Tämä etuuskuvaus on laadittu tilastointia varten, ja etuudet on kuvattu vuoden 2020 lainsäädännön mukaan. Ajantasaiset tiedot etuuksista löytyvät Kelan pääsivulta www.kela.fi.
Kela maksaa työttömyysetuudet niille työttömille, jotka eivät voi saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta.
Työttömien toimeentulo turvataan työttömyyspäivärahalla ja työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha maksetaan Kelasta peruspäivärahana tai työttömyyskassasta ansiopäivärahana. Kela maksaa työmarkkinatuen. Tässä myös liikkuvuusavustus ja vuorottelukorvaus luetaan osaksi työttömyysturvaa.
Työttömyysetuuksiin ovat oikeutettuja Suomessa asuvat henkilöt, myös Suomessa työskentelevät EU- ja Eta-maiden kansalaiset. Lisäksi työttömyyspäivärahan saaja voi hakea työtä kolmen kuukauden ajan toisen EU- tai Eta-maan alueelta menettämättä suomalaista päivärahaansa. Työmarkkinatukeen on oikeus vain Suomessa asuvilla henkilöillä.
Työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään työttömyyspäivärahasta, työmarkkinatuesta ja liikkuvuusavustuksesta. Vuorottelukorvauksesta säädetään vuorotteluvapaalaissa (1305/2002). Säännöksiä muusta kuin itse toimeentuloturvasta voi olla muissakin kuin edellä mainituissa laeissa.
Koronaepidemian vuoksi säädetyt väliaikaiset lait vaikuttivat työttömyysturvan ehtoihin vuonna 2020.
Lainmuutoksia selostetaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosiossa.
Peruspäiväraha
Oikeus peruspäivärahaan
Työttömyysturvan peruspäivärahaan on oikeus työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautuneella 17–64-vuotiaalla kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla, joka täyttää työssäoloehdon. Tietyissä tilanteissa peruspäivärahaa voidaan maksaa myös 65–67-vuotiaalle. Hakijalta edellytetään, että hän on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä.
Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 edellisen kuukauden aikana ollut 26 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä. Työssäoloehtoon luettavalta työltä edellytetään, että se kestää vähintään 18 tuntia joka viikko. Lisäksi työstä maksetun palkan pitää olla vähintään työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, palkan pitää olla vähintään 1 236 e/kk.
Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta työttömyyttä edeltäneen neljän vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut riittävän laajaa.
Peruspäivärahan enimmäisaika määräytyy henkilön työhistorian ja iän perusteella. Peruspäivärahan enimmäiskesto on 300, 400 tai 500 päivää. Enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta, kun henkilö on uudelleen täyttänyt työssäoloehdon.
18–24-vuotiaan oikeutta työttömyyspäivärahaan on rajoitettu. Ammatillista koulutusta vailla olevalla nuorella on oikeus peruspäivärahaan, jos hän on hakenut hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen. Koulutukseen hakeutumisvelvollisuus koskee vain syyslukukaudella alkavia opintoja.
Ikääntyneille työttömille peruspäivärahaa voidaan maksaa enimmäisajan jälkeenkin lisäpäiviltä. Työtön voi saada päivärahaa lisäpäiviltä 65 vuoden ikään asti, jos hän on täyttänyt vaaditun iän ennen enimmäisajan täyttymistä ja hänellä on työssäoloaikaa viisi vuotta viimeisten 20 vuoden ajalta.
Peruspäivärahaa maksetaan omavastuuajan täyttymisen jälkeen. Omavastuuaika on viisi arkipäivää. Omavastuuaika asetetaan kerran enimmäisaikaa kohti.
Työstä, työllistymistä edistävästä palvelusta tai koulutuksesta kieltäytyminen saattaa johtaa peruspäivärahan menettämiseen määräajaksi. Korvauksettoman määräajan pituus vaihtelee tilanteittain.
Työ- ja elinkeinotoimisto voi evätä työnhakijan oikeuden peruspäivärahaan myös toistaiseksi asettamalla hänelle työssäolovelvoitteen. Velvoite voidaan antaa, jos työnhakija on toistuvasti ilman pätevää syytä menetellyt työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti. Oikeus peruspäivärahaan palautuu, kun työnhakija on ollut vähintään 12 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävässä työssä tai osallistunut työllistymistä edistävään palveluun. Oikeus palautuu kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluttua etuuden menettämiseen johtaneesta menettelystä lukien.
Peruspäivärahan määrä
Peruspäivärahan määrä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Alle 18-vuotiaista huollettavista lapsista maksetaan lapsikorotusta. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa, ja se on veronalaista tuloa.
| Etuus | e/pv |
|---|---|
| Peruspäiväraha | 33,66 |
| Lapsikorotus | |
| 1 lapsi | 5,28 |
| 2 lasta | 7,76 |
| 3 tai useampia lapsia | 10,00 |
| Korotusosa/muutosturvalisä | 4,79 |
Peruspäivärahaa maksetaan työttömyysajan lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Näitä palveluja ovat muun muassa työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja työkokeilu. Palvelujen ajalta peruspäivärahaan maksetaan kulukorvauksia ja enintään 200 päivältä myös korotusosaa. Omaehtoisen opiskelun ajalta ei makseta kulukorvauksia. Kulukorvaukset ovat verotonta tuloa. Työllistämistä edistävien palvelujen ajalta maksetut päivät kerryttävät enimmäisaikaa.
Peruspäivärahaa voidaan maksaa osittain työttömälle henkilölle, esimerkiksi osa-aikaista työtä tekevälle työnhakijalle. Tällöin peruspäiväraha maksetaan soviteltuna. Sovitellun työttömyysetuuden suojaosa on 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljässä viikossa. Sen verran voi ansaita ilman, että ansiot vähentävät peruspäivärahan määrää. Suojaosan ylittävältä osalta jokainen palkkana maksettu euro vähentää peruspäivärahaa 50 senttiä.
Myös osa omista sosiaalietuuksista voi pienentää peruspäivärahaa.
Työmarkkinatuki
Oikeus työmarkkinatukeen
Työmarkkinatukeen on oikeus työttömällä, joka ei täytä työssäoloehtoa tai joka on saanut perus- tai ansiopäivärahaa enimmäisajan.
Työmarkkinatukea saa 17–64-vuotias työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut kokoaikatyötä hakeva työtön, joka on työmarkkinoiden käytettävissä. Tietyissä tilanteissa työmarkkinatukea voidaan maksaa myös 65–67-vuotiaalle.
Ammatillista koulutusta vailla olevien nuorten oikeutta työmarkkinatukeen on rajoitettu. 17-vuotias voi saada työmarkkinatukea vain, jos hänellä on ammatillinen koulutus tai hän osallistuu työllistymistä edistävään palveluun.
18–24-vuotiaalla on oikeus työmarkkinatukeen, jos
- hänellä on ammatillinen koulutus
- hän osallistuu työllistymistä edistävään palveluun
- hän ei ole kieltäytynyt työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta työstä tai koulutuksesta
- hän ei ole kieltäytynyt hänelle soveltuvasta ammatillisesta koulutuksesta, keskeyttänyt tällaista koulutusta tai jättänyt hakeutumatta tällaiseen koulutukseen. Koulutukseen hakeutumisvelvollisuus koskee vain syyslukukaudella alkavia opintoja.
Työmarkkinatukea maksetaan omavastuuajan täyttymisen jälkeen vastaavin määräajoin kuin peruspäivärahaa. Omavastuuaikaa ei edellytetä, jos henkilön oikeus työmarkkinatukeen alkaa välittömästi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatuen kestolla ei ole rajoituksia.
Jos työttömällä ei ole ammatillista koulutusta, hän voi saada työmarkkinatukea vasta 21 viikon odotusajan jälkeen. Muun muassa aiempi työskentely tai työttömyysetuuden saaminen voi vähentää odotusaikaa. Työllistymistä edistävän palvelun ajalta työmarkkinatukea voidaan maksaa odotusajasta huolimatta. Odotusaikaa ei aseteta lainkaan, jos oikeus työmarkkinatukeen alkaa välittömästi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä.
Työstä, työllistymistä edistävästä palvelusta tai koulutuksesta kieltäytyminen saattaa johtaa työmarkkinatuen menettämiseen määräajaksi. Korvauksettoman määräajan pituus vaihtelee tilanteittain.
Työstä tai työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen tai eroaminen saattaa aiheuttaa työmarkkinatuen menettämisen määräajaksi. Karenssin pituus vaihtelee tilanteittain. Työ- ja elinkeinotoimisto voi evätä työnhakijan oikeuden työmarkkinatukeen myös toistaiseksi asettamalla hänelle työssäolovelvoitteen samoin ehdoin kuin peruspäivärahassa.
Huhtikuusta 2020 alkaen myös yrittäjillä on ollut väliaikainen oikeus Kelan maksamaan työmarkkinatukeen, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai tulot ovat vähentyneet koronaepidemian vuoksi.
Työmarkkinatuen määrä
Täysimääräinen työmarkkinatuki on peruspäivärahan suuruinen ja se on veronalaista tuloa. Työmarkkinatukea maksetaan myös soviteltuna samoin ehdoin kuin soviteltua peruspäivärahaa.
Työmarkkinatukea maksetaan sekä työttömyysajalta että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat muun muassa työvoimakoulutus, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta. Näiden palvelujen ajalta työmarkkinatukeen maksetaan usein kulukorvauksia, jotka ovat verotonta tuloa. Työllistymistä edistävän palvelun aikaiseen työmarkkinatukeen maksetaan myös korotusosaa enintään 200 päivältä.
Työmarkkinatuki on pääsääntöisesti tarveharkintainen. Tietyissä tilanteissa se maksetaan ilman tarveharkintaa, muun muassa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta.
Kun tarveharkintaa käytetään, työttömän omat pääoma- ja muut tulot voivat vähentää työmarkkinatukea. Jos työtön asuu vanhempiensa taloudessa, myös vanhempien tulot voivat vähentää maksettavan tuen määrää. Tällöin työttömälle maksetaan osittaista työmarkkinatukea. Jos vanhempien tulot ovat enintään 1 781 euroa kuukaudessa, työmarkkinatuki maksetaan täysimääräisenä. Jokainen huollettava alle 18-vuotias lapsi nostaa tulorajaa. Työmarkkinatuesta vähennetään 50 % tulorajan ylittävästä tulosta. Se on kuitenkin vähintään 50 % muutoin maksettavasta työmarkkinatuesta. Vanhempien tulot eivät vaikuta aikana, jona henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun.
Kaikkia tuloja ei oteta huomioon tarveharkinnassa. Näitä tuloja ovat esimerkiksi lapsilisä, asumistuki ja toimeentulotuki.
Tietyt sosiaalietuudet pienentävät työmarkkinatukea. Jos henkilön työmarkkinatukea vähentävät sekä tulot että sosiaalietuudet, työmarkkinatuen suuruus määräytyy sen vaihtoehdon mukaan, kummasta jää maksettavaksi määrältään pienempi työmarkkinatuki.
Liikkuvuusavustus
Oikeus liikkuvuusavustukseen
Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle, joka ottaa vastaan vähintään kaksi kuukautta kestävän työsuhteessa tehtävän työn. Myöntämisen edellytyksenä on, että henkilön päivittäisen työmatkan kesto ylittää keskimäärin kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin kaksi tuntia.
Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös silloin, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia. Liikkuvuusavustusta voidaan myöntää myös sellaisen työhön liittyvän koulutuksen ajalle, joka on edellytyksenä työpaikan saamiselle.
Liikkuvuusavustus haetaan työttömyysetuuden maksajalta eli Kelasta tai työttömyyskassasta. Maksaja tutkii ja ratkaisee liikkuvuusavustusoikeuden.
Liikkuvuusavustuksen kesto ja määrä
Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa työsuhteen kestosta riippuen 30, 45 tai 60 päivän ajan enintään viideltä päivältä viikossa.
Määrältään liikkuvuusavustus on saman suuruinen kuin peruspäiväraha. Liikkuvuusavustukseen voi saada lapsikorotuksen ja korotusosan. Lapsikorotus määräytyy samoin perustein kuin peruspäivärahassa. Korotusosa voidaan maksaa silloin, kun työpaikka tai koulutuksen järjestämispaikka sijaitsee yli 200 kilometrin etäisyydellä henkilön tosiasiallisesta asuinpaikasta. Liikkuvuusavustus on veronalaista tuloa.
Vuorottelukorvaus
Oikeus vuorottelukorvaukseen
Vuorotteluvapaa on työntekijän ja työnantajan välinen järjestely, jossa työntekijä jää määräajaksi vapaalle ja työnantaja palkkaa hänen sijaisekseen työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaalle lähtevällä on oikeus vuorottelukorvaukseen, jonka maksaa työttömyyskassa tai Kela.
Vuorotteluvapaalle voi jäädä työntekijä, jonka työaika ylittää 75 % kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijä on ennen vapaan alkamista ollut työssä vähintään 20 vuotta. Lisäksi vaaditaan, että vuorotteluvapaalle jäävän henkilön työsuhde siihen työnantajaan, jonka palveluksesta vuorotteluvapaalle jäädään, on ennen vapaan alkamista kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta. Ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 päivää palkatonta poissaoloa. Työhistoriaan rinnastetaan aika, jona henkilö on saanut vanhempainpäivärahaa, ollut hoitovapaalla tai suorittanut asevelvollisuutta.
Vuorottelukorvauksen kesto ja määrä
Vuorotteluvapaa voi kestää 100–180 kalenteripäivää. Vuorottelukorvaus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon vuorotteluvapaalle siirtyvä olisi ollut oikeutettu työttömänä ollessaan. Vuorottelukorvaukseen ei makseta lapsikorotuksia. Vuorotteluvapaan aikaiset työtulot vaikuttavat vuorottelukorvauksen määrään samalla tavalla kuin peruspäivärahaan.
Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa.
Tämä etuuskuvaus on laadittu tilastointia varten, ja etuudet on kuvattu vuoden 2019 lainsäädännön mukaan. Ajantasaiset tiedot etuuksista löytyvät Kelan pääsivulta www.kela.fi.
Kela maksaa työttömyysetuudet niille työttömille, jotka eivät voi saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta.
Työttömien toimeentulo turvataan työttömyyspäivärahalla ja työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha maksetaan Kelasta peruspäivärahana tai työttömyyskassasta ansiopäivärahana. Kela maksaa työmarkkinatuen. Tässä myös liikkuvuusavustus ja vuorottelukorvaus luetaan osaksi työttömyysturvaa.
Työttömyysetuuksiin ovat oikeutettuja Suomessa asuvat henkilöt, myös Suomessa työskentelevät EU- ja Eta-maiden kansalaiset. Lisäksi työttömyyspäivärahan saaja voi hakea työtä kolmen kuukauden ajan toisen EU- tai Eta-maan alueelta menettämättä suomalaista päivärahaansa. Työmarkkinatukeen on oikeus vain Suomessa asuvilla henkilöillä.
Työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään työttömyyspäivärahasta, työmarkkinatuesta ja liikkuvuusavustuksesta. Vuorottelukorvauksesta säädetään vuorotteluvapaalaissa (1305/2002). Säännöksiä muusta kuin itse toimeentuloturvasta voi olla muissakin kuin edellä mainituissa laeissa. Lainmuutoksia selostetaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosiossa.
Peruspäiväraha
Oikeus peruspäivärahaan
Työttömyysturvan peruspäivärahaan on oikeus työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautuneella 17–64-vuotiaalla kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla, joka täyttää työssäoloehdon. Tietyissä tilanteissa peruspäivärahaa voidaan maksaa myös 65–67-vuotiaalle. Hakijalta edellytetään, että hän on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä.
Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 edellisen kuukauden aikana ollut 26 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä. Työssäoloehtoon luettavalta työltä edellytetään, että se kestää vähintään 18 tuntia joka viikko. Lisäksi työstä maksetun palkan pitää olla vähintään työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, palkan pitää olla vähintään 1 211 e/kk.
Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta työttömyyttä edeltäneen neljän vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut riittävän laajaa.
Peruspäivärahan enimmäisaika määräytyy henkilön työhistorian ja iän perusteella. Peruspäivärahan enimmäiskesto on 300, 400 tai 500 päivää. Enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta, kun henkilö on uudelleen täyttänyt työssäoloehdon.
18–24-vuotiaan oikeutta työttömyyspäivärahaan on rajoitettu. Ammatillista koulutusta vailla olevalla nuorella on oikeus peruspäivärahaan, jos hän on hakenut hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen. Koulutukseen hakeutumisvelvollisuus koskee vain syyslukukaudella alkavia opintoja.
Ikääntyneille työttömille peruspäivärahaa voidaan maksaa enimmäisajan jälkeenkin lisäpäiviltä. Työtön voi saada päivärahaa lisäpäiviltä 65 vuoden ikään asti, jos hän on täyttänyt vaaditun iän ennen enimmäisajan täyttymistä ja hänellä on työssäoloaikaa viisi vuotta viimeisten 20 vuoden ajalta.
Peruspäivärahaa maksetaan omavastuuajan täyttymisen jälkeen. Omavastuuaika on viisi arkipäivää. Omavastuuaika asetetaan kerran enimmäisaikaa kohti.
Työstä, työllistymistä edistävästä palvelusta tai koulutuksesta kieltäytyminen saattaa johtaa peruspäivärahan menettämiseen määräajaksi. Korvauksettoman määräajan pituus vaihtelee tilanteittain.
Työ- ja elinkeinotoimisto voi evätä työnhakijan oikeuden peruspäivärahaan myös toistaiseksi asettamalla hänelle työssäolovelvoitteen. Velvoite voidaan antaa, jos työnhakija on toistuvasti ilman pätevää syytä menetellyt työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti. Oikeus peruspäivärahaan palautuu, kun työnhakija on ollut vähintään 12 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävässä työssä tai osallistunut työllistymistä edistävään palveluun. Oikeus palautuu kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluttua etuuden menettämiseen johtaneesta menettelystä lukien.
Peruspäivärahan määrä
Peruspäivärahan määrä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Alle 18-vuotiaista huollettavista lapsista maksetaan lapsikorotusta. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa, ja se on veronalaista tuloa.
| Etuus | e/pv |
|---|---|
| Peruspäiväraha | 32,40 |
| Lapsikorotus | |
| 1 lapsi | 5,23 |
| 2 lasta | 7,68 |
| 3 tai useampia lapsia | 9,90 |
| Korotusosa/muutosturvalisä | 4,74 |
Peruspäivärahaa maksetaan työttömyysajan lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Näitä palveluja ovat muun muassa työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja työkokeilu. Palvelujen ajalta peruspäivärahaan maksetaan kulukorvauksia ja enintään 200 päivältä myös korotusosaa. Omaehtoisen opiskelun ajalta ei makseta kulukorvauksia. Kulukorvaukset ovat verotonta tuloa. Työllistämistä edistävien palvelujen ajalta maksetut päivät kerryttävät enimmäisaikaa.
Peruspäivärahaa voidaan maksaa osittain työttömälle henkilölle, esimerkiksi osa-aikaista työtä tekevälle työnhakijalle. Tällöin peruspäiväraha maksetaan soviteltuna. Sovitellun työttömyysetuuden suojaosa on 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljässä viikossa. Sen verran voi ansaita ilman, että ansiot vähentävät peruspäivärahan määrää. Suojaosan ylittävältä osalta jokainen palkkana maksettu euro vähentää peruspäivärahaa 50 senttiä.
Myös osa omista sosiaalietuuksista voi pienentää peruspäivärahaa.
Peruspäivärahan määrään vaikutti vuonna 2019 niin sanottu aktiivimalli. Aktiivimallissa työnhakijan aktiivisuutta tarkasteltiin 65 maksupäivän jaksoissa. Aktiivisuusedellytys täyttyi, kun henkilö oli jakson aikana palkkatyössä vähintään 18 tuntia tai ansaitsi yritystoiminnassa vähintään 241 euroa. Aktiivisuusedellytys täyttyi myös, kun henkilö osallistui jakson aikana vähintään viiden päivän ajan työvoimaviranomaisen kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun tai toimintaan. Jos aktiivisuusedellytys ei täyttynyt, peruspäivärahaa alennettiin seuraavan tarkastelujakson ajaksi 4,65 % sen täydestä määrästä. Leikkaus vastasi yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.
Peruspäivärahan saajalla ei ollut aktiivisuusvelvoitetta, jos hänellä oli vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus, hän työllistyi omais- tai perhehoitajana, hän sai etuutta työkyvyttömyyden tai vamman perusteella tai hän oli lomautettuna alle 65 maksupäivän ajan.
Aktiivimalli kumottiin 1.1.2020 alkaen.
Työmarkkinatuki
Oikeus työmarkkinatukeen
Työmarkkinatukeen on oikeus työttömällä, joka ei täytä työssäoloehtoa tai joka on saanut perus- tai ansiopäivärahaa enimmäisajan.
Työmarkkinatukea saa 17–64-vuotias työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut kokoaikatyötä hakeva työtön, joka on työmarkkinoiden käytettävissä. Tietyissä tilanteissa työmarkkinatukea voidaan maksaa myös 65–67-vuotiaalle.
Ammatillista koulutusta vailla olevien nuorten oikeutta työmarkkinatukeen on rajoitettu. 17-vuotias voi saada työmarkkinatukea vain, jos hänellä on ammatillinen koulutus tai hän osallistuu työllistymistä edistävään palveluun.
18–24-vuotiaalla on oikeus työmarkkinatukeen, jos
- hänellä on ammatillinen koulutus
- hän osallistuu työllistymistä edistävään palveluun
- hän ei ole kieltäytynyt työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta työstä tai koulutuksesta
- hän ei ole kieltäytynyt hänelle soveltuvasta ammatillisesta koulutuksesta, keskeyttänyt tällaista koulutusta tai jättänyt hakeutumatta tällaiseen koulutukseen. Koulutukseen hakeutumisvelvollisuus koskee vain syyslukukaudella alkavia opintoja.
Työmarkkinatukea maksetaan omavastuuajan täyttymisen jälkeen vastaavin määräajoin kuin peruspäivärahaa. Omavastuuaikaa ei edellytetä, jos henkilön oikeus työmarkkinatukeen alkaa välittömästi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatuen kestolla ei ole rajoituksia.
Jos työttömällä ei ole ammatillista koulutusta, hän voi saada työmarkkinatukea vasta 21 viikon odotusajan jälkeen. Muun muassa aiempi työskentely tai työttömyysetuuden saaminen voi vähentää odotusaikaa. Työllistymistä edistävän palvelun ajalta työmarkkinatukea voidaan maksaa odotusajasta huolimatta. Odotusaikaa ei aseteta lainkaan, jos oikeus työmarkkinatukeen alkaa välittömästi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä.
Työstä tai työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen tai eroaminen saattaa aiheuttaa työmarkkinatuen menettämisen määräajaksi. Korvauksettoman määräajan pituus vaihtelee tilanteittain. Työ- ja elinkeinotoimisto voi evätä työnhakijan oikeuden työmarkkinatukeen myös toistaiseksi asettamalla hänelle työssäolovelvoitteen samoin ehdoin kuin peruspäivärahassa.
Työmarkkinatuen määrä
Täysimääräinen työmarkkinatuki on peruspäivärahan suuruinen ja se on veronalaista tuloa. Työmarkkinatukea maksetaan myös soviteltuna samoin ehdoin kuin soviteltua peruspäivärahaa.
Työmarkkinatukea maksetaan sekä työttömyysajalta että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat muun muassa työvoimakoulutus, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta. Näiden palvelujen ajalta työmarkkinatukeen maksetaan usein kulukorvauksia, jotka ovat verotonta tuloa. Työllistymistä edistävän palvelun aikaiseen työmarkkinatukeen maksetaan myös korotusosaa enintään 200 päivältä.
Työmarkkinatuki on pääsääntöisesti tarveharkintainen. Tietyissä tilanteissa se maksetaan ilman tarveharkintaa, muun muassa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta.
Kun tarveharkintaa käytetään, työttömän omat pääoma- ja muut tulot voivat vähentää työmarkkinatukea. Jos työtön asuu vanhempiensa taloudessa, myös vanhempien tulot voivat vähentää maksettavan tuen määrää. Tällöin työttömälle maksetaan osittaista työmarkkinatukea. Jos vanhempien tulot ovat enintään 1 781 euroa kuukaudessa, työmarkkinatuki maksetaan täysimääräisenä. Jokainen huollettava alle 18-vuotias lapsi nostaa tulorajaa. Työmarkkinatuesta vähennetään 50 % tulorajan ylittävästä tulosta. Se on kuitenkin vähintään 50 % muutoin maksettavasta työmarkkinatuesta. Vanhempien tulot eivät vaikuta aikana, jona henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun.
Kaikkia tuloja ei oteta huomioon tarveharkinnassa. Näitä tuloja ovat esimerkiksi lapsilisä, asumistuki ja toimeentulotuki.
Tietyt sosiaalietuudet pienentävät työmarkkinatukea. Jos henkilön työmarkkinatukea vähentävät sekä tulot että sosiaalietuudet, työmarkkinatuen suuruus määräytyy sen vaihtoehdon mukaan, kummasta jää maksettavaksi määrältään pienempi työmarkkinatuki.
Työmarkkinatuen määrään vaikutti vuonna 2019 niin sanottu aktiivimalli samoin ehdoin kuin peruspäivärahan määrään. Jos henkilöllä oli aktiivisuusvelvoite ja hänen aktiivisuusedellytyksensä ei täyttynyt, työmarkkinatukea alennettiin 65 maksupäivän tarkastelujakson ajaksi 4,65 % sen täydestä määrästä.
Liikkuvuusavustus
Oikeus liikkuvuusavustukseen
Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle, joka ottaa vastaan vähintään kaksi kuukautta kestävän työsuhteessa tehtävän työn. Myöntämisen edellytyksenä on, että henkilön päivittäisen työmatkan kesto ylittää keskimäärin kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin kaksi tuntia.
Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös silloin, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia. Liikkuvuusavustusta voidaan myöntää myös sellaisen työhön liittyvän koulutuksen ajalle, joka on edellytyksenä työpaikan saamiselle.
Liikkuvuusavustus haetaan työttömyysetuuden maksajalta eli Kelasta tai työttömyyskassasta. Maksaja tutkii ja ratkaisee liikkuvuusavustusoikeuden.
Liikkuvuusavustuksen kesto ja määrä
Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa työsuhteen kestosta riippuen 30, 45 tai 60 päivän ajan enintään viideltä päivältä viikossa.
Määrältään liikkuvuusavustus on saman suuruinen kuin peruspäiväraha. Liikkuvuusavustukseen voi saada lapsikorotuksen ja korotusosan. Lapsikorotus määräytyy samoin perustein kuin peruspäivärahassa. Korotusosa voidaan maksaa silloin, kun työpaikka tai koulutuksen järjestämispaikka sijaitsee yli 200 kilometrin etäisyydellä henkilön tosiasiallisesta asuinpaikasta. Liikkuvuusavustus on veronalaista tuloa.
Vuorottelukorvaus
Oikeus vuorottelukorvaukseen
Vuorotteluvapaa on työntekijän ja työnantajan välinen järjestely, jossa työntekijä jää määräajaksi vapaalle ja työnantaja palkkaa hänen sijaisekseen työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaalle lähtevällä on oikeus vuorottelukorvaukseen, jonka maksaa työttömyyskassa tai Kela.
Vuorotteluvapaalle voi jäädä työntekijä, jonka työaika ylittää 75 % kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijä on ennen vapaan alkamista ollut työssä vähintään 20 vuotta. Lisäksi vaaditaan, että vuorotteluvapaalle jäävän henkilön työsuhde siihen työnantajaan, jonka palveluksesta vuorotteluvapaalle jäädään, on ennen vapaan alkamista kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta. Ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 päivää palkatonta poissaoloa. Työhistoriaan rinnastetaan aika, jona henkilö on saanut vanhempainpäivärahaa, ollut hoitovapaalla tai suorittanut asevelvollisuutta.
Vuorottelukorvauksen kesto ja määrä
Vuorotteluvapaa voi kestää 100–180 kalenteripäivää.
Vuorottelukorvaus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon vuorotteluvapaalle siirtyvä olisi ollut oikeutettu työttömänä ollessaan. Vuorottelukorvaukseen ei makseta lapsikorotuksia. Vuorotteluvapaan aikaiset työtulot vaikuttavat vuorottelukorvauksen määrään samalla tavalla kuin peruspäivärahaan.
Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa.
Tämä etuuskuvaus on laadittu tilastointia varten, ja etuudet on kuvattu vuoden 2018 lainsäädännön mukaan. Ajantasaiset tiedot etuuksista löytyvät Kelan pääsivulta www.kela.fi.
Kela maksaa työttömyysetuudet niille työttömille, jotka eivät voi saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta.
Työttömien toimeentulo turvataan työttömyyspäivärahalla ja työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha maksetaan Kelasta peruspäivärahana tai työttömyyskassasta ansiopäivärahana. Kela maksaa työmarkkinatuen. Tässä myös liikkuvuusavustus ja vuorottelukorvaus luetaan osaksi työttömyysturvaa.
Työttömyysetuuksiin ovat oikeutettuja Suomessa asuvat henkilöt, myös Suomessa työskentelevät EU- ja Eta-maiden kansalaiset. Lisäksi työttömyyspäivärahan saaja voi hakea työtä kolmen kuukauden ajan toisen EU- tai Eta-maan alueelta menettämättä suomalaista päivärahaansa. Työmarkkinatukeen on oikeus vain Suomessa asuvilla henkilöillä.
Työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään työttömyyspäivärahasta, työmarkkinatuesta ja liikkuvuusavustuksesta. Vuorottelukorvauksesta säädetään vuorotteluvapaalaissa (1305/2002). Säännöksiä muusta kuin itse toimeentuloturvasta voi olla muissakin kuin edellä mainituissa laeissa. Lainmuutoksia selostetaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosiossa.
Peruspäiväraha
Oikeus peruspäivärahaan
Työttömyysturvan peruspäivärahaan on oikeus työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautuneella 17–64-vuotiaalla kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla, joka täyttää työssäoloehdon. Tietyissä tilanteissa peruspäivärahaa voidaan maksaa myös 65–67-vuotiaalle. Hakijalta edellytetään, että hän on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä.
Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 edellisen kuukauden aikana ollut 26 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä. Työssäoloehtoon luettavalta työltä edellytetään, että se kestää vähintään 18 tuntia joka viikko. Lisäksi työstä maksetun palkan pitää olla vähintään työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, palkan pitää olla vähintään 1 189 e/kk.
Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta työttömyyttä edeltäneen neljän vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut riittävän laajaa.
Peruspäivärahan enimmäisaika määräytyy henkilön työhistorian ja iän perusteella. Peruspäivärahan enimmäiskesto on 300, 400 tai 500 päivää. Enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta, kun henkilö on uudelleen täyttänyt työssäoloehdon.
18–24-vuotiaan oikeutta työttömyyspäivärahaan on rajoitettu. Ammatillista koulutusta vailla olevalla nuorella on oikeus peruspäivärahaan, jos hän on hakenut hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen. Koulutukseen hakeutumisvelvollisuus koskee vain syyslukukaudella alkavia opintoja.
Ikääntyneille työttömille peruspäivärahaa voidaan maksaa enimmäisajan jälkeenkin lisäpäiviltä. Työtön voi saada päivärahaa lisäpäiviltä 65 vuoden ikään asti, jos hän on täyttänyt vaaditun iän ennen enimmäisajan täyttymistä ja hänellä on työssäoloaikaa viisi vuotta viimeisten 20 vuoden ajalta.
Peruspäivärahaa maksetaan omavastuuajan täyttymisen jälkeen. Omavastuuaika on viisi arkipäivää. Omavastuuaika asetetaan kerran enimmäisaikaa kohti.
Työstä, työllistymistä edistävästä palvelusta tai koulutuksesta kieltäytyminen saattaa johtaa peruspäivärahan menettämiseen määräajaksi. Korvauksettoman määräajan pituus vaihtelee tilanteittain.
Työ- ja elinkeinotoimisto voi evätä työnhakijan oikeuden peruspäivärahaan myös toistaiseksi asettamalla hänelle työssäolovelvoitteen. Velvoite voidaan antaa, jos työnhakija on toistuvasti ilman pätevää syytä menetellyt työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti. Oikeus peruspäivärahaan palautuu, kun työnhakija on ollut vähintään 12 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävässä työssä tai osallistunut työllistymistä edistävään palveluun. Oikeus palautuu kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluttua etuuden menettämiseen johtaneesta menettelystä lukien.
Peruspäivärahan määrä
Peruspäivärahan määrä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Alle 18-vuotiaista huollettavista lapsista maksetaan lapsikorotusta. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa, ja se on veronalaista tuloa.
| Etuus | e/pv |
|---|---|
| Peruspäiväraha | 32,40 |
| Lapsikorotus | |
| 1 lapsi | 5,23 |
| 2 lasta | 7,68 |
| 3 tai useampia lapsia | 9,90 |
| Korotusosa/muutosturvalisä | 4,74 |
Peruspäivärahaa maksetaan työttömyysajan lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Näitä palveluja ovat muun muassa työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja työkokeilu. Palvelujen ajalta peruspäivärahaan maksetaan kulukorvauksia ja enintään 200 päivältä myös korotusosaa. Omaehtoisen opiskelun ajalta ei makseta kulukorvauksia. Kulukorvaukset ovat verotonta tuloa. Työllistämistä edistävien palvelujen ajalta maksetut päivät kerryttävät enimmäisaikaa.
Peruspäivärahaa voidaan maksaa osittain työttömälle henkilölle, esimerkiksi osa-aikaista työtä tekevälle työnhakijalle. Tällöin peruspäiväraha maksetaan soviteltuna. Sovitellun työttömyysetuuden suojaosa on 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljässä viikossa. Sen verran voi ansaita ilman, että ansiot vähentävät peruspäivärahan määrää. Suojaosan ylittävältä osalta jokainen palkkana maksettu euro vähentää peruspäivärahaa 50 senttiä.
Myös osa omista sosiaalietuuksista voi pienentää peruspäivärahaa.
Peruspäivärahan määrään vaikuttaa vuodesta 2018 lähtien niin sanottu aktiivimalli. Aktiivimallissa työnhakijan aktiivisuutta tarkastellaan 65 maksupäivän jaksoissa. Aktiivisuusedellytys täyttyy, kun henkilö on jakson aikana palkkatyössä vähintään 18 tuntia tai ansaitsee yritystoiminnassa vähintään 241 euroa. Aktiivisuusedellytys täyttyy myös, kun henkilö osallistuu jakson aikana vähintään viiden päivän ajan työvoimaviranomaisen kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun tai toimintaan. Jos aktiivisuusedellytys ei täyty, peruspäivärahaa alennetaan seuraavan tarkastelujakson ajaksi 4,65 % sen täydestä määrästä. Leikkaus vastaa yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.
Peruspäivärahan saajalla ei ole aktiivisuusvelvoitetta, jos hänellä on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus, hän työllistyy omais- tai perhehoitajana, hän saa etuutta työkyvyttömyyden tai vamman perusteella tai hän on lomautettuna alle 65 maksupäivän ajan.
Työmarkkinatuki
Oikeus työmarkkinatukeen
Työmarkkinatukeen on oikeus työttömällä, joka ei täytä työssäoloehtoa tai joka on saanut perus- tai ansiopäivärahaa enimmäisajan.
Työmarkkinatukea saa 17–64-vuotias työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut kokoaikatyötä hakeva työtön, joka on työmarkkinoiden käytettävissä. Tietyissä tilanteissa työmarkkinatukea voidaan maksaa myös 65–67-vuotiaalle.
Ammatillista koulutusta vailla olevien nuorten oikeutta työmarkkinatukeen on rajoitettu. 17-vuotias voi saada työmarkkinatukea vain, jos hänellä on ammatillinen koulutus tai hän osallistuu työllistymistä edistävään palveluun.
18–24-vuotiaalla on oikeus työmarkkinatukeen, jos
- hänellä on ammatillinen koulutus
- hän osallistuu työllistymistä edistävään palveluun
- hän ei ole kieltäytynyt työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta työstä tai koulutuksesta
- hän ei ole kieltäytynyt hänelle soveltuvasta ammatillisesta koulutuksesta, keskeyttänyt tällaista koulutusta tai jättänyt hakeutumatta tällaiseen koulutukseen. Koulutukseen hakeutumisvelvollisuus koskee vain syyslukukaudella alkavia opintoja.
Työmarkkinatukea maksetaan omavastuuajan täyttymisen jälkeen vastaavin määräajoin kuin peruspäivärahaa. Omavastuuaikaa ei edellytetä, jos henkilön oikeus työmarkkinatukeen alkaa välittömästi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatuen kestolla ei ole rajoituksia.
Jos työttömällä ei ole ammatillista koulutusta, hän voi saada työmarkkinatukea vasta 21 viikon odotusajan jälkeen. Muun muassa aiempi työskentely tai työttömyysetuuden saaminen voi vähentää odotusaikaa. Työllistymistä edistävän palvelun ajalta työmarkkinatukea voidaan maksaa odotusajasta huolimatta. Odotusaikaa ei aseteta lainkaan, jos oikeus työmarkkinatukeen alkaa välittömästi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä.
Työstä tai työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen tai eroaminen saattaa aiheuttaa työmarkkinatuen menettämisen määräajaksi. Korvauksettoman määräajan pituus vaihtelee tilanteittain. Työ- ja elinkeinotoimisto voi evätä työnhakijan oikeuden työmarkkinatukeen myös toistaiseksi asettamalla hänelle työssäolovelvoitteen samoin ehdoin kuin peruspäivärahassa.
Työmarkkinatuen määrä
Täysimääräinen työmarkkinatuki on peruspäivärahan suuruinen ja se on veronalaista tuloa. Työmarkkinatukea maksetaan myös soviteltuna samoin ehdoin kuin soviteltua peruspäivärahaa.
Työmarkkinatukea maksetaan sekä työttömyysajalta että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat muun muassa työvoimakoulutus, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta. Näiden palvelujen ajalta työmarkkinatukeen maksetaan usein kulukorvauksia, jotka ovat verotonta tuloa. Työllistymistä edistävän palvelun aikaiseen työmarkkinatukeen maksetaan myös korotusosaa enintään 200 päivältä.
Työmarkkinatuki on pääsääntöisesti tarveharkintainen. Tietyissä tilanteissa se maksetaan ilman tarveharkintaa, muun muassa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta.
Kun tarveharkintaa käytetään, työttömän omat pääoma- ja muut tulot voivat vähentää työmarkkinatukea. Jos työtön asuu vanhempiensa taloudessa, myös vanhempien tulot voivat vähentää maksettavan tuen määrää. Tällöin työttömälle maksetaan osittaista työmarkkinatukea. Jos vanhempien tulot ovat enintään 1 781 euroa kuukaudessa, työmarkkinatuki maksetaan täysimääräisenä. Jokainen huollettava alle 18-vuotias lapsi nostaa tulorajaa. Työmarkkinatuesta vähennetään 50 % tulorajan ylittävästä tulosta. Se on kuitenkin vähintään 50 % muutoin maksettavasta työmarkkinatuesta. Vanhempien tulot eivät vaikuta aikana, jona henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun.
Kaikkia tuloja ei oteta huomioon tarveharkinnassa. Näitä tuloja ovat esimerkiksi lapsilisä, asumistuki ja toimeentulotuki.
Tietyt sosiaalietuudet pienentävät työmarkkinatukea. Jos henkilön työmarkkinatukea vähentävät sekä tulot että sosiaalietuudet, työmarkkinatuen suuruus määräytyy sen vaihtoehdon mukaan, kummasta jää maksettavaksi määrältään pienempi työmarkkinatuki.
Työmarkkinatuen määrään vaikuttaa vuodesta 2018 lähtien niin sanottu aktiivimalli samoin ehdoin kuin peruspäivärahan määrään. Jos henkilöllä on aktiivisuusvelvoite ja hänen aktiivisuusedellytyksensä ei täyty, työmarkkinatukea alennetaan 65 maksupäivän tarkastelujakson ajaksi 4,65 % sen täydestä määrästä.
Liikkuvuusavustus
Oikeus liikkuvuusavustukseen
Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle, joka ottaa vastaan vähintään kaksi kuukautta kestävän työsuhteessa tehtävän työn. Myöntämisen edellytyksenä on, että henkilön päivittäisen työmatkan kesto ylittää keskimäärin kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin kaksi tuntia.
Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös silloin, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia. Liikkuvuusavustusta voidaan myöntää myös sellaisen työhön liittyvän koulutuksen ajalle, joka on edellytyksenä työpaikan saamiselle.
Liikkuvuusavustus haetaan työttömyysetuuden maksajalta eli Kelasta tai työttömyyskassasta. Maksaja tutkii ja ratkaisee liikkuvuusavustusoikeuden.
Liikkuvuusavustuksen kesto ja määrä
Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa työsuhteen kestosta riippuen 30, 45 tai 60 päivän ajan enintään viideltä päivältä viikossa.
Määrältään liikkuvuusavustus on saman suuruinen kuin peruspäiväraha. Liikkuvuusavustukseen voi saada lapsikorotuksen ja korotusosan. Lapsikorotus määräytyy samoin perustein kuin peruspäivärahassa. Korotusosa voidaan maksaa silloin, kun työpaikka tai koulutuksen järjestämispaikka sijaitsee yli 200 kilometrin etäisyydellä henkilön tosiasiallisesta asuinpaikasta. Liikkuvuusavustus on veronalaista tuloa.
Vuorottelukorvaus
Oikeus vuorottelukorvaukseen
Vuorotteluvapaa on työntekijän ja työnantajan välinen järjestely, jossa työntekijä jää määräajaksi vapaalle ja työnantaja palkkaa hänen sijaisekseen työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaalle lähtevällä on oikeus vuorottelukorvaukseen, jonka maksaa työttömyyskassa tai Kela.
Vuorotteluvapaalle voi jäädä työntekijä, jonka työaika ylittää 75 % kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijä on ennen vapaan alkamista ollut työssä vähintään 20 vuotta. Lisäksi vaaditaan, että vuorotteluvapaalle jäävän henkilön työsuhde siihen työnantajaan, jonka palveluksesta vuorotteluvapaalle jäädään, on ennen vapaan alkamista kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta. Ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 päivää palkatonta poissaoloa. Työhistoriaan rinnastetaan aika, jona henkilö on saanut vanhempainpäivärahaa, ollut hoitovapaalla tai suorittanut asevelvollisuutta.
Vuorottelukorvauksen kesto ja määrä
Vuorotteluvapaa voi kestää 100–180 kalenteripäivää.
Vuorottelukorvaus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon vuorotteluvapaalle siirtyvä olisi ollut oikeutettu työttömänä ollessaan. Vuorottelukorvaukseen ei makseta lapsikorotuksia. Vuorotteluvapaan aikaiset työtulot vaikuttavat vuorottelukorvauksen määrään samalla tavalla kuin peruspäivärahaan.
Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa.