Tämä etuuskuvaus on laadittu tilastointia varten. Ajantasaiset tiedot etuuksista löytyvät Kelan pääsivulta www.kela.fi.
Opintotukeen kuuluvat opintoraha, opintolainan valtiontakaus ja osalle opiskelijoista myönnettävä asumislisä. Opintotuen tarkoitus on turvata päätoimisesti opiskelevan henkilön toimeentulo opintojen aikana. Opintotuen toimeenpano kuuluu Kelan tehtäviin. Opintotuesta säädetään opintotukilaissa (65/1994) ja siihen liittyvissä muissa säädöksissä. Lainmuutoksia selostetaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosiossa.
Opintotukea voidaan myöntää Suomessa opiskelevalle Suomen kansalaiselle. Ulkomailla opiskelevalle myönnetään opintotukea, jos vastaavat opinnot Suomessa oikeuttavat tukeen tai opinnot sisältyvät Suomessa suoritettaviin opintoihin. Opintotukea voidaan eräissä tapauksissa myöntää myös Suomessa tai ulkomailla opiskelevalle muun maan kansalaiselle.
Opintotukea myönnetään peruskoulun jälkeisiin opintoihin, jotka kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Tukeen oikeuttavat
- lukio-opinnot
- ammatillinen koulutus
- korkeakoulututkinnon suorittaminen
- muut erikseen säädetyt opinnot.
Opintotukea voidaan myöntää myös aikuisten perusopetukseen.
Opintotukea maksetaan yleensä yhdeksältä tai kymmeneltä kuukaudelta lukuvuodessa. Tuki voidaan opiskelijan hakemuksesta myöntää lyhyemmäksi tai esimerkiksi kesäopintojen perusteella pidemmäksi ajaksi. Opintotuen voi saada kalenterikuukaudelta, jossa on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää. Opintotuelle on määritelty enimmäistukiaika, jonka pituus vaihtelee opinnoista riippuen.
Opintoraha
Opintorahan määrään vaikuttavat opiskelijan ikä, asumismuoto ja siviilisääty. Jos alle 17-vuotiaasta opiskelijasta maksetaan lapsilisää, hän ei ole oikeutettu opintorahaan. Alle 17-vuotias voi kuitenkin saada opintorahan oppimateriaalilisää 47,26 €/kk, jos hänen vanhempiensa yhteenlasketut tulot ovat enintään 41 100 €/v. Oppimateriaalilisää voivat saada opintotukeen oikeuttavaa ammatillista koulutusta tai lukiokoulutusta suorittavat. Alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada opintorahan huoltajakorotuksen, joka on 100,99 €/kk.
| Saaja | Opintorahan määrä, €/kk |
| Vanhempansa luona asuva alle 20-vuotias 20 v täyttänyt |
39,04 82,20 |
| Itsenäisesti asuva alle 18-vuotias 18 v täyttänyt |
102,75 252,76 |
| Avioliitossa oleva | 252,76 |
| Alaikäisen lapsen huoltaja | 353,75 |
Opiskelijan omien tulojen vaikutus
Opiskelijan omat tulot huomioidaan tarveharkinnassa koko kalenterivuoden ajalta. Tuloiksi lasketaan veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä ulkomailta saadut tulot. Vuosituloraja määräytyy sen mukaan, moneltako kuukaudelta opiskelija on nostanut opintotukea: jokaista opintoraha- tai asumislisäkuukautta kohti muita tuloja voi olla 696 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohti 2 078 euroa.
Jos tulot ylittävät vuositulorajan, Kela perii ylityksen jokaista alkavaa 1 382:ta euroa kohti takaisin yhden kuukauden opintorahan ja asumislisän. Etuuksia ei peritä takaisin, jos ylitys on enintään 232 euroa. Perittävään määrään lisätään takaisinperintäkorotus.
Vanhempien tulojen vaikutus
Vanhempien tulot vaikuttavat perheettömän toisen asteen opiskelijan opintorahan suuruuteen, jos opiskelija asuu vanhempansa luona ja on alle 20-vuotias. Vanhempien yhteenlasketut vuositulot pienentävät opintorahaa, jos ne ovat vähintään 44 070 euroa, ja estävät opintorahan saamisen, jos ne ovat vähintään 64 400 euroa.
Tuloilla tarkoitetaan veronalaisia ansio- ja pääomatuloja. Jos vanhemmat ovat pienituloisia, opintoraha voidaan myöntää korotettuna vanhempansa luona asuvalle tai alle 18-vuotiaalle itsenäisesti asuvalle opiskelijalle.
Opintoraha on veronalaista tuloa.
Asumislisä
Suurin osa opiskelijoista on yleisen asumistuen piirissä. Opintotuen asumislisää voi saada opiskelija, joka opiskelee Suomessa maksullisessa koulutuksessa kansanopistossa tai siihen rinnastettavassa oppilaitoksessa ja asuu oppilaitoksen asuntolassa. Asumislisä on tällöin 88,87 €/kk. Asumislisää voi saada myös ulkomailla tai Ahvenanmaalla opiskeleva, joka asuu vuokralla. Hänellä asumislisä on 210 €/kk. Opiskelijan pitää sekä asua että opiskella ulkomailla tai Ahvenanmaalla.
Asumislisän määrään vaikuttavat opiskelijan omat tulot. Opiskelijan omat tulot otetaan huomioon samalla tavoin kuin opintorahan tarveharkinnassa. Puolison tai vanhempien tulot eivät vaikuta asumislisän määrään.
Asumislisä on verovapaa etuus.
Opintolainan valtiontakaus
Opiskelija, joka saa opintorahaa, voi saada opintolainan valtiontakauksen. Tietyissä tapauksissa lainatakaus voidaan myöntää myös opiskelijalle, joka ei ole oikeutettu opintorahaan. Valtiontakaus myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan.
| Saajaryhmä | €/kk |
| Korkeakouluopiskelijat | 650 |
| Muut opiskelijat alle 18-vuotiaat 18 v täyttäneet |
300 650 |
| Ulkomailla opiskelevat | 800 |
Valtion takaamaa opintolainaa haetaan pankista. Pankki ja opiskelija sopivat keskenään korosta ja muista kuin opintotukipäätöksessä mainituista lainaehdoista. Jos lainansaaja laiminlyö koron tai lyhennyksen maksamisen, pankki voi tehdä Kelalle maksuvaatimuksen koko lainan maksamisesta. Jos Kela joutuu takaajana maksamaan lainan pankille, Kela perii saatavat opiskelijalta opintotukiasetuksessa määrätyn koron kera. Saatavaan voidaan tietyin perustein myöntää maksuvapautus.
Muut opintotukilain mukaiset etuudet
Korkoavustus
Kela voi maksaa valtion takaamien opintolainojen korot korkoavustuksena. Korkoavustuksen voi saada, jos opintonsa päättäneen opintovelallisen veronalaiset tulot ovat koron erääntymistä edeltävän neljän kuukauden aikana olleet keskimäärin enintään 1 404 e/kk. Opintovelallisen omat tai hänen luonaan asuvat puolison alaikäiset lapset nostavat tulorajaa.
Asevelvollisuuttaan suorittavien opintovelallisten opintolainan korot maksetaan korkoavustuksen sijasta sotilasavustuksena.
Opintolainahyvitys ja opintolainavähennys
Kela voi maksaa osan opintolainasta, jos opiskelija suorittaa korkeakoulututkinnon määräajassa. Kelan maksama opintolainan lyhennys eli opintolainahyvitys voi olla jopa kolmasosa opintolainan määrästä. Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen.
Jos opiskelija on aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintonsa ennen 1.8.2014, hän voi saada opintolainavähennyksen verotuksessa. Opiskelija voi saada opintolainavähennyksen, jos hän suorittaa 1.8.2005–31.7.2019 aloitetun korkeakoulututkinnon määräajassa. Kun opiskelija tutkinnon suorittamisen jälkeen maksaa opintolainaansa takaisin, hän maksaa opintolainavähennyksen verran vähemmän veroja.
Opintolainahyvitys on 40 % ja opintolainavähennys 30 % huomioon otettavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä, mutta enintään määrätty euromäärä. Niitä ei yleensä tarvitse hakea.
Ateriatuki
Korkeakouluopiskelijat saavat aterian alennettuun hintaan ravintoloissa, jotka ovat ateriatuen piirissä. Kela maksaa tuen opiskelijaravintolan pitäjälle, joka vähentää tuen aterian hinnasta. Ravintoloissa noudatetaan valtioneuvoston vahvistamia enimmäishintoja. 1.1.2021 korkeakouluopiskelijan ateriatuki suureni 1,94 eurosta 2,30 euroon ateriaa kohti.
Aikuiskoulutustuen lainatakaus
Työelämästä opiskelemaan siirtyvät aikuiset voivat saada aikuiskoulutustukea tutkintoon johtavan opiskelun, tutkinnon osan suorittamisen sekä ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen ajalta. Tuen saaja voi myös saada opintolainalleen valtiontakauksen. Aikuiskoulutustuen myöntää Työllisyysrahasto, opintolainan valtiontakauksen Kela. Opiskelijalla, joka saa aikuiskoulutustukea yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikon ajan, on oikeus opintolainan valtiontakaukseen. Takaukseen sovelletaan opintotukilain säännöksiä. Aikuiskoulutustuen saajalle lainatakaus voidaan kuitenkin myöntää muuhunkin kuin opintotukilain piiriin kuuluvaan koulutukseen. Aikuiskoulutustuen lainatakaus on 650 €/kk ja ulkomailla opiskelun aikana 800 €/kk.
Tämä etuuskuvaus on laadittu tilastointia varten. Ajantasaiset tiedot etuuksista löytyvät Kelan pääsivulta www.kela.fi.
Opintotukeen kuuluvat opintoraha, opintolainan valtiontakaus ja osalle opiskelijoista myönnettävä asumislisä. Opintotuen tarkoitus on turvata päätoimisesti opiskelevan henkilön toimeentulo opintojen aikana. Opintotuen toimeenpano kuuluu Kelan tehtäviin. Opintotuesta säädetään opintotukilaissa (65/1994) ja siihen liittyvissä muissa säädöksissä. Lainmuutoksia selostetaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosiossa.
Opintotukea voidaan myöntää Suomessa opiskelevalle Suomen kansalaiselle. Ulkomailla opiskelevalle myönnetään opintotukea, jos vastaavat opinnot Suomessa oikeuttavat tukeen tai opinnot sisältyvät Suomessa suoritettaviin opintoihin. Opintotukea voidaan eräissä tapauksissa myöntää myös Suomessa tai ulkomailla opiskelevalle muun maan kansalaiselle.
Opintotukea myönnetään peruskoulun jälkeisiin opintoihin, jotka kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Tukeen oikeuttavat
- lukio-opinnot
- ammatillinen koulutus
- korkeakoulututkinnon suorittaminen
- muut erikseen säädetyt opinnot.
Opintoraha
Opintorahan määrään vaikuttavat opiskelijan ikä, asumismuoto ja siviilisääty. Alle 17-vuotiaasta opiskelijasta maksetaan lapsilisää, ja siksi hän ei ole oikeutettu opintorahaan. Alle 17-vuotias voi kuitenkin saada opintorahan oppimateriaalilisää 46,80 e/kk, jos hänen vanhempiensa yhteenlasketut tulot ovat enintään 41 100 e/v. Oppimateriaalilisää voivat saada opintotukeen oikeuttavaa ammatillista koulutusta tai lukiokoulutusta suorittavat. Alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada opintorahan huoltajakorotuksen, joka on 100,99 e/kk 1.1.2020 alkaen (aiemmin 75,00 e/kk).
| Saaja | Opintorahan määrä, €/kk |
| Vanhempansa luona asuva alle 20-vuotias 20 v täyttänyt |
38,66 81,39 |
| Itsenäisesti asuva alle 18-vuotias 18 v täyttänyt |
101,74 250,28 |
| Avioliitossa oleva | 250,28 |
| Alaikäisen lapsen huoltaja | 350,28 |
Opiskelijan omien tulojen vaikutus
Opiskelijan omat tulot huomioidaan tarveharkinnassa koko kalenterivuoden ajalta. Tuloiksi lasketaan veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä ulkomailta saadut tulot. Vuosituloraja määräytyy sen mukaan, moneltako kuukaudelta opiskelija on nostanut opintotukea: jokaista opintoraha- tai asumislisäkuukautta kohti muita tuloja voi olla 696 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohti 2 078 euroa.
Jos tulot ylittävät vuositulorajan, Kela perii ylityksen jokaista alkavaa 1 382:ta euroa kohti takaisin yhden kuukauden opintorahan ja asumislisän. Etuuksia ei peritä takaisin, jos ylitys on enintään 232 euroa. Perittävään määrään lisätään takaisinperintäkorotus.
Vanhempien tulojen vaikutus
Vanhempien tulot vaikuttavat perheettömän toisen asteen opiskelijan opintorahan suuruuteen, jos opiskelija asuu vanhempansa luona ja on alle 20-vuotias. Vanhempien yhteenlasketut vuositulot pienentävät opintorahaa, jos ne ovat vähintään 44 070 euroa, ja estävät opintorahan saamisen, jos ne ovat vähintään 64 400 euroa.
Tuloilla tarkoitetaan veronalaisia ansio- ja pääomatuloja. Jos vanhemmat ovat pienituloisia, opintoraha voidaan myöntää korotettuna vanhempansa luona asuvalle tai alle 18-vuotiaalle itsenäisesti asuvalle opiskelijalle.
Opintoraha on veronalaista tuloa.
Asumislisä
Suurin osa opiskelijoista on yleisen asumistuen piirissä. Opintotuen asumislisää voi saada opiskelija, joka opiskelee Suomessa maksullisessa koulutuksessa kansanopistossa tai siihen rinnastettavassa oppilaitoksessa ja asuu oppilaitoksen asuntolassa. Asumislisä on tällöin 88,87 e/kk. Asumislisää voi saada myös ulkomailla tai Ahvenanmaalla opiskeleva, joka asuu vuokralla. Hänellä asumislisä on 210 e/kk. Opiskelijan pitää sekä asua että opiskella ulkomailla tai Ahvenanmaalla.
Asumislisän määrään vaikuttavat opiskelijan omat tulot. Opiskelijan omat tulot otetaan huomioon samalla tavoin kuin opintorahan tarveharkinnassa. Puolison tai vanhempien tulot eivät vaikuta asumislisän määrään.
Asumislisä on verovapaa etuus.
Opintolainan valtiontakaus
Opiskelija, joka saa opintorahaa, voi saada opintolainan valtiontakauksen. Tietyissä tapauksissa lainatakaus voidaan myöntää myös opiskelijalle, joka ei ole oikeutettu opintorahaan. Valtiontakaus myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan.
| Saajaryhmä | €/kk |
| Korkeakouluopiskelijat | 650 |
| Muut opiskelijat alle 18-vuotiaat 18 v täyttäneet |
300 650 |
| Ulkomailla opiskelevat | 800 |
Valtion takaamaa opintolainaa haetaan pankista. Pankki ja opiskelija sopivat keskenään korosta ja muista kuin opintotukipäätöksessä mainituista lainaehdoista. Jos lainansaaja laiminlyö koron tai lyhennyksen maksamisen, pankki voi tehdä Kelalle maksuvaatimuksen koko lainan maksamisesta. Jos Kela joutuu takaajana maksamaan lainan pankille, Kela perii saatavat opiskelijalta opintotukiasetuksessa määrätyn koron kera. Saatavaan voidaan tietyin perustein myöntää maksuvapautus.
Muut opintotukilain mukaiset etuudet
Korkoavustus
Kela voi maksaa valtion takaamien opintolainojen korot korkoavustuksena. Korkoavustuksen voi saada, jos opintonsa päättäneen opintovelallisen veronalaiset tulot ovat koron erääntymistä edeltävän neljän kuukauden aikana olleet keskimäärin enintään 1 404 e/kk. Opintovelallisen omat tai hänen luonaan asuvat puolison alaikäiset lapset nostavat tulorajaa.
Asevelvollisuuttaan suorittavien opintovelallisten opintolainan korot maksetaan korkoavustuksen sijasta sotilasavustuksena.
Opintolainahyvitys ja opintolainavähennys
Kela voi maksaa osan opintolainasta, jos opiskelija suorittaa korkeakoulututkinnon määräajassa. Kelan maksama opintolainan lyhennys eli opintolainahyvitys voi olla jopa kolmasosa opintolainan määrästä. Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen.
Jos opiskelija on aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintonsa ennen 1.8.2014, hän voi saada opintolainavähennyksen verotuksessa. Opiskelija voi saada opintolainavähennyksen, jos hän suorittaa 1.8.2005–31.7.2019 aloitetun korkeakoulututkinnon määräajassa. Kun opiskelija tutkinnon suorittamisen jälkeen maksaa opintolainaansa takaisin, hän maksaa opintolainavähennyksen verran vähemmän veroja.
Opintolainahyvitys on 40 % ja opintolainavähennys 30 % huomioon otettavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä, mutta enintään määrätty euromäärä. Niitä ei yleensä tarvitse hakea.
Ateriatuki
Korkeakouluopiskelijat saavat aterian alennettuun hintaan ravintoloissa, jotka ovat ateriatuen piirissä. Kela maksaa tuen opiskelijaravintolan pitäjälle, joka vähentää tuen aterian hinnasta. Ravintoloissa noudatetaan valtioneuvoston vahvistamia enimmäishintoja. Ateriatuen suuruus on viime vuosina ollut 1,94 euroa aterialta.
Aikuiskoulutustuen lainatakaus
Työelämästä opiskelemaan siirtyvät aikuiset voivat saada aikuiskoulutustukea tutkintoon johtavan opiskelun, tutkinnon osan suorittamisen sekä ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen ajalta. Tuen saaja voi myös saada opintolainalleen valtiontakauksen. Aikuiskoulutustuen myöntää Työllisyysrahasto, opintolainan valtiontakauksen Kela. Opiskelijalla, joka saa aikuiskoulutustukea yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikon ajan, on oikeus opintolainan valtiontakaukseen. Takaukseen sovelletaan opintotukilain säännöksiä. Aikuiskoulutustuen saajalle lainatakaus voidaan kuitenkin myöntää muuhunkin kuin opintotukilain piiriin kuuluvaan koulutukseen. Aikuiskoulutustuen lainatakaus on 650 e/kk ja ulkomailla opiskelun aikana 800 e/kk.
Tämä etuuskuvaus on laadittu tilastointia varten. Ajantasaiset tiedot etuuksista löytyvät Kelan pääsivulta www.kela.fi.
Opintotukeen kuuluvat opintoraha, opintolainan valtiontakaus ja osalle opiskelijoista myönnettävä asumislisä. Opintotuen tarkoitus on turvata päätoimisesti opiskelevan henkilön toimeentulo opintojen aikana. Opintotuen toimeenpano kuuluu Kelan tehtäviin. Opintotuesta säädetään opintotukilaissa (65/1994) ja siihen liittyvissä muissa säädöksissä. Lainmuutoksia selostetaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosiossa.
Opintotukea voidaan myöntää Suomessa opiskelevalle Suomen kansalaiselle. Ulkomailla opiskelevalle myönnetään opintotukea, jos vastaavat opinnot Suomessa oikeuttavat tukeen tai opinnot sisältyvät Suomessa suoritettaviin opintoihin. Opintotukea voidaan eräissä tapauksissa myöntää myös Suomessa tai ulkomailla opiskelevalle muun maan kansalaiselle.
Opintotukea myönnetään peruskoulun jälkeisiin opintoihin, jotka kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Tukeen oikeuttavat
- lukio-opinnot
- ammatillinen koulutus
- korkeakoulututkinnon suorittaminen
- muut erikseen säädetyt opinnot.
Opintotukea voidaan myöntää myös aikuisten perusopetukseen.
Opintotukea maksetaan yleensä yhdeksältä tai kymmeneltä kuukaudelta lukuvuodessa. Tuki voidaan opiskelijan hakemuksesta myöntää lyhyemmäksi tai esimerkiksi kesäopintojen perusteella pidemmäksi ajaksi. Opintotuen voi saada kalenterikuukaudelta, jossa on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää. Opintotuelle on määritelty enimmäistukiaika, jonka pituus vaihtelee opinnoista riippuen.
Opintoraha
Opintorahan määrään vaikuttavat opiskelijan ikä, asumismuoto ja siviilisääty. Alle 17-vuotiaasta opiskelijasta maksetaan lapsilisää, ja siksi hän ei ole oikeutettu opintorahaan.
| Saaja | Opintorahan määrä, €/kk |
| Vanhempansa luona asuva alle 20-vuotias 20 v täyttänyt |
38,66 81,39 |
| Itsenäisesti asuva alle 18-vuotias 18 v täyttänyt |
101,74 250,28 |
| Avioliitossa oleva | 250,28 |
| Alaikäisen lapsen huoltaja | 325,28 |
Opiskelijan omien tulojen vaikutus
Opiskelijan omat tulot huomioidaan tarveharkinnassa koko kalenterivuoden ajalta. Tuloiksi lasketaan veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä ulkomailta saadut tulot ja vuonna 2018 tai aiemmin saadut verovapaat apurahat. Vuosituloraja määräytyy sen mukaan, moneltako kuukaudelta opiskelija on nostanut opintotukea: jokaista opintoraha- tai asumislisäkuukautta kohti muita tuloja voi olla 667 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohti 1 990 euroa.
Jos tulot ylittävät vuositulorajan, Kela perii ylityksen jokaista alkavaa 1 323:a euroa kohti takaisin yhden kuukauden opintorahan ja asumislisän. Etuuksia ei peritä takaisin, jos ylitys on enintään 222 euroa. Perittävään määrään lisätään takaisinperintäkorotus.
Vanhempien tulojen vaikutus
Vanhempien tulot vaikuttavat perheettömän toisen asteen opiskelijan opintorahan suuruuteen, jos opiskelija asuu vanhempansa luona ja on alle 20-vuotias. Vanhempien yhteenlasketut vuositulot pienentävät opintorahaa, jos ne ovat vähintään 41 810 euroa, ja estävät opintorahan saamisen, jos ne ovat vähintään 61 000 euroa. Vanhempien tulot vaikuttivat 31.12.2018 asti vastaavasti myös itsenäisesti asuvan alle 18-vuotiaan opiskelijan opintorahan suuruuteen.
Tuloilla tarkoitetaan puhtaita ansio- ja pääomatuloja. Jos vanhemmat ovat pienituloisia, opintoraha voidaan myöntää korotettuna vanhempansa luona asuvalle tai alle 18-vuotiaalle itsenäisesti asuvalle opiskelijalle.
Opintoraha on veronalaista tuloa.
Asumislisä
Suurin osa opiskelijoista on yleisen asumistuen piirissä. Opintotuen asumislisää voi saada vain opiskelija, joka opiskelee Suomessa maksullisessa koulutuksessa kansanopistossa tai siihen rinnastettavassa oppilaitoksessa ja asuu oppilaitoksen asuntolassa. Asumislisä on tällöin 88,87 e/kk. Asumislisää voi saada myös ulkomailla tai Ahvenanmaalla opiskeleva, joka asuu vuokralla. Hänellä asumislisä on yleensä 210 e/kk. Opiskelijan pitää sekä asua että opiskella ulkomailla tai Ahvenanmaalla.
Asumislisän määrään vaikuttavat opiskelijan omat tulot ja 31.12.2018 asti myös toisella asteella opiskelevan ja perheettömän alle 18-vuotiaan opiskelijan vanhempien tulot. Opiskelijan omat tulot ja vanhempien tulot otetaan huomioon samalla tavoin kuin opintorahan tarveharkinnassa. Puolison tulot eivät vaikuta asumislisän määrään.
Asumislisä on verovapaa etuus.
Opintolainan valtiontakaus
Opiskelija, joka saa opintorahaa, voi saada opintolainan valtiontakauksen. Tietyissä tapauksissa lainatakaus voidaan myöntää myös opiskelijalle, joka ei ole oikeutettu opintorahaan. Valtiontakaus myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan.
| Saajaryhmä | €/kk |
| Korkeakouluopiskelijat | 650 |
| Muut opiskelijat alle 18-vuotiaat 18 v täyttäneet |
300 650 |
| Ulkomailla opiskelevat | 800 |
Valtion takaamaa opintolainaa haetaan pankista. Pankki ja opiskelija sopivat keskenään korosta ja muista kuin opintotukipäätöksessä mainituista lainaehdoista. Jos lainansaaja laiminlyö koron tai lyhennyksen maksamisen, pankki voi tehdä Kelalle maksuvaatimuksen koko lainan maksamisesta. Jos Kela joutuu takaajana maksamaan lainan pankille, Kela perii saatavat opiskelijalta opintotukiasetuksessa määrätyn koron kera. Saatavaan voidaan tietyin perustein myöntää maksuvapautus.
Muut opintotukilain mukaiset etuudet
Korkoavustus
Kela voi maksaa valtion takaamien opintolainojen korot korkoavustuksena. Korkoavustuksen voi saada, jos opintonsa päättäneen opintovelallisen veronalaiset tulot ovat koron erääntymistä edeltävän neljän kuukauden aikana olleet keskimäärin enintään 1 350 e/kk. Opintovelallisen omat tai hänen luonaan asuvat puolison alaikäiset lapset nostavat tulorajaa.
Asevelvollisuuttaan suorittavien opintovelallisten opintolainan korot maksetaan korkoavustuksen sijasta sotilasavustuksena.
Opintolainahyvitys ja opintolainavähennys
Kela voi maksaa osan opintolainasta, jos opiskelija suorittaa korkeakoulututkinnon määräajassa. Kelan maksama opintolainan lyhennys eli opintolainahyvitys voi olla jopa kolmasosa opintolainan määrästä. Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen.
Jos opiskelija on aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintonsa ennen 1.8.2014, hän voi saada opintolainavähennyksen verotuksessa. Opiskelija voi saada opintolainavähennyksen, jos hän suorittaa 1.8.2005–31.7.2019 aloitetun korkeakoulututkinnon määräajassa. Kun opiskelija tutkinnon suorittamisen jälkeen maksaa opintolainaansa takaisin, hän maksaa opintolainavähennyksen verran vähemmän veroja.
Opintolainahyvitys on 40 % ja opintolainavähennys 30 % huomioon otettavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä, mutta enintään määrätty euromäärä. Niitä ei yleensä tarvitse hakea.
Ateriatuki
Korkeakouluopiskelijat saavat aterian alennettuun hintaan ravintoloissa, jotka ovat ateriatuen piirissä. Kela maksaa tuen opiskelijaravintolan pitäjälle, joka vähentää tuen aterian hinnasta. Ravintoloissa noudatetaan valtioneuvoston vahvistamia enimmäishintoja. Ateriatuen suuruus on viime vuosina ollut 1,94 euroa aterialta.
Aikuiskoulutustuen lainatakaus
Työelämästä opiskelemaan siirtyvät aikuiset voivat saada aikuiskoulutustukea tutkintoon johtavan opiskelun, tutkinnon osan suorittamisen sekä ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen ajalta. Tuen saaja voi myös saada opintolainalleen valtiontakauksen. Aikuiskoulutustuen myöntää Koulutusrahasto, opintolainan valtiontakauksen Kela. Opiskelijalla, joka saa aikuiskoulutustukea yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikon ajan, on oikeus opintolainan valtiontakaukseen. Takaukseen sovelletaan opintotukilain säännöksiä. Aikuiskoulutustuen saajalle lainatakaus voidaan kuitenkin myöntää muuhunkin kuin opintotukilain piiriin kuuluvaan koulutukseen. Aikuiskoulutustuen lainatakaus on 650 e/kk ja ulkomailla opiskelun aikana 800 e/kk.