Tämä etuuskuvaus on laadittu tilastointia varten, ja etuudet on kuvattu vuoden 2020 lainsäädännön mukaan. Ajantasaiset tiedot etuuksista löytyvät Kelan pääsivulta www.kela.fi.
Toimeentulotukea maksavat Suomessa Kela ja kunnat. Kela maksaa perustoimeentulotuen, ja kunta vastaa täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Tarvittaessa Kela ohjaa ja neuvoo perustoimeentulotuen hakijaa kunnan sosiaalipalveluihin hakeutumisessa. Toimeentulotukea säätelee laki toimeentulotuesta (1412/1997). Lainmuutoksia selostetaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosiossa.
Toimeentulotuki on henkilön tai perheen viimesijainen taloudellinen tuki, joka kattaa elämän perusmenoja. Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi.
Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Kunta voi harkintansa mukaan myöntää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.
Oikeus perustoimeentulotukeen
Perustoimeentulotukea voi saada Suomessa asuva tai oleskeleva henkilö tai perhe, joka ei voi saada muuten toimeentuloaan ja jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.
Oikeus perustoimeentulotukeen ratkaistaan tekemällä laskelma tuloista, varoista ja menoista. Laskelmassa tuloja ovat kaikki hakijan tai perheen käytettävissä olevat nettotulot ja varat.
Perustoimeentulotuen saajille maksettiin väliaikaista epidemiakorvausta syksyllä 2020. Korvauksen määrä oli 75 e/kk henkilöä kohden. Epidemiakorvaukseen olivat oikeutettuja ne henkilöt, jotka olivat saaneet perustoimeentulotukea jonkin aikaa rajoitustoimien aikana 1.3.–31.7.2020. Lisäksi epidemiakorvauksen saaminen edellytti, että henkilö oli saanut perustoimeentulotukea korvauksen maksua edeltävän kuukauden aikana.
Perustoimeentulotuella katettavat menot
Perustoimeentulotukea voi saada perusosalla katettaviin menoihin ja muihin perusmenoihin.
Perusosa on kiinteä summa, joka on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin. Perusosan määrä on laskennallinen, ja sen suuruus tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan. Vuonna 2020 perusosan määrä oli yksin asuvalle 502,21 e/kk.
Perusosalla katetaan
- ravintomenot
- vaatemenot
- vähäiset terveydenhuoltomenot (esim. itsehoitolääkkeet)
- henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot
- paikallisliikenteen käyttö
- sanomalehden tilaus
- puhelimen ja tietoliikenteen käyttö
- harrastus- ja virkistystoiminta
- muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
Muina perusmenoina otetaan huomioon kohtuullisen suuruisena
- asumismenot (esim. vuokra, hoitovastike, taloussähkö ja kotivakuutus)
- välttämättömät muuttokustannukset ja vuokravakuudet
- muut kuin perusosaan sisältyvät julkisen terveydenhuollon menot (esim. terveyskeskuksen asiakasmaksut, reseptilääkkeiden omavastuuosuudet ja silmälasit)
- lasten kunnallisen päivähoidon sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot
- lapsen tapaamisesta etävanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin, kun ne perustuvat kunnan sosiaalihuollon vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen
- välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot.
Perustoimeentulotukeen vaikuttavat tulot
Perustoimeentulotuen määrään vaikuttavat lähes kaikki kotitalouden käytettävissä olevat tulot ja varat. Verotettavat tulot huomioidaan nettomääräisinä.
Vähäiset ansiotulot ja avustukset eivät vaikuta perustoimeentulotukeen. Alle 18-vuotiaiden lasten tulot otetaan huomioon hänen perusosaansa ja muita perusmenoja vastaavilta osin vain silloin, kuin ne ovat vähäistä suurempia ja säännöllisiä.
Eräät sosiaalietuudet eivät vaikuta perustoimeentulotukeen. Näitä ovat muun muassa äitiysavustus, koulumatkatuki, vammaisetuudet ja työttömyysetuuksien kulukorvaukset ja korotusosat.
Varallisuus on yleensä realisoitava eli muutettava rahaksi. Esimerkiksi tileillä olevat säästöt, rahasto-osuudet, säästövakuutukset ja arvopaperit huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa heti käytettävissä oleviksi tuloiksi. Muun varallisuuden ja omaisuuden kohdalla annetaan realisointiaikaa.
Perustoimeentulotukea myönnettäessä varoina ei kuitenkaan huomioida
- hakijan tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa
- tarpeellisia työ- tai opiskeluvälineitä
- alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen perusosansa ja muut perusmenonsa
- muita sellaisia varoja, jotka ovat tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.
Perustoimeentulotukea voidaan myöntää myös ennakkona odotettavissa olevaa etuutta, tuloa, korvausta tai saatavaa vastaan. Silloin maksetun perustoimeentulotuen määrä peritään takaisin tulevista tuloista tai vähennetään tulevista etuuksista.
Tämä etuuskuvaus on laadittu tilastointia varten, ja etuudet on kuvattu vuoden 2019 lainsäädännön mukaan. Ajantasaiset tiedot etuuksista löytyvät Kelan pääsivulta www.kela.fi.
Toimeentulotukea maksavat Suomessa Kela ja kunnat. Kela maksaa perustoimeentulotuen, ja kunta vastaa täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Tarvittaessa Kela ohjaa ja neuvoo perustoimeentulotuen hakijaa kunnan sosiaalipalveluihin hakeutumisessa. Toimeentulotukea säätelee laki toimeentulotuesta (1412/1997). Toimeentulotuen kehitystä selostetaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosiossa.
Toimeentulotuki on henkilön tai perheen viimesijainen taloudellinen tuki, joka kattaa elämän perusmenoja. Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi.
Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Kunta voi harkintansa mukaan myöntää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.
Oikeus perustoimeentulotukeen
Perustoimeentulotukea voi saada Suomessa asuva tai oleskeleva henkilö tai perhe, joka ei voi saada muuten toimeentuloaan ja jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.
Oikeus perustoimeentulotukeen ratkaistaan tekemällä laskelma tuloista, varoista ja menoista. Laskelmassa tuloja ovat kaikki hakijan tai perheen käytettävissä olevat nettotulot ja varat.
Perustoimeentulotuella katettavat menot
Perustoimeentulotukea voi saada perusosalla katettaviin menoihin ja muihin perusmenoihin.
Perusosa on kiinteä summa, joka on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin. Perusosan määrä on laskennallinen, ja sen suuruus tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan. Vuosina 2019 perusosan määrä oli yksin asuvalle 497,29 e/kk.
Perusosalla katetaan
- ravintomenot
- vaatemenot
- vähäiset terveydenhuoltomenot (esim. itsehoitolääkkeet)
- henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot
- paikallisliikenteen käyttö
- sanomalehden tilaus
- puhelimen ja tietoliikenteen käyttö
- harrastus- ja virkistystoiminta
- muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
Muina perusmenoina otetaan huomioon kohtuullisen suuruisena
- asumismenot (esim. vuokra, hoitovastike, taloussähkö ja kotivakuutus)
- välttämättömät muuttokustannukset ja vuokravakuudet
- muut kuin perusosaan sisältyvät julkisen terveydenhuollon menot (esim. terveyskeskuksen asiakasmaksut, reseptilääkkeiden omavastuuosuudet ja silmälasit)
- lasten kunnallisen päivähoidon sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot
- lapsen tapaamisesta etävanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin, kun ne perustuvat kunnan sosiaalihuollon vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen
- välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot.
Perustoimeentulotuessa huomioitavat tulot
Perustoimeentulotuen määrään vaikuttavat lähes kaikki kotitalouden käytettävissä olevat tulot ja varat. Verotettavat tulot huomioidaan nettomääräisinä.
Vähäiset ansiotulot ja avustukset eivät vaikuta perustoimeentulotukeen. Alle 18-vuotiaiden lasten tulot otetaan huomioon hänen perusosaansa ja muita perusmenoja vastaavilta osin vain silloin, kuin ne ovat vähäistä suurempia ja säännöllisiä.
Joitain sosiaalietuuksia ei huomioida perustoimeentulotuessa tulona. Näitä ovat muun muassa äitiysavustus, koulumatkatuki, vammaisetuudet ja työttömyysetuuksien kulukorvaukset ja korotusosat.
Varallisuus on yleensä realisoitava eli muutettava rahaksi. Esimerkiksi tileillä olevat säästöt, rahasto-osuudet, säästövakuutukset ja arvopaperit huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa heti käytettävissä oleviksi tuloiksi. Muun varallisuuden ja omaisuuden kohdalla annetaan realisointiaikaa.
Perustoimeentulotukea myönnettäessä varoina ei kuitenkaan huomioida
- hakijan tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa
- tarpeellisia työ- tai opiskeluvälineitä
- alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen perusosansa ja muut perusmenonsa
- muita sellaisia varoja, jotka ovat tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.
Perustoimeentulotukea voidaan myöntää myös ennakkona odotettavissa olevaa etuutta, tuloa, korvausta tai saatavaa vastaan. Silloin maksetun perustoimeentulotuen määrä peritään takaisin tulevista tuloista tai vähennetään tulevista etuuksista.
Tämä etuuskuvaus on laadittu tilastointia varten, ja etuudet on kuvattu vuoden 2018 lainsäädännön mukaan. Ajantasaiset tiedot etuuksista löytyvät Kelan pääsivulta www.kela.fi.
Toimeentulotukea maksavat Suomessa Kela ja kunnat. Kela maksaa perustoimeentulotuen, ja kunta vastaa täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Tarvittaessa Kela ohjaa ja neuvoo perustoimeentulotuen hakijaa kunnan sosiaalipalveluihin hakeutumisessa. Toimeentulotukea säätelee laki toimeentulotuesta (1412/1997). Toimeentulotuen kehitystä selostetaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosiossa.
Toimeentulotuki on henkilön tai perheen viimesijainen taloudellinen tuki, joka kattaa elämän perusmenoja. Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi.
Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Kunta voi harkintansa mukaan myöntää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.
Oikeus perustoimeentulotukeen
Perustoimeentulotukea voi saada Suomessa asuva tai oleskeleva henkilö tai perhe, joka ei voi saada muuten toimeentuloaan ja jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.
Oikeus perustoimeentulotukeen ratkaistaan tekemällä laskelma tuloista, varoista ja menoista. Laskelmassa tuloja ovat kaikki hakijan tai perheen käytettävissä olevat nettotulot ja varat.
Perustoimeentulotuella katettavat menot
Perustoimeentulotukea voi saada perusosalla katettaviin menoihin ja muihin perusmenoihin.
Perusosa on kiinteä summa, joka on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin. Perusosan määrä on laskennallinen, ja sen suuruus tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan. Vuosina 2018 perusosan määrä oli yksin asuvalle 491,21 e/kk.
Perusosalla katetaan
- ravintomenot
- vaatemenot
- vähäiset terveydenhuoltomenot (esim. itsehoitolääkkeet)
- henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot
- paikallisliikenteen käyttö
- sanomalehden tilaus
- puhelimen ja tietoliikenteen käyttö
- harrastus- ja virkistystoiminta
- muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
Muina perusmenoina otetaan huomioon kohtuullisen suuruisena
- asumismenot (esim. vuokra, hoitovastike, taloussähkö ja kotivakuutus)
- välttämättömät muuttokustannukset ja vuokravakuudet
- muut kuin perusosaan sisältyvät julkisen terveydenhuollon menot (esim. terveyskeskuksen asiakasmaksut, reseptilääkkeiden omavastuuosuudet ja silmälasit)
- lasten kunnallisen päivähoidon sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot
- lapsen tapaamisesta etävanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin, kun ne perustuvat kunnan sosiaalihuollon vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen
- välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot.
Perustoimeentulotuessa huomioitavat tulot
Perustoimeentulotuen määrään vaikuttavat lähes kaikki kotitalouden käytettävissä olevat tulot ja varat. Verotettavat tulot huomioidaan nettomääräisinä.
Vähäiset ansiotulot ja avustukset eivät vaikuta perustoimeentulotukeen. Alle 18-vuotiaiden lasten tulot otetaan huomioon hänen perusosaansa ja muita perusmenoja vastaavilta osin vain silloin, kuin ne ovat vähäistä suurempia ja säännöllisiä.
Joitain sosiaalietuuksia ei huomioida perustoimeentulotuessa tulona. Näitä ovat muun muassa äitiysavustus, koulumatkatuki, vammaisetuudet ja työttömyysetuuksien kulukorvaukset ja korotusosat.
Varallisuus on yleensä realisoitava eli muutettava rahaksi. Esimerkiksi tileillä olevat säästöt, rahasto-osuudet, säästövakuutukset ja arvopaperit huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa heti käytettävissä oleviksi tuloiksi. Muun varallisuuden ja omaisuuden kohdalla annetaan realisointiaikaa.
Perustoimeentulotukea myönnettäessä varoina ei kuitenkaan huomioida
- hakijan tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa
- tarpeellisia työ- tai opiskeluvälineitä
- alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen perusosansa ja muut perusmenonsa
- muita sellaisia varoja, jotka ovat tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.
Perustoimeentulotukea voidaan myöntää myös ennakkona odotettavissa olevaa etuutta, tuloa, korvausta tai saatavaa vastaan. Silloin maksetun perustoimeentulotuen määrä peritään takaisin tulevista tuloista tai vähennetään tulevista etuuksista.