaali- ja eläketurvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä eläkeläisjärjestöille ja muille alan ammattihenkilöille.
Kelan eläke-etuuksien tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: eläkelaji, eläkkeen rakenne, perheluokka, yleiset alueluokitukset, sairausluokitus (ICD-10), ammatti- ja ammattiasema, yleiset demografiset luokitukset.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Tilaston sisältöä ja sen tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Eläketilastoryhmässä, jossa on jäseninä myös tilaston käyttäjiä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto Kelan eläkkeistä perustuu kokonaisaineistoon Kelan maksamista eläke-etuuksista.
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta eläke-etuuksien tilastointitiedostosta, joka muodostetaan Kelan eläke-etuuksien käsittelyjärjestelmästä syntyvästä etuustietokannasta. Tilastointitiedostossa ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tietyn ajanjakson aikana eläke-etuutta Kelasta. Maksettujen etuuksien rahamäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Kelan etuuksien käsittelyjärjestelmät ovat laajoja kokonaisuuksia ja ne on tehty ensisijaisesti etuuksien maksamista varten. Virheiden syntymistä pyritään ehkäisemään tiiviillä etuuksista ja tilastoista vastaavien asiantuntijoiden välisellä yhteistyöllä.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Kelan eläketilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kahden viikon aikana ja neljännesvuositilasto viiden viikon kuluessa. Tilaston julkaisemisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
Tilasto on lopullista tietoa.
4 Tietojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tietoja Kelan eläkkeistä on saatavana vuodesta 1942. Vuonna 1957 tuli voimaan uusi kansaneläkejärjestelmä, josta alkaen on olemassa poikkileikkaustietoja eläkkeensaajista ja heidän eläkkeidensä suuruuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksetuista eläkkeiden rahamääristä. Vuodesta 1970 alkaen on tilastoja myös alkaneista eläkkeistä. Kansaneläkejärjestelmä on laajentunut ja eläkkeiden rakenne muuttunut moneen kertaan: mm. 1957, 1983 ja 1997. Muutoksista on kerrottu Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosassa.
Vuoden 2001 alussa lakkasivat kansaneläkkeen pohjaosat. Sen myötä 245 000 kansaneläkettä saanutta henkilöä jäi kokonaan ilman kansaneläkettä. Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen rinnalle syntyi uusi "eläkelaji" pelkkää eläkkeensaajien hoitotukea, eläkkeensaajien asumistukea, rintamalisää tai lapsikorotusta saavat. Heitä oli vuoden 2001 alkaessa 90 000.
Vuoden 2008 alusta otettiin Kelassa käyttöön uusi eläke-etuuskäsite. Eläkkeensaajan asumistukea ja hoitotukea ei enää lueta eläke-etuuksiksi. Eläkkeitä ovat kansan-, lesken- ja lapseneläkkeet. Lapsikorotukset ja rintamalisät ovat muita eläke-etuuksia. Muutos vähensi eläke-etuudensaajien määrää kaikkiaan 46 000:lla. Kansaneläkkeensaajien määrä väheni 100 000:lla, kun pelkän eläkkeen lisän saajia ei enää lueta kansaneläkkeensaajiksi.
Tietoja Kelan eläke-etuuksista saa joko Kelan omasta eläketilastosta tai Eläketurvakeskuksen ja Kelan tuottamasta yhteistilastosta. Eläkkeen alkaminen on näissä tilastoissa määritelty eri tavalla. Myös kansaneläkekäsite erosi vuosina 1996 – 2007.
5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Tilastoja Kelan eläkkeistä julkaistaan Internetissä.
Vuositilastoa Kelan eläke-etuuksista on painettuna Kelan tilastollisessa vuosikirjassa. Sen lisäksi tilasto Kelan eläkkeistä on olennainen osa kahdessa vuosittain julkaistavassa painotuotteessa (Tilasto Suomen eläkkeensaajista ja Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain, kumpikin Suomen virallisen tilaston sarjassa).
Painojulkaisuissa käytetyt luokitukset on kuvattu kyseisissä julkaisuissa. Laajempia metatietoja saa tilaston yhdyshenkilöiltä.
Painojulkaisun toimituksen ja tilaamisen yhteystiedot kerrotaan julkaisun nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Tilaston havaintoaineiston käyttöön saamista voi tiedustella Kelan tilastoryhmästä. Yhteystiedot on kerrottu tilaston kuvaussivulla.
Laatuseloste 2008: Tilasto Kelan eläkkeistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston Kelan eläkkeistä tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan Kelan keskushallinnossa on aktuaari- ja tilasto-osasto, jonka tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Suomen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, kansaneläkejärjestelmästä ja työeläkejärjestelmästä. Tilasto Kelan eläkkeistä antaa koko-naiskuvan Kelan eläke-etuuksista. Tilastossa on tietoja eläke-etuudensaajista ja heidän etuuksistaan tiettynä ajankohtana, tiettynä ajanjaksona alkaneista etuuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksettujen etuuksien rahamäärästä. Tilasto tuotetaan Kelan eläke-etuuksien tilastointirekisteristä.
Tilasto on tarkoitettu sosiaali- ja eläketurvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä eläkeläisjärjestöille ja muille alan ammattihenkilöille.
Kelan eläke-etuuksien tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: eläkelaji, eläkkeen rakenne, yleisen kalleusluokituksen mukainen kuntaryhmitys, perheluokka, yleiset alueluokitukset, sairausluokitus (ICD-10), ammatti- ja ammattiasema, yleiset demografiset luokitukset. Myös Tilaston eläkkeensaajien asumistuesta luokitukset ovat osa Kelan eläketilastoa.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Tilaston sisältöä ja sen tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Eläketilastoryhmässä, jossa on jäseninä myös tilaston käyttäjiä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto Kelan eläkkeistä perustuu kokonaisaineistoon Kelan maksamista eläke-etuuksista.
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta eläke-etuuksien tilastointitiedostosta, joka muodostetaan Kelan eläke-etuuksien käsittelyjärjestelmästä syntyvästä etuustietokannasta. Tilastointitiedostossa ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tietyn ajanjakson aikana eläke-etuutta Kelasta. Maksettujen etuuksien rahamäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Kelan etuuksien käsittelyjärjestelmät ovat laajoja kokonaisuuksia ja ne on tehty ensisijaisesti etuuksien maksamista varten. Virheiden syntymistä pyritään ehkäisemään tiiviillä etuuksista ja tilastoista vastaavien asiantuntijoiden välisellä yhteistyöllä.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painotuotteissa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Kelan eläketilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kahden viikon aikana ja neljännesvuositilasto viiden viikon kuluessa. Tilaston julkaisemisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
Tilasto on lopullista tietoa.
4 Tietojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tietoja Kelan eläkkeistä on saatavana vuodesta 1942. Vuonna 1957 tuli voimaan uusi kansaneläkejärjestelmä, josta alkaen on olemassa poikkileikkaustietoja eläkkeensaajista ja heidän eläkkeidensä suuruuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksetuista eläkkeiden rahamääristä. Vuodesta 1970 alkaen on tilastoja myös alkaneista eläkkeistä. Kansaneläkejärjestelmä on laajentunut ja eläkkeiden rakenne muuttunut moneen kertaan: mm. 1957, 1983 ja 1997. Muutoksista on kerrottu Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosassa.
Vuoden 2001 alussa lakkasivat kansaneläkkeen pohjaosat. Sen myötä 245 000 kansaneläkettä saanutta henkilöä jäi kokonaan ilman kansaneläkettä. Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen rinnalle syntyi uusi "eläkelaji" pelkkää eläkkeensaajien hoitotukea, eläkkeensaajien asumistukea, rintamalisää tai lapsikorotusta saavat. Heitä oli vuoden 2001 alkaessa 90 000.
Vuoden 2008 alusta otettiin Kelassa käyttöön uusi eläke-etuuskäsite. Eläkkeensaajan asumistukea ja hoitotukea ei enää lueta eläke-etuuksiksi. Eläkkeitä ovat kansan-, lesken- ja lapseneläkkeet. Lapsikorotukset ja rintamalisät ovat muita eläke-etuuksia. Muutos vähensi eläke-etuudensaajien määrää kaikkiaan 46 000:lla. Kansaneläkkeensaajien määrä väheni 100 000:lla, kun pelkän eläkkeen lisän saajia ei enää lueta kansaneläkkeensaajiksi.
Tietoja Kelan eläke-etuuksista saa joko Kelan omasta eläketilastosta tai Eläketurvakeskuksen ja Kelan tuottamasta yhteistilastosta. Eläkkeen alkaminen on näissä tilastoissa määritelty eri tavalla. Myös kansaneläkekäsite erosi vuosina 1996 – 2007.
5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Tilastoja Kelan eläkkeistä julkaistaan Internetissä.
Vuositilastoa Kelan eläkkeistä on painettuna Kelan tilastollisessa vuosikirjassa. Sen lisäksi tilasto Kelan eläkkeistä on olennainen osa kahdessa vuosittain julkaistavassa painotuotteessa (Tilasto Suomen eläkkeensaajista ja Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain, kumpikin Suomen virallisen tilaston sarjassa).
Painojulkaisuissa käytetyt luokitukset on kuvattu kyseisissä julkaisuissa. Laajempia metatietoja saa tilaston yhdyshenkilöiltä.
Painojulkaisun toimituksen ja tilaamisen yhteystiedot kerrotaan julkaisun nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Tilaston havaintoaineiston käyttöön saamista voi tiedustella Kelan tilastoryhmästä. Yhteystiedot on kerrottu tilaston kuvaussivulla.
Laatuseloste 2007: Tilasto Kelan eläkkeistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston Kelan eläkkeistä tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan Kelan keskushallinnossa on aktuaari- ja tilasto-osasto, jonka tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Suomen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, kansaneläkejärjestelmästä ja työeläkejärjestelmästä. Tilasto Kelan eläkkeistä antaa kokonaiskuvan Kelan eläkkeistä. Tilastossa on tietoja eläkkeensaajista ja heidän eläkkeistään tiettynä ajankohtana, tiettynä ajanjaksona alkaneista eläkkeistä sekä tiettynä ajanjaksona maksettujen eläkkeiden rahamäärästä. Tilasto tuotetaan Kelan eläkkeiden tilastointirekisteristä.
Tilasto on tarkoitettu sosiaali- ja eläketurvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä eläkeläisjärjestöille ja muille alan ammattihenkilöille.
Kelan eläkkeiden tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: eläkelaji, eläkkeen rakenne, yleisen kalleusluokituksen mukainen kuntaryhmitys, perheluokka, yleiset alueluokitukset, sairausluokitus (ICD-10), ammatti- ja ammattiasema, yleiset demografiset luokitukset. Myös Tilaston eläkkeensaajien asumistuesta luokitukset ovat osa Kelan eläketilastoa.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Tilaston sisältöä ja sen tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Eläketilastoryhmässä, jossa on jäseninä myös tilaston käyttäjiä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto Kelan eläkkeistä perustuu kokonaisaineistoon Kelan maksamista eläkkeistä.
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta eläkkeiden tilastointitiedostosta, joka muodostetaan Kelan eläkkeiden käsittelyjärjestelmästä syntyvästä etuustietokannasta. Tilastointitiedostossa ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tietyn ajanjakson aikana eläkettä Kelasta. Maksettujen eläketukien rahamäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Kelan etuuksien käsittelyjärjestelmät ovat laajoja kokonaisuuksia ja ne on tehty ensisijaisesti etuuksien maksamista varten. Virheiden syntymistä pyritään ehkäisemään tiiviillä etuuksista ja tilastoista vastaavien asiantuntijoiden välisellä yhteistyöllä.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painotuotteissa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Kelan eläketilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kahden viikon aikana ja neljännesvuositilasto viiden viikon kuluessa. Tilaston julkaisemisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
Tilasto on lopullista tietoa.
4 Tietojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tietoja Kelan eläkkeistä on saatavana vuodesta 1942. Vuonna 1957 tuli voimaan uusi kansaneläkejärjestelmä, josta alkaen on olemassa poikkileikkaustietoja eläkkeensaajista ja heidän eläkkeidensä suuruuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksetuista eläkkeiden rahamääristä. Vuodesta 1970 alkaen on tilastoja myös alkaneista eläkkeistä. Kansaneläkejärjestelmä on laajentunut ja eläkkeiden rakenne muuttunut moneen kertaan: mm. 1957, 1983 ja 1997. Muutoksista on kerrottu Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosassa.
Viimeisin suuri muutos, pohjaosan lakkaaminen, joka vaikuttaa aikasarjojen vertailukelpoisuuteen ajoittuu vuoden 2001 alkuun. Sen myötä 245 000 kansaneläkettä saanutta henkilöä jäi kokonaan ilman kansaneläkettä. Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen rinnalle syntyi uusi "eläkelaji" pelkkää eläkkeensaajien hoitotukea, eläkkeensaajien asumistukea, rintamalisää tai lapsikorotusta saavat. Heitä oli vuoden 2001 alkaessa 90 000.
Tietoja Kelan eläkkeistä saa joko Kelan omasta eläketilastosta tai Eläketurvakeskuksen ja Kelan tuottamasta yhteistilastosta. Kaksi käsitettä, kansaneläke ja eläkkeen alkaminen, on näissä tilastoissa määritelty eri tavalla.
5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Tilastoja Kelan eläkkeistä julkaistaan Internetissä.
Vuositilastoa Kelan eläkkeistä on painettuna Kelan tilastollisessa vuosikirjassa. Sen lisäksi tilasto Kelan eläkkeistä on olennainen osa kahdessa vuosittain julkaistavassa painotuotteessa (Tilasto Suomen eläkkeensaajista ja Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain, kumpikin Suomen virallisen tilaston sarjassa).
Vuositilastot eläkkeensaajien asumistuesta ja hoitotuesta julkaistaan kahdessa Kelan julkaisussa: Kelan asumistukitilasto ja Kelan vammaisetuustilasto, kumpikin Suomen virallisen tilaston sarjassa).
Painojulkaisuissa käytetyt luokitukset on kuvattu kyseisissä julkaisuissa. Laajempia metatietoja saa tilaston yhdyshenkilöiltä.
Painojulkaisun toimituksen ja tilaamisen yhteystiedot kerrotaan julkaisun nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Tilaston havaintoaineiston käyttöön saamista voi tiedustella Kelan tilastoryhmästä. Yhteystiedot on kerrottu tilaston kuvaussivulla.
Laatuseloste 2006: Tilasto Kelan eläkkeistä
- Tilastojen relevanssi
- Tilastoinnin menetelmäkuvaus
- Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
- Tilastojen vertailukelpoisuus
- Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
1 Tilastojen relevanssi
Suomen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, kansaneläkejärjestelmästä ja työeläkejärjestelmästä. Kansaneläkejärjestelmän tehtävänä on vähimmäiseläketurvan toteuttaminen maassamme. Siitä vastaa Kela.
Kansaneläkejärjestelmän piiriin kuuluvat periaatteessa kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. Kansaneläkkeen tarkoituksena on turvata sellaisen eläkkeensaajan vähimmäistoimeentulo, jolla ei ole lainkaan muita eläketuloja tai vain pienehköt eläketulot. Yleiseen perhe-eläkkeeseen on oikeus Suomessa asuvalla leskellä ja lapsella; myös edunjättäjän on kuollessaan pitänyt asua Suomessa.
Kansaneläkkeenä (vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeenä) Kela maksaa henkilön muun eläketulon (yleisimmin työeläkkeen) suuruudesta riippuvaa kansaneläkettä sekä tarpeen mukaan erilaisia eläkkeenosia tai -lisiä. Eläkkeenosaa tai -lisää (eläkkeensaajien asumistukea, eläkkeensaajien hoitotukea, rintamalisää, lapsikorotusta) voi saada myös pelkästään ilman varsinaista kansaneläkettä. Yleisenä perhe-eläkkeenä Kela maksaa leskeneläkettä ja lapseneläkettä. Leskeneläkkeeseen voi liittyä myös eläkkeensaajien asumistuki.
Tilasto on tarkoitettu sosiaali- ja eläketurvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä eläkeläisjärjestöille ja muille alan ammattihenkilöille.
Kelan eläkkeiden tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: eläkelaji, eläkkeen rakenne, yleisen kalleusluokituksen kuntaryhmitys, perheluokka (perustuu kansaneläkelainsäädäntöön), yleiset alueluokitukset, sairausluokitus (ICD-10), ammatti ja ammattiasema (ammatti pohjoismaisen ammattiluokituksen mukainen, Kelan täydentämä), yleiset demografiset luokitukset. Seuraava tilasto ja siinä käytetyt luokitukset ovat osa Kelan eläketilastoa: Tilasto eläkkeensaajien asumistuesta.
Laki Kansaneläkelaitoksesta (17.8.2001/731) velvoittaa laitoksen laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
2 Tilastoinnin menetelmäkuvaus
Tilasto Kelan eläkkeistä perustuu eläkkeitä ratkaistaessa ja maksettaessa syntyviin hallinnollisiin tietoihin. Kelan toimistojen ja keskushallinnon käyttämästä käsittelyjärjestelmästä syntyy etuustietokanta, josta muodostetaan henkilöpohjaiset tilastointitiedostot. Tilastot Kelan eläkkeistä perustuvat kokonaisaineistoon.
Tiedostot kattavat
- tiettynä ajankohtana eläkettä saaneet henkilöt,
- eläkkeiden rahamäärät tiettynä ajankohtana,
- henkilöt, joille tiettynä ajanjaksona alkoi tai päättyi eläke,
- tietyn ajanjakson aikana maksettujen eläkkeiden rahamäärät.
3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Eläkkeiden käsittelyjärjestelmä sisältää ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedot. Myös tilastointijärjestelmässä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia.
Maksettujen eläkkeiden tilastoissa rahamäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin. Jos ne eivät täsmää, tilastointitiedostot saatetaan vastaamaan kirjanpitoa.
Virheiden syntymistä pyritään ehkäisemään eläkkeistä ja eläketilastoista vastaavien asiantuntijoiden välisellä yhteistyöllä. Kelan julkaisemissa eläketilastoissa ei ole havaittu merkittäviä virheitä.
4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Kuukausitilasto Kelan eläkkeistä julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kahden viikon aikana ja neljännesvuositilasto viiden viikon kuluessa. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä (www.kela.fi/tilasto > Tilasto-opas > Julkistamiskalenteri).
Tilasto on lopullista tietoa.
5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Tilastoja Kelan eläkkeistä julkaistaan Internetissä Kela tilastoi –sivuilla:
Kuukausitilasto
- www.kela.fi/tilasto > Verkkotilastot > Kuukausitilastot > Kelan eläkkeet
- www.kela.fi/tilasto > Verkkotilastot > Kuukausitilastot > Asumisen tuet Kelasta
Neljännesvuositilasto
- www.kela.fi/tilasto > Verkkotilastot > Aikasarjat > Kelan eläkkeet ja vammaisetuudet
Kussakin verkkotilastossa on mainittu yhteystiedot.
Vuositilastoa Kelan eläkkeistä julkaistaan painettuna Kelan tilastollisessa vuosikirjassa. Sen lisäksi tilasto Kelan eläkkeistä on olennainen osa kahdessa vuosittain julkaistavassa painotuotteessa (Tilasto Suomen eläkkeensaajista ja Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain, kumpikin Suomen virallisen tilaston sarjassa). Niiden pääasiallinen tarkoitus on toimia kaikkia Suomen eläkkeitä koskevan tilaston foorumina. Tämä tilasto on tuotettu yhteistyössä Eläketurvakeskuksen kanssa yhdistämällä Kelan rekisterien ja työeläkerekisterien tiedot.
Vuositilasto eläkkeensaajien asumistuesta ja eläkkeensaajien hoitotuesta julkaistaan kahdessa Kelan julkaisussa: Kelan asumistukitilasto ja Kelan vammaisetuustilasto, kumpikin Suomen virallisen tilaston sarjassa.
6 Tilastojen vertailukelpoisuus
Tietoja kansaneläkkeensaajista on saatavana vuodesta 1942. Vuonna 1957 tuli voimaan uusi kansaneläkejärjestelmä, josta alkaen on olemassa poikkileikkaustietoja eläkkeensaajista ja heidän eläkkeidensä suuruuksista sekä tiettynä ajanjaksona maksettujen eläkkeiden rahamääristä. Vuodesta 1970 lähtien on tilastoitu tiettynä ajanjaksona alkaneita ja päättyneitä eläkkeitä. Eläkkeiden rakenne on muuttunut useampaan kertaan. mm. 1957, 1983 ja 1997. Muutoksista on kerrottu Kelan tilastollisten vuosikirjojen liiteosassa.
Vuodesta 1942, jolloin kansaneläkkeitä alettiin maksaa, kansaneläkejärjestelmä on laajentunut uusien eläkelajien ja eläkkeenosien/-lisien myötä. Suurimmat laajennukset tapahtuivat vuoteen 1972 mennessä. Toinen suuri muutos, joka vaikuttaa aikasarjojen vertailukelpoisuuteen, on pohjaosan lakkauttaminen vuoden 2001 alusta. Sen myötä osa aiemmin kansaneläkettä saaneista jäi kokonaan ilman kansaneläkettä. Kansaneläkkeensaajien määrä pieneni 245 000:lla. Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen rinnalle syntyi uusi "eläkelaji" pelkkää eläkkeensaajien hoitotukea, eläkkeensaajien asumistukea, rintamalisää tai lapsikorotusta saavat. Heitä oli vuoden 2001 alkaessa 90 000.
7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Tietoja Kelan eläkkeistä saa joko Kelan omasta eläketilastosta tai Kelan ja ETK:n tuottamasta yhteistilastosta. Kahdella käsitteellä on näissä tilastoissa erilainen sisältö:
1. Kelasta pelkästään jotain eläkkeenosaa/-lisää saavat luetaan Kelan omassa tilastossa kansaneläkkeensaajiksi, yhteistilastossa taas ei. Näiden osien/lisien euromäärät sisältyvät yhteistilastossa työeläkkeiden rahamääriin silloin, kun osan/lisän saajalla on työeläke.
2. Kelan omassa tilastoinnissa eläkkeensaaja on uusi, jos hän saa eläkettä ensimmäistä kertaa tai edellisen eläkkeen päättymisestä on kulunut vähintään yksi kuukausi. Yhteistilastoinnissa eläkkeelle siirtyneeksi luetaan ensimmäistä kertaa eläkettä saaneiden lisäksi taas henkilöt, joiden edellisen eläkkeen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta.