Tilastot yksityisen sairaanhoidon kustannuksista maksetuista korvauksista tuottaa Kela. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin ja voivat saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairaanhoidon kustannuksista.
Sairausvakuutus korvaa osan niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisten avosairaanhoitopalvelujen käytöstä. Näitä palveluja ovat yksityislääkärin, yksityishammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimus- ja hoitolaitoksessa. Tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisen avosairaanhoidon palveluiden käyttöä. Tilastoihin eivät sisälly sairausvakuutuksen rahoittamat työterveyshuoltopalvelut, opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut sekä Kelan maksamat kuntoutuspalvelut ja -rahat (lukuun ottamatta kuntoutusmatkoja). Kaikki korvaukseen oikeutetut eivät hae korvauksia, jolloin he jäävät tilaston ulkopuolelle. Niissä tapauksissa, joissa yksityisten sairaanhoitopalveluiden kustannukset jäävät korvaustapauksessa alle etuuskohtaisen omavastuun, korvauksia ei makseta.
Sairausvakuutus korvaa myös osan lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden eli reseptilääkkeiden kustannuksista. Lääkekorvauksia koskeva tilasto kattaa korvatut avosairaanhoidon reseptilääkkeet.
Kelan julkaisemiin tietoihin lääkkeistä eivät sisälly suurin osa itsehoitolääkkeistä eivätkä sairaaloissa käytetyt lääkkeet.
Lääkkeiden lisäksi sairausvakuutus korvaa eräiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettävät kliiniset ravintovalmisteet ja pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. Nämä sisältyvät lääkekorvaustilastoon.
Sairausvakuutus korvaa myös osan niistä matkakustannuksista, joita sairaus, raskaus tai synnytys aiheuttaa. Matkakorvausten tilastoon sisältyvät lisäksi Kelan kuntoutuspalveluiden käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaukset. Matkoihin liittyvistä yöpymisistä voi myös saada Kelalta korvausta. Lisäksi 1.1.2021 alkaen korkeakouluopiskelijoiden matkat opiskeluterveydenhuoltoon korvataan sairaanhoitovakuutuksesta. Korkeakouluopiskelijat käyttävät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluja ja voivat saada näistä perusterveydenhuollon matkoista korvausta.
Sairaanhoitokorvausten tilastoinnissa käytetään seuraavia yksiköitä: korvauksen saaja, palvelujen käyttöä kuvaavat yksiköt (käyntikerta, lääkkeiden ostokerta, resepti, yhdensuuntainen matka, hoitotoimenpide sekä tutkimuksen ja hoidon toimenpiteet), korvausten euromäärä, sairaanhoitopalveluista niiden käyttäjältä perittyjen maksujen euromäärä. Viimeksi mainittu tarkoittaa kustannuksia ennen sairausvakuutuskorvauksen vähentämistä.
Sairaanhoitokorvausten tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: etuuslaji (lääkkeet, lääkärinpalvelut, hammashoito, tutkimus ja hoito, matkat), lääkärin erikoisala, lääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpiteiden koodit, tutkimuksen ja hoidon toimenpiteiden koodit, lääkkeiden ATC-koodi, matkakorvauksissa kulkuväline, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilastot sairaanhoitokorvauksista on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairaanhoitokorvauksia ratkaisevat Kela ja työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).
Tilasto tehdään henkilöpohjaisista aineistoista. Ne muodostetaan sairaanhoitokorvausten etuusjärjestelmistä, jotka sisältävät kaikki kyseisten etuuksien toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot. Aineistoissa ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tiettynä tilastointijaksona Kelan maksamia sairaanhoitokorvauksia.
Maksettujen sairaanhoitokorvausten euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Kaikki tilastot sairaanhoitokorvauksista perustuvat kokonaisaineistoon.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joille on maksettu korvauksia tiettynä ajanjaksona
- henkilöt, joilla lääkekorvaus on jäänyt alle alkuomavastuun
- tiettynä ajanjaksona maksetut korvaukset
- tiettynä ajanjaksona maksettujen korvausten kokonaiskustannukset
- tiettynä ajanjaksona maksettuihin korvauksiin sisältyneet sairaanhoitopalvelut (esim. lääkärissäkäynnit, yhdensuuntaiset matkat, lääkkeiden ostokerrat).
Sairaanhoitokorvausten käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairaanhoitokorvaustilastoja julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kelan tilastojulkaisujen julkistamisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia koskevaa tilastoa on olemassa järjestelmän syntyvuodesta 1964. Sen aikasarjat antavat hyvän kuvan sairaanhoitojärjestelmän kehityksestä. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvauksen saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen korvausten suuruuteen.
Työtapaturma- ja ammattitautilaki, liikennevakuutuslaki, sotilasvammalaki ja sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettu laki velvoittavat korvaamaan sairaanhoidon kustannuksia niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Sairausvakuutuksen antamaa turvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairaanhoitovakuutuksella. Edellä mainitut korvaukset eivät sisälly sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaustilastoon. Niiden tilastoinnista vastaavat korvauksia maksavat vakuutuslaitokset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa tilastoja kuntien järjestämistä julkisista terveyspalveluista sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta. Kuntien velvollisuus palveluiden järjestämiseen perustuu kansanterveyslakiin. Tarkasteltavaan sairaanhoitokorvaustilastoon ei sisälly tilastoja julkisesta terveydenhuollosta.
THL julkaisee myös yksityisistä terveyspalveluista valtakunnallisen tilaston, joka perustuu yksityisten terveydenhuoltopalveluiden tuottajien lääninhallituksille lähettämiin toimintakertomuksiin. Velvollisuus toimintakertomuksen antamiseen perustuu lakiin yksityisestä terveydenhuollosta. Palveluntuottajissa eivät kuitenkaan ole mukana omissa toimitiloissaan toimivat yksittäiset itsenäiset ammatinharjoittajat, sillä heitä ilmoitusvelvollisuus ei koske.
Vain Kela tuottaa henkilöpohjaista lääkekorvaustilastoa. Sen sijaan lääkevalmisteiden kulutuksen määriä tilastoi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoja sairaanhoitokorvauksista julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa.
Tietoa lääkekorvauksista on myös Kelan ja Fimean yhdessä tuottamassa julkaisussa Suomen lääketilasto.
Tilastojen pohjana olevia aineistoja voidaan luovuttaa viranomaisille ja tieteelliseen tutkimukseen.
Lisätietoja:
Tilastot yksityisen sairaanhoidon kustannuksista maksetuista korvauksista tuottaa Kela. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa (vakituisesti) asuvat henkilöt kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin ja voivat saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairaanhoidon kustannuksista. Heistä jokainen voi olla sairaanhoitokorvauksen saaja.
Sairausvakuutus korvaa osan niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisten avosairaanhoitopalvelujen käytöstä. Näitä palveluja ovat yksityislääkärin, yksityishammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimus- ja hoitolaitoksessa. Tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisen avosairaanhoidon palveluiden käyttöä. Tilastoihin eivät sisälly sairausvakuutuksen rahoittamat työterveyshuoltopalvelut, opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut sekä Kelan maksamat kuntoutuspalvelut ja -rahat (lukuun ottamatta kuntoutusmatkoja). Kaikki korvaukseen oikeutetut eivät hae korvauksia, jolloin he jäävät tilaston ulkopuolelle. Jos yksityisen sairaanhoitopalvelun kustannukset jäävät korvaustapauksessa alle etuuskohtaisen omavastuun, korvauksia ei makseta.
Sairausvakuutus korvaa myös osan lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden eli reseptilääkkeiden kustannuksista. Lääkekorvauksia koskeva tilasto kattaa korvatut avosairaanhoidon reseptilääkkeet.
Kelan julkaisemin tietoihin lääkkeistä eivät sisälly suurin osa itsehoitolääkkeistä eivätkä sairaaloissa käytetyt lääkkeet.
Lääkkeiden lisäksi sairausvakuutus korvaa eräiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettävät kliiniset ravintovalmisteet ja pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. Nämä sisältyvät lääkekorvaustilastoon.
Sairausvakuutus korvaa myös osan niistä matkakustannuksista, joita sairaus, raskaus tai synnytys aiheuttaa. Matkakorvausten tilastoon sisältyvät lisäksi Kelan kuntoutuspalveluiden käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaukset. Matkoihin liittyvistä yöpymisistä voi myös saada Kelalta korvausta.
Sairaanhoitokorvausten tilastoinnissa käytetään seuraavia yksiköitä: korvauksen saaja, palvelujen käyttöä kuvaavat yksiköt (käyntikerta, lääkkeiden ostokerta, resepti, yhdensuuntainen matka, hoitotoimenpide sekä tutkimuksen ja hoidon toimenpiteet), korvausten euromäärä, sairaanhoitopalveluista niiden käyttäjältä perittyjen maksujen euromäärä. Viimeksi mainittu tarkoittaa kustannuksia ennen sairausvakuutuskorvauksen vähentämistä.
Sairaanhoitokorvausten tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: etuuslaji (lääkkeet, lääkärinpalvelut, hammashoito, tutkimus ja hoito, matkat), lääkärin erikoisala, lääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpiteiden koodit, tutkimuksen ja hoidon toimenpiteiden koodit, lääkkeiden ATC-koodi, matkakorvauksissa kulkuväline, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilastot sairaanhoitokorvauksista on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairaanhoitokorvauksia ratkaisevat Kela ja työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).
Tilasto tehdään henkilöpohjaisista sairaanhoitokorvausten tilastointirekistereistä. Ne muodostetaan sairaanhoitokorvausten etuusjärjestelmistä, jotka sisältävät kaikki kyseisten etuuksien toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot. Tilastointirekisterissä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tiettynä tilastointijaksona Kelan maksamia sairaanhoitokorvauksia.
Maksettujen sairaanhoitokorvausten euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Kaikki tilastot sairaanhoitokorvauksista perustuvat kokonaisaineistoon.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joille on maksettu korvauksia tiettynä ajanjaksona
- henkilöt, joilla lääkekorvaus on jäänyt alle alkuomavastuun
- tiettynä ajanjaksona maksetut korvaukset
- tiettynä ajanjaksona maksettujen korvausten kokonaiskustannukset
- tiettynä ajanjaksona maksettuihin korvauksiin sisältyneet sairaanhoitopalvelut (esim. lääkärissäkäynnit, yhdensuuntaiset matkat, lääkkeiden ostokerrat).
Sairaanhoitokorvausten käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairaanhoitokorvaustilastoja julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kelan tilastojulkaisujen julkistamisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia koskevaa tilastoa on olemassa järjestelmän syntyvuodesta 1964. Sen aikasarjat antavat hyvän kuvan sairaanhoitojärjestelmän kehityksestä. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvauksen saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen korvausten suuruuteen.
Työtapaturma- ja ammattitautilaki, liikennevakuutuslaki, sotilasvammalaki ja sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettu laki velvoittavat korvaamaan sairaanhoidon kustannuksia niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Sairausvakuutuksen antamaa turvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairaanhoitovakuutuksella. Edellä mainitut korvaukset eivät sisälly sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaustilastoon. Niiden tilastoinnista vastaavat korvauksia maksavat vakuutuslaitokset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa tilastoja kuntien järjestämistä julkisista terveyspalveluista sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta. Kuntien velvollisuus palveluiden järjestämiseen perustuu kansanterveyslakiin. Tarkasteltavaan sairaanhoitokorvaustilastoon ei sisälly tilastoja julkisesta terveydenhuollosta.
THL julkaisee myös yksityisistä terveyspalveluista valtakunnallisen tilaston, joka perustuu yksityisten terveydenhuoltopalveluiden tuottajien lääninhallituksille lähettämiin toimintakertomuksiin. Velvollisuus toimintakertomuksen antamiseen perustuu lakiin yksityisestä terveydenhuollosta. Palveluntuottajissa eivät kuitenkaan ole mukana omissa toimitiloissaan toimivat yksittäiset itsenäiset ammatinharjoittajat; heitä ilmoitusvelvollisuus ei koske.
Vain Kela tuottaa henkilöpohjaista lääkekorvaustilastoa. Sen sijaan lääkevalmisteiden kulutuksen määriä tilastoi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoja sairaanhoitokorvauksista julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa.
Tietoa lääkekorvauksista on myös Kelan ja Fimean yhdessä tuottamassa julkaisussa Suomen lääketilasto.
Tilastojen pohjana olevia aineistoja voidaan luovuttaa viranomaisille ja tieteelliseen tutkimukseen. Lähetä yksilötason aineistoja koskevat pyynnöt osoitteeseen tietopyynnot@kela.fi. Tilastotietoja voit pyytää osoitteesta tilastot@kela.fi.
Laatuseloste 2017–2018: Tilasto sairaanhoitokorvauksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot yksityisen sairaanhoidon kustannuksista maksetuista korvauksista tuottaa Kelan tieto- ja viestintäyksikön tilasto- ja tietovarastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on vastata Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan ja etuuksien toimeenpanoon liittyvästä tilastoinnista.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa (vakituisesti) asuvat henkilöt kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin ja voivat saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairaanhoidon kustannuksista. Heistä jokainen voi periaatteessa olla sairaanhoitokorvauksen saaja.
Sairausvakuutus korvaa osan niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisten avosairaan- hoitopalvelujen käytöstä. Näitä palveluja ovat yksityislääkärin, yksityishammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimus- ja hoitolaitoksessa. Tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisen avosairaanhoidon palveluiden käyttöä. On kuitenkin huomattava, että sairausvakuutuksen rahoittamat työterveyshuoltopalvelut, opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut ja Kelan maksamat kuntoutuspalvelut ja -rahat eivät sisälly em. tilastoihin (lukuun ottamatta kuntoutusmatkoja). Kaikki korvaukseen oikeutetut eivät myöskään syystä tai toisesta hae korvauksia, jolloin he jäävät tilaston ulkopuolelle. Yksityisten sairaanhoitopalveluiden kustannuksia, jotka jäävät korvaustapauksessa alle etuuskohtaisen omavastuun, ei korvata.
Lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden eli reseptilääkkeiden kustannuksista sairausvakuutus korvaa niin ikään osan. Lääkekorvausten tilasto kattaa korvatut avosairaanhoidon reseptilääkkeet. Suurin osa itsehoitolääkkeistä ja sairaaloissa käytetyt lääkkeet jäävät lääkekorvaustilaston ulkopuolelle. Lääkkeiden lisäksi sairausvakuutus korvaa eräiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettävät kliiniset ravintovalmisteet ja pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. Nämä sisältyvät lääkekorvaustilastoon.
Sairausvakuutus korvaa myös osan niistä matkakustannuksista, joita sairaus, raskaus tai synnytys aiheuttaa. Matkakorvausten tilastoon sisältyvät lisäksi Kelan kuntoutuspalveluiden käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaukset. Matkoihin liittyvistä yöpymisistä voi myös saada Kelalta korvausta.
Sairaanhoitokorvauksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: korvauksen saaja, palvelujen käyttöä kuvaavat yksiköt (käyntikerta, lääkkeiden ostokerta, resepti, yhdensuuntainen matka, lääkärin, hammaslääkärin tai suuhygienistin toimenpiteet, tutkimuksen ja hoidon toimenpiteet), sairaanhoitopalveluista niiden käyttäjältä perittyjen maksujen euromäärä eli kustannukset ennen sairausvakuutuskorvauksen vähentämistä ja korvausten euromäärä.
Sairaanhoitokorvausten tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: etuuslaji (lääkkeet, lääkärinpalvelut, hammashoito, tutkimus ja hoito, matkat), lääkärin erikoisala, lääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpiteiden koodit, tutkimuksen ja hoidon toimenpiteiden koodit, matkakorvauksissa kulkuväline, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilastot sairaanhoitokorvauksista on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Sairausvakuutuksen tilastoyhteistyöryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairaanhoitokorvauksia ratkaisevat sekä Kelan palvelupisteet että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).
Tilasto tehdään henkilöpohjaisista sairaanhoitokorvausten tilastointirekistereistä. Ne muodostetaan sairaanhoitokorvausten etuusjärjestelmistä, jotka sisältävät kaikki kyseisten etuuksien toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot. Tilastointirekisterissä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tiettynä tilastointiajanjaksona Kelan maksamia sairaanhoitokorvauksia.
Maksettujen sairaanhoitokorvausten euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Kaikki tilastot sairaanhoitokorvauksista perustuvat kokonaisaineistoon.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joille on maksettu korvauksia tiettynä ajanjaksona
- henkilöt, joilla lääkekorvaus on jäänyt alle alkuomavastuun
- tiettynä ajanjaksona maksetut korvaukset
- tiettynä ajanjaksona maksettujen korvausten kokonaiskustannukset
- tiettynä ajanjaksona maksettuihin korvauksiin sisältyneet sairaanhoitopalvelut (esim. lääkärissäkäynnit, yhdensuuntaiset matkat, lääkkeiden ostokerrat).
Jos tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisten avosairaanhoitopalvelujen käyttöä, on otettava huomioon, että kaikki korvauksiin oikeutetut eivät hae syystä tai toisesta korvausta Kelalta, jolloin heidän käyttämänsä palvelut jäävät tilaston ulkopuolelle. Lääkekorvausjärjestelmän (ja siten myös lääkekorvaustilaston) ulkopuolelle jää myös suurin osa itsehoitolääkkeistä sekä sairaaloissa käytetyt lääkkeet.
Sairaanhoitokorvausten käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairaanhoitokorvaustilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on verkossa.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia koskevaa tilastoa on olemassa järjestelmän syntyvuodesta 1964. Sen aikasarjat antavat hyvän kuvan sairaanhoitojärjestelmän kehityksestä. Mutta jos tekee esimerkiksi palvelujen käyttöä tarkastelevia vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvauksen saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen korvausten suuruuteen. Niitä sairaanhoitokorvausjärjestelmä on ajan mittaan kokenut monia. Pitkissä aikasarjoissa on kuitenkin vertailuja sallivia suvantovaiheitakin, ks. lähiajan muutokset Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalait velvoittavat korvaamaan sairaanhoidon kustannuksia niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Sairausvakuutuksen antamaa turvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairaanhoitovakuutuksella. Edellä mainitut korvaukset eivät sisälly sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaustilastoon. Muihin lakeihin perustuvien korvausten tilastoinnista vastaavat näitä korvauksia maksavat vakuutuslaitokset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa tilastoja kuntien järjestämistä julkisista terveyspalveluista sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta. Kuntien velvollisuus palveluiden järjestämiseen perustuu kansanterveyslakiin. Tarkasteltavaan sairaanhoitokorvaustilastoon ei sisälly tilastoja julkisesta terveydenhuollosta.
THL julkaisee myös yksityisistä terveyspalveluista valtakunnallisen tilaston, joka perustuu yksityisten terveydenhuoltopalveluiden tuottajien lääninhallituksille lähettämiin toimintakertomuksiin. Velvollisuus toimintakertomuksen antamiseen perustuu lakiin yksityisestä terveydenhuollosta. Palveluntuottajissa eivät kuitenkaan ole mukana omissa toimitiloissaan toimivat yksittäiset itsenäiset ammatinharjoittajat; heitä ilmoitusvelvollisuus ei koske.
Vain Kela tuottaa henkilöpohjaista lääkekorvaustilastoa. Sen sijaan lääkevalmisteiden kulutuksen määriä tilastoi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoja sairaanhoitokorvauksista ja yhteystiedot julkaistaan verkossa.
Tietoa lääkekorvauksista on myös Kelan ja Fimean yhdessä tuottamassa julkaisussa Suomen lääketilasto.
Laatuseloste 2016: Tilasto sairaanhoitokorvauksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot yksityisen sairaanhoidon kustannuksista maksetuista korvauksista tuottaa Kelan tieto- ja viestintäyksikön tilasto- ja tietovarastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on vastata Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan ja etuuksien toimeenpanoon liittyvästä tilastoinnista.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa (vakituisesti) asuvat henkilöt kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin ja voivat saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairaanhoidon kustannuksista. Heistä jokainen voi periaatteessa olla sairaanhoitokorvauksen saaja.
Sairausvakuutus korvaa osan niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisten avosairaan- hoitopalvelujen käytöstä. Näitä palveluja ovat yksityislääkärin, yksityishammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimus- ja hoitolaitoksessa. Tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisen avosairaanhoidon palveluiden käyttöä. On kuitenkin huomattava, että sairausvakuutuksen rahoittamat työterveyshuoltopalvelut, opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut ja Kelan maksamat kuntoutuspalvelut ja -rahat eivät sisälly em. tilastoihin (lukuun ottamatta kuntoutusmatkoja). Kaikki korvaukseen oikeutetut eivät myöskään syystä tai toisesta hae korvauksia, jolloin he jäävät tilaston ulkopuolelle. Yksityisten sairaanhoitopalveluiden kustannuksia, jotka jäävät korvaustapauksessa alle etuuskohtaisen omavastuun, ei korvata.
Lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden eli reseptilääkkeiden kustannuksista sairausvakuutus korvaa niin ikään osan. Lääkekorvausten tilasto kattaa korvatut avosairaanhoidon reseptilääkkeet. Suurin osa itsehoitolääkkeistä ja sairaaloissa käytetyt lääkkeet jäävät lääkekorvaustilaston ulkopuolelle. Lääkkeiden lisäksi sairausvakuutus korvaa eräiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettävät kliiniset ravintovalmisteet ja pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. Nämä sisältyvät lääkekorvaustilastoon.
Sairausvakuutus korvaa myös osan niistä matkakustannuksista, joita sairaus, raskaus tai synnytys aiheuttaa. Matkakorvausten tilastoon sisältyvät lisäksi Kelan kuntoutuspalveluiden käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaukset. Matkoihin liittyvistä yöpymisistä voi myös saada Kelalta korvausta.
Sairaanhoitokorvauksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: korvauksen saaja, palvelujen käyttöä kuvaavat yksiköt (käyntikerta, lääkkeiden ostokerta, resepti, yhdensuuntainen matka, lääkärin, hammaslääkärin tai suuhygienistin toimenpiteet, tutkimuksen ja hoidon toimenpiteet), sairaanhoitopalveluista niiden käyttäjältä perittyjen maksujen euromäärä eli kustannukset ennen sairausvakuutuskorvauksen vähentämistä ja korvausten euromäärä.
Sairaanhoitokorvausten tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: etuuslaji (lääkkeet, lääkärinpalvelut, hammashoito, tutkimus ja hoito, matkat), lääkärin erikoisala, lääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpiteiden koodit, tutkimuksen ja hoidon toimenpiteiden koodit, matkakorvauksissa kulkuväline, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilastot sairaanhoitokorvauksista on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Sairausvakuutuksen tilastoyhteistyöryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairaanhoitokorvauksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).
Tilasto tehdään henkilöpohjaisista sairaanhoitokorvausten tilastointirekistereistä. Ne muodostetaan sairaanhoitokorvausten etuusjärjestelmistä, jotka sisältävät kaikki kyseisten etuuksien toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot. Tilastointirekisterissä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tiettynä tilastointiajanjaksona Kelan maksamia sairaanhoitokorvauksia.
Maksettujen sairaanhoitokorvausten euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Kaikki tilastot sairaanhoitokorvauksista perustuvat kokonaisaineistoon.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joille on maksettu korvauksia tiettynä ajanjaksona
- tiettynä ajanjaksona maksetut korvaukset
- tiettynä ajanjaksona maksettujen korvausten kokonaiskustannukset
- tiettynä ajanjaksona maksettuihin korvauksiin sisältyneet sairaanhoitopalvelut (esim. lääkärissäkäynnit, yhdensuuntaiset matkat, lääkkeiden ostokerrat).
Jos tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisten avosairaanhoitopalvelujen käyttöä, on otettava huomioon, että kaikki korvauksiin oikeutetut eivät hae syystä tai toisesta korvausta Kelalta, jolloin heidän käyttämänsä palvelut jäävät tilaston ulkopuolelle. Lääkekorvausjärjestelmän (ja siten myös lääkekorvaustilaston) ulkopuolelle jää myös suurin osa itsehoitolääkkeistä sekä sairaaloissa käytetyt lääkkeet.
Sairaanhoitokorvausten käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairaanhoitokorvaustilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia koskevaa tilastoa on olemassa järjestelmän syntyvuodesta 1964. Sen aikasarjat antavat hyvän kuvan sairaanhoitojärjestelmän kehityksestä. Mutta jos tekee esimerkiksi palvelujen käyttöä tarkastelevia vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvauksen saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen korvausten suuruuteen. Niitä sairaanhoitokorvausjärjestelmä on ajan mittaan kokenut monia. Pitkissä aikasarjoissa on kuitenkin vertailuja sallivia suvantovaiheitakin, ks. lähiajan muutokset Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalait velvoittavat korvaamaan sairaanhoidon kustannuksia niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Sairausvakuutuksen antamaa turvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairaanhoitovakuutuksella. Edellä mainitut korvaukset eivät sisälly sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaustilastoon. Muihin lakeihin perustuvien korvausten tilastoinnista vastaavat näitä korvauksia maksavat vakuutuslaitokset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa tilastoja kuntien järjestämistä julkisista terveyspalveluista sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta. Kuntien velvollisuus palveluiden järjestämiseen perustuu kansanterveyslakiin. Tarkasteltavaan sairaanhoitokorvaustilastoon ei sisälly tilastoja julkisesta terveydenhuollosta.
THL julkaisee myös yksityisistä terveyspalveluista valtakunnallisen tilaston, joka perustuu yksityisten terveydenhuoltopalveluiden tuottajien lääninhallituksille lähettämiin toimintakertomuksiin. Velvollisuus toimintakertomuksen antamiseen perustuu lakiin yksityisestä terveydenhuollosta. Palveluntuottajissa eivät kuitenkaan ole mukana omissa toimitiloissaan toimivat yksittäiset itsenäiset ammatinharjoittajat; heitä ilmoitusvelvollisuus ei koske.
Vain Kela tuottaa henkilöpohjaista lääkekorvaustilastoa. Sen sijaan lääkevalmisteiden kulutuksen määriä tilastoi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoja sairaanhoitokorvauksista ja yhteystiedot julkaistaan internetissä.
Tietoa lääkekorvauksista on myös Kelan ja Fimean yhdessä tuottamassa julkaisussa Suomen lääketilasto.
Laatuseloste 2013–2015: Tilasto sairaanhoitokorvauksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot yksityisen sairaanhoidon kustannuksista maksetuista korvauksista tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa (vakituisesti) asuvat henkilöt kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin ja voivat saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairaanhoidon kustannuksista. Heistä jokainen voi periaatteessa olla sairaanhoitokorvauksen saaja.
Sairausvakuutus korvaa osan niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisten avosairaanhoitopalvelujen käytöstä. Näitä palveluja ovat yksityislääkärin, yksityishammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut sekä lääkärin/hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimus- ja hoitolaitoksessa. Tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisen avosairaanhoidon palveluiden käyttöä. Tällöin on muistettava, että sairausvakuutuksen rahoittamat työterveyshuoltopalvelut, opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut ja Kelan maksamat kuntoutuspalvelut ja -rahat eivät sisälly em. tilastoihin (lukuun ottamatta kuntoutusmatkoja). Kaikki korvaukseen oikeutetut eivät syystä tai toisesta hae korvauksia, jolloin he jäävät tilaston ulkopuolelle. Yksityisten sairaanhoitopalveluiden kustannuksia, jotka jäävät korvaustapauksessa alle etuuskohtaisen omavastuun, ei korvata.
Lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden eli reseptilääkkeiden kustannuksista sairausvakuutus korvaa niin ikään osan. Lääkekorvausten tilasto kattaa korvatut avosairaanhoidon reseptilääkkeet. Suurin osa itsehoitolääkkeistä ja sairaaloissa käytetyt lääkkeet jäävät lääkekorvaustilaston ulkopuolelle. Lääkkeiden lisäksi sairausvakuutus korvaa eräiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettävät kliiniset ravintovalmisteet ja pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. Nämä sisältyvät lääkekorvaustilastoon.
Sairausvakuutus korvaa myös osan niistä matkakustannuksista, joita sairaus, raskaus tai synnytys aiheuttaa. Matkakorvausten tilastoon sisältyvät myös Kelan kuntoutuspalveluiden käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaukset. Matkoihin liittyvistä yöpymisistä voi myös saada Kelalta korvausta.
Sairaanhoitokorvauksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: korvauksen saaja, palvelujen käyttöä kuvaavat yksiköt (käyntikerta, lääkkeiden ostokerta, resepti, yhdensuuntainen matka, lääkärin, hammaslääkärin tai suuhygienistin toimenpiteet, tutkimuksen ja hoidon toimenpiteet), sairaanhoitopalveluista niiden käyttäjältä perittyjen maksujen euromäärä eli kustannukset ennen sairausvakuutuskorvauksen vähentämistä ja korvausten euromäärä.
Sairaanhoitokorvausten tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: etuuslaji (lääkkeet, lääkärinpalvelut, hammashoito, tutkimus ja hoito, matkat), lääkärin erikoisala, lääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpiteiden koodit, tutkimuksen ja hoidon toimenpiteiden koodit, matkakorvauksissa kulkuväline, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilastot sairaanhoitokorvauksista on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Sairausvakuutuksen tilastoyhteistyöryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairaanhoitokorvauksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).
Tilasto tehdään henkilöpohjaisista sairaanhoitokorvausten tilastointirekistereistä. Ne muodostetaan sairaanhoitokorvausten etuusjärjestelmistä, jotka sisältävät kaikki kyseisten etuuksien toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot. Tilastointirekisterissä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tiettynä tilastointiajanjaksona Kelan maksamia sairaanhoitokorvauksia.
Maksettujen sairaanhoitokorvausten euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Kaikki tilastot sairaanhoitokorvauksista perustuvat kokonaisaineistoon.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joille on maksettu korvauksia tiettynä ajanjaksona
- tiettynä ajanjaksona maksetut korvaukset
- tiettynä ajanjaksona maksettujen korvausten kokonaiskustannukset
- tiettynä ajanjaksona maksettuihin korvauksiin sisältyneet sairaanhoitopalvelut (esim. lääkärissäkäynnit, yhdensuuntaiset matkat, lääkkeiden ostokerrat).
Jos tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisten avosairaanhoitopalvelujen käyttöä, on otettava huomioon, että kaikki korvauksiin oikeutetut eivät hae syystä tai toisesta korvausta Kelalta, jolloin heidän käyttämänsä palvelut jäävät tilaston ulkopuolelle. Lääkekorvausjärjestelmän (ja siten myös lääkekorvaustilaston) ulkopuolelle jää myös suurin osa itsehoitolääkkeistä sekä sairaaloissa käytetyt lääkkeet.
Sairaanhoitokorvausten käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairaanhoitokorvaustilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia koskevaa tilastoa on olemassa järjestelmän syntyvuodesta 1964. Sen aikasarjat antavat hyvän kuvan sairaanhoitojärjestelmän kehityksestä. Mutta jos tekee esimerkiksi palvelujen käyttöä tarkastelevia vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvauksen saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen korvausten suuruuteen. Niitä sairaanhoitokorvausjärjestelmä on ajan mittaan kokenut monia. Pitkissä aikasarjoissa on kuitenkin vertailuja sallivia suvantovaiheitakin, ks. lähiajan muutokset Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalait velvoittavat korvaamaan sairaanhoidon kustannuksia niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Sairausvakuutuksen antamaa turvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairaanhoitovakuutuksella. Edellä mainitut korvaukset eivät sisälly sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaustilastoon. Muihin lakeihin perustuvien korvausten tilastoinnista vastaavat näitä korvauksia maksavat vakuutuslaitokset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa tilastoja kuntien järjestämistä julkisista terveyspalveluista sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta. Kuntien velvollisuus palveluiden järjestämiseen perustuu kansanterveyslakiin. Tarkasteltavaan sairaanhoitokorvaustilastoon ei sisälly tilastoja julkisesta terveydenhuollosta.
THL julkaisee myös yksityisistä terveyspalveluista valtakunnallisen tilaston, joka perustuu yksityisten terveydenhuoltopalveluiden tuottajien lääninhallituksille lähettämiin toimintakertomuksiin. Velvollisuus toimintakertomuksen antamiseen perustuu lakiin yksityisestä terveydenhuollosta. Palveluntuottajissa eivät kuitenkaan ole mukana omissa toimitiloissaan toimivat yksittäiset itsenäiset ammatinharjoittajat; heitä ilmoitusvelvollisuus ei koske.
Vain Kela tuottaa henkilöpohjaista lääkekorvaustilastoa. Sen sijaan lääkevalmisteiden kulutuksen määriä tilastoi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoja sairaanhoitokorvauksista ja yhteystiedot julkaistaan Internetissä. Tilastoa lääkekorvauksista julkaistaan myös Kelan ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen yhdessä tuottamassa julkaisussa Suomen lääketilasto.
Laatuseloste 2011–2012: Tilasto sairaanhoitokorvauksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot yksityisen sairaanhoidon kustannuksista maksetuista korvauksista tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa (vakituisesti) asuvat henkilöt kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin ja voivat saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairaanhoidon kustannuksista. Heistä jokainen voi periaatteessa olla sairaanhoitokorvauksen saaja.
Sairausvakuutus korvaa osan niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisten avosairaanhoitopalvelujen käytöstä. Näitä palveluja ovat yksityislääkärin, yksityishammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut sekä lääkärin/hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimus- ja hoitolaitoksessa. Tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisen avosairaanhoidon palveluiden käyttöä. Tällöin on muistettava, että sairausvakuutuksen rahoittamat työterveyshuoltopalvelut, opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut ja Kelan maksamat kuntoutuspalvelut ja -rahat eivät sisälly em. tilastoihin (lukuun ottamatta kuntoutusmatkoja). Kaikki korvaukseen oikeutetut eivät syystä tai toisesta hae korvauksia, jolloin he jäävät tilaston ulkopuolelle. Yksityisten sairaanhoitopalveluiden kustannuksia, jotka jäävät korvaustapauksessa alle etuuskohtaisen omavastuun, ei korvata.
Lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden eli reseptilääkkeiden kustannuksista sairausvakuutus korvaa niin ikään osan. Lääkekorvausten tilasto kattaa korvatut avosairaanhoidon reseptilääkkeet. Suurin osa itsehoitolääkkeistä ja sairaaloissa käytetyt lääkkeet jäävät lääkekorvaustilaston ulkopuolelle. Lääkkeiden lisäksi sairausvakuutus korvaa eräiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettävät kliiniset ravintovalmisteet ja pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. Nämä sisältyvät lääkekorvaustilastoon.
Sairausvakuutus korvaa myös osan niistä matkakustannuksista, joita sairaus, raskaus tai synnytys aiheuttaa. Matkakorvausten tilastoon sisältyvät myös Kelan kuntoutuspalveluiden käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaukset. Matkoihin liittyvistä yöpymisistä voi myös saada Kelalta korvausta.
Sairaanhoitokorvauksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: korvauksen saaja, palvelujen käyttöä kuvaavat yksiköt (käyntikerta, lääkkeiden ostokerta, resepti, yhdensuuntainen matka, lääkärin, hammaslääkärin tai suuhygienistin toimenpiteet, tutkimuksen ja hoidon toimenpiteet), sairaanhoitopalveluista niiden käyttäjältä perittyjen maksujen euromäärä eli kustannukset ennen sairausvakuutuskorvauksen vähentämistä ja korvausten euromäärä.
Sairaanhoitokorvausten tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: etuuslaji (lääkkeet, lääkärinpalvelut, hammashoito, tutkimus ja hoito, matkat), lääkärin erikoisala, lääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpiteiden koodit, tutkimuksen ja hoidon toimenpiteiden koodit, matkakorvauksissa kulkuväline, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilastot sairaanhoitokorvauksista on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto sairaanhoitokorvauksista perustuu hallinnollisiin tietoihin korvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairaanhoitokorvauksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Korvausten käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen etuustietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Kaikki tilastot sairaanhoitokorvauksista perustuvat kokonaisaineistoon.
Maksettujen sairaanhoitokorvausten euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joille on maksettu korvauksia tiettynä ajanjaksona
- tiettynä ajanjaksona maksetut korvaukset
- tiettynä ajanjaksona maksettujen korvausten kokonaiskustannukset
- tiettynä ajanjaksona maksettuihin korvauksiin sisältyneet sairaanhoitopalvelut (esim. lääkärissäkäynnit, yhdensuuntaiset matkat, lääkkeiden ostokerrat)
Jos tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisten avosairaanhoitopalvelujen käyttöä, on otettava huomioon, että kaikki korvauksiin oikeutetut eivät hae syystä tai toisesta korvausta Kelalta, jolloin heidän käyttämänsä palvelut jäävät tilaston ulkopuolelle. Lääkekorvausjärjestelmän (ja siten myös lääkekorvaustilaston) ulkopuolelle jää myös suurin osa itsehoitolääkkeistä sekä sairaaloissa käytetyt lääkkeet.
Sairaanhoitokorvausten käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairaanhoitokorvaustilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia koskevaa tilastoa on olemassa järjestelmän syntyvuodesta 1964. Sen aikasarjat antavat hyvän kuvan sairaanhoitojärjestelmän kehityksestä. Mutta jos tekee esimerkiksi palvelujen käyttöä tarkastelevia vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvauksen saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen korvausten suuruuteen. Niitä sairaanhoitokorvausjärjestelmä on ajan mittaan kokenut monia. Pitkissä aikasarjoissa on kuitenkin vertailuja sallivia suvantovaiheitakin, ks. lähiajan muutokset Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalait velvoittavat korvaamaan sairaanhoidon kustannuksia niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Sairausvakuutuksen antamaa turvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairaanhoitovakuutuksella. Edellä mainitut korvaukset eivät sisälly sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaustilastoon. Muihin lakeihin perustuvien korvausten tilastoinnista vastaavat näitä korvauksia maksavat vakuutuslaitokset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa tilastoja kuntien järjestämistä julkisista terveyspalveluista sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta. Kuntien velvollisuus palveluiden järjestämiseen perustuu kansanterveyslakiin. Tarkasteltavaan sairaanhoitokorvaustilastoon ei sisälly tilastoja julkisesta terveydenhuollosta.
THL julkaisee myös yksityisistä terveyspalveluista valtakunnallisen tilaston, joka perustuu yksityisten terveydenhuoltopalveluiden tuottajien lääninhallituksille lähettämiin toimintakertomuksiin. Velvollisuus toimintakertomuksen antamiseen perustuu lakiin yksityisestä terveydenhuollosta. Palveluntuottajissa eivät kuitenkaan ole mukana omissa toimitiloissaan toimivat yksittäiset itsenäiset ammatinharjoittajat; heitä ilmoitusvelvollisuus ei koske.
Vain Kela tuottaa henkilöpohjaista lääkekorvaustilastoa. Sen sijaan lääkevalmisteiden kulutuksen määriä tilastoi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoja sairaanhoitokorvauksista julkaistaan internetissä.
Tilastoa lääkekorvauksista julkaistaan myös Kelan ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen yhdessä tuottamassa julkaisussa Suomen lääketilasto.
Laatuseloste 2010:Tilasto sairaanhoitokorvauksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot yksityisen sairaanhoidon kustannuksista maksetuista korvauksista tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa (vakituisesti) asuvat henkilöt kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin ja voivat saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairaanhoidon kustannuksista. Heistä jokainen voi periaatteessa olla sairaanhoitokorvauksen saaja.
Sairausvakuutus korvaa osan niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisten avosairaanhoitopalvelujen käytöstä. Näitä palveluja ovat yksityislääkärin, yksityishammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut sekä lääkärin/hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimus- ja hoitolaitoksessa. Tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisen avosairaanhoidon palveluiden käyttöä. Tällöin on muistettava, että sairausvakuutuksen rahoittamat työterveyshuoltopalvelut, opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut ja Kelan maksamat kuntoutuspalvelut ja -rahat eivät sisälly em. tilastoihin (lukuun ottamatta kuntoutusmatkoja). Myöskään kaikki korvaukseen oikeutetut eivät syystä tai toisesta hae korvauksia, jolloin he jäävät tilaston ulkopuolelle. Yksityisten sairaanhoitopalveluiden kustannuksia, jotka jäävät korvaustapauksessa alle etuuskohtaisen omavastuun, ei korvata.
Lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden eli reseptilääkkeiden kustannuksista sairausvakuutus korvaa niin ikään osan. Lääkekorvausten tilasto kattaa korvatut avosairaanhoidon reseptilääkkeet. Suurin osa itsehoitolääkkeistä ja sairaaloissa käytetyt lääkkeet jäävät lääkekorvaustilaston ulkopuolelle. Lääkkeiden lisäksi sairausvakuutus korvaa eräiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettävät kliiniset ravintovalmisteet ja pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. Nämä sisältyvät lääkekorvaustilastoon.
Sairausvakuutus korvaa myös osan niistä matkakustannuksista, joita sairaus, raskaus tai synnytys aiheuttaa. Matkakorvausten tilastoon sisältyvät myös Kelan kuntoutuspalveluiden käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaukset. Matkoihin liittyvistä yöpymisistä voi myös saada Kelalta korvausta.
Sairaanhoitokorvauksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: korvauksen saaja, palvelujen käyttöä kuvaavat yksiköt, (käyntikerta, lääkkeiden ostokerta, resepti, yhdensuuntainen matka, lääkärin, hammaslääkärin tai suuhygienistin toimenpiteet, tutkimuksen ja hoidon toimenpiteet), sairaanhoitopalveluista niiden käyttäjältä perittyjen maksujen euromäärä eli kustannukset ennen sairausvakuutuskorvauksen vähentämistä ja korvausten euromäärä.
Sairaanhoitokorvausten tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: etuuslaji (lääkkeet, lääkärin tai hammaslääkärinpalvelut, tutkimus ja hoito, matkat), lääkärin erikoisala, lääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpiteiden koodit, tutkimuksen ja hoidon toimenpiteiden koodit, matkakorvauksissa kulkuväline, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilastot sairaanhoitokorvauksista on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto sairaanhoitokorvauksista perustuu hallinnollisiin tietoihin korvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairaanhoitokorvauksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Korvausten käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen etuustietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Kaikki tilastot sairaanhoitokorvauksista perustuvat kokonaisaineistoon.
Maksettujen sairaanhoitokorvausten euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joille tiettynä ajanjaksona maksettu korvauksia
- tiettynä ajanjaksona maksetut korvaukset
- tiettynä ajanjaksona maksettujen korvausten kokonaiskustannukset
- tiettynä ajanjaksona maksettuihin korvauksiin sisältyneet sairaanhoitopalvelut (esim. lääkärissäkäynnit, yhdensuuntaiset matkat, lääkkeiden ostokerrat)
Jos tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisten avosairaanhoitopalvelusten käyttöä, on otettava huomioon, että kaikki korvauksiin oikeutetut eivät hae syystä tai toisesta korvausta Kelalta, jolloin heidän käyttämänsä palvelut jäävät tilaston ulkopuolelle. Myös lääkekorvaustilastoja lukevan on syytä ottaa huomioon, että lääkekorvausjärjestelmän (ja siten myös lääkekorvaustilaston) ulkopuolelle jäävät suurin osa itsehoitolääkkeistä sekä sairaaloissa käytetyt lääkkeet.
Sairaanhoitokorvausten käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetussa vuositilastossa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairaanhoitokorvaustilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kuukausitilasto sairaanhoitokorvausten osalta julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kolmen viikon kuluessa, neljännesvuositilastot seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto kokonaisuudessaan seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia koskevaa tilastoa on olemassa järjestelmän syntyvuodesta 1964. Sen aikasarjat antavat hyvän kuvan sairaanhoitojärjestelmän kehityksestä. Mutta jos tekee esimerkiksi palvelujen käyttöä tarkastelevia vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvauksen saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen korvausten suuruuteen. Niitä sairaanhoitokorvausjärjestelmä on ajan mittaan kokenut monia. Pitkissä aikasarjoissa on kuitenkin vertailuja sallivia suvantovaiheitakin, ks. lähiajan muutokset Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalait velvoittavat korvaamaan sairaanhoidon kustannuksia niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Sairausvakuutuksen antamaa turvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairaanhoitovakuutuksella. Edellä mainitut korvaukset eivät sisälly sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaustilastoon. Muihin lakeihin perustuvien korvausten tilastoinnista vastaavat näitä korvauksia maksavat vakuutuslaitokset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa tilastoja kuntien järjestämistä julkisista terveyspalveluista sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta. Kuntien velvollisuus palveluiden järjestämiseen perustuu kansanterveyslakiin. Tarkasteltavaan sairaanhoitokorvaustilastoon ei sisälly tilastoja julkisesta terveydenhuollosta.
THL julkaisee myös yksityisistä terveyspalveluista valtakunnallisen tilaston, joka perustuu yksityisten terveydenhuoltopalveluiden tuottajien lääninhallituksille lähettämiin toimintakertomuksiin. Velvollisuus toimintakertomuksen antamiseen perustuu lakiin yksityisestä terveydenhuollosta. Palveluntuottajissa eivät kuitenkaan ole mukana omissa toimitiloissaan toimivat yksittäiset itsenäiset ammatinharjoittajat; heitä ilmoitusvelvollisuus ei koske.
Vain Kela tuottaa henkilöpohjaista lääkekorvaustilastoa. Sen sijaan lääkevalmisteiden kulutuksen määriä tilastoi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoja sairaanhoitokorvauksista julkaistaan internetissä.
Tilastoa sairaanhoitokorvauksista julkaistaan painettuna Kelan sairausvakuutustilastossa (Suomen virallinen tilasto). Julkaisulla on laaja jakelu (1 500 kpl), jonka merkittävä kohde ovat kirjastot. Tilastoa lääkekorvauksista julkaistaan myös Kelan ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen yhdessä tuottamassa julkaisussa Suomen lääketilasto.
Painojulkaisujen toimitusten ja tilausten yhteystiedot kerrotaan julkaisujen nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2009:Tilasto sairaanhoitokorvauksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot yksityisen sairaanhoidon kustannuksista maksetuista korvauksista tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa (vakituisesti) asuvat henkilöt kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin ja voivat saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairaanhoidon kustannuksista. Heistä jokainen voi periaatteessa olla sairaanhoitokorvauksen saaja.
Sairausvakuutus korvaa osan niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisten avosairaanhoitopalvelujen käytöstä. Näitä palveluja ovat yksityislääkärinpalvelut, yksityishammaslääkärinpalvelut sekä lääkärin/hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimus- ja hoitolaitoksessa. Tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisen avosairaanhoidon palveluiden käyttöä. Tällöin on muistettava, että sairausvakuutuksen rahoittamat työterveyshuoltopalvelut, opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut ja Kelan maksamat kuntoutuspalvelut ja -rahat eivät sisälly em. tilastoihin (lukuun ottamatta kuntoutusmatkoja). Myöskään kaikki korvaukseen oikeutetut eivät syystä tai toisesta hae korvauksia, jolloin he jäävät tilaston ulkopuolelle. Yksityisten sairaanhoitopalveluiden kustannuksia, jotka jäävät korvaustapauksessa alle etuuskohtaisen omavastuun, ei korvata.
Lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden eli reseptilääkkeidenkustannuksistasairausvakuutus korvaa niin ikään osan. Lääkekorvausten tilasto kattaa korvatut avosairaanhoidon reseptilääkkeet. Suurin osa itsehoitolääkkeistä ja sairaaloissa käytetyt lääkkeet jäävät lääkekorvaustilaston ulkopuolelle. Lääkkeiden lisäksi sairausvakuutus korvaa eräiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettävät kliiniset ravintovalmisteet ja pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. Nämä sisältyvät lääkekorvaustilastoon.
Sairausvakuutus korvaa myös osan niistä matkakustannuksista, joita sairaus, raskaus tai synnytys aiheuttaa. Matkakorvausten tilastoon sisältyvät myös Kelan kuntoutuspalveluiden käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaukset. Matkoihin liittyvistä yöpymisistä voi myös saada Kelalta korvausta.
Sairaanhoitokorvauksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: korvauksen saaja, palvelujen käyttöä kuvaavat yksiköt, (käyntikerta, lääkkeiden ostokerta, resepti, yhdensuuntainen matka, lääkärin/hammaslääkärin samalla kertaa määräämät tutkimus- ja hoitotoimenpiteet), sairaanhoitopalveluista niiden käyttäjältä perittyjen maksujen euromäärä eli kustannukset ennen sairausvakuutuskorvauksen vähentämistä ja korvausten euromäärä.
Sairaanhoitokorvausten tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: etuuslaji (lääkkeet, lääkärin tai hammaslääkärinpalvelut, tutkimus ja hoito, matkat), lääkärin erikoisala, lääkärin ja hammaslääkärin toimenpidekoodit, tutkimus- ja hoitotoimenpidekoodit, matkakorvauksissa kulkuväline, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilastot sairaanhoitokorvauksista on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto sairaanhoitokorvauksista perustuu hallinnollisiin tietoihin korvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairaanhoitokorvauksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Korvausten käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen etuustietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Kaikki tilastot sairaanhoitokorvauksista perustuvat kokonaisaineistoon.
Maksettujen sairaanhoitokorvausten euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joille tiettynä ajanjaksona maksettu korvauksia
- tiettynä ajanjaksona maksetut korvaukset
- tiettynä ajanjaksona maksettujen korvausten kokonaiskustannukset
- tiettynä ajanjaksona maksettuihin korvauksiin sisältyneet sairaanhoitopalvelut (esim. lääkärissäkäynnit, yhdensuuntaiset matkat, lääkkeiden ostokerrat)
Jos tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisten avosairaanhoitopalvelusten käyttöä, on otettava huomioon, että kaikki korvauksiin oikeutetut eivät hae syystä tai toisesta korvausta Kelalta, jolloin heidän käyttämänsä palvelut jäävät tilaston ulkopuolelle. Myös lääkekorvaustilastoja lukevan on syytä ottaa huomioon, että lääkekorvausjärjestelmän (ja siten myös lääkekorvaustilaston) ulkopuolelle jäävät suurin osa itsehoitolääkkeistä sekä sairaaloissa käytetyt lääkkeet.
Sairaanhoitokorvausten käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetussa vuositilastossa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairaanhoitokorvaustilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kuukausitilasto sairaanhoitokorvausten osalta julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kolmen viikon kuluessa, neljännesvuositilastot seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto kokonaisuudessaan seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia koskevaa tilastoa on olemassa järjestelmän syntyvuodesta 1964. Sen aikasarjat antavat hyvän kuvan sairaanhoitojärjestelmän kehityksestä. Mutta jos tekee esimerkiksi palvelujen käyttöä tarkastelevia vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvauksen saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen korvausten suuruuteen. Niitä sairaanhoitokorvausjärjestelmä on ajan mittaan kokenut monia. Pitkissä aikasarjoissa on kuitenkin vertailuja sallivia suvantovaiheitakin, ks. lähiajan muutokset Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalait velvoittavat korvaamaan sairaanhoidon kustannuksia niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Sairausvakuutuksen antamaa turvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairaanhoitovakuutuksella. Edellä mainitut korvaukset eivät sisälly sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaustilastoon. Muihin lakeihin perustuvien korvausten tilastoinnista vastaavat näitä korvauksia maksavat vakuutuslaitokset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa tilastoja kuntien järjestämistä julkisista terveyspalveluista sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta. Kuntien velvollisuus palveluiden järjestämiseen perustuu kansanterveyslakiin. Tarkasteltavaan sairaanhoitokorvaustilastoon ei sisälly tilastoja julkisesta terveydenhuollosta.
THL julkaisee myös yksityisistä terveyspalveluista valtakunnallisen tilaston, joka perustuu yksityisten terveydenhuoltopalveluiden tuottajien lääninhallituksille lähettämiin toimintakertomuksiin. Velvollisuus toimintakertomuksen antamiseen perustuu lakiin yksityisestä terveydenhuollosta. Palveluntuottajissa eivät kuitenkaan ole mukana omissa toimitiloissaan toimivat yksittäiset itsenäiset ammatinharjoittajat; heitä ilmoitusvelvollisuus ei koske.
Vain Kela tuottaa henkilöpohjaista lääkekorvaustilastoa. Sen sijaan lääkevalmisteiden kulutuksen määriä tilastoi Lääkelaitos.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoja sairaanhoitokorvauksista julkaistaan Internetissä.
Tilastoa sairaanhoitokorvauksista julkaistaan myös painettuina (Kelan sairausvakuutustilasto, Suomen virallinen tilasto). Julkaisulla on laaja jakelu (1 500 kpl), jonka merkittävä kohde ovat kirjastot. Tilastoa lääkekorvauksista julkaistaan myös Kelan ja Lääkelaitoksen yhdessä tuottamassa julkaisussa Suomen lääketilasto.
Painojulkaisujen toimitusten ja tilausten yhteystiedot kerrotaan julkaisujen nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2008:Tilasto sairaanhoitokorvauksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot yksityisen sairaanhoidon kustannuksista maksetuista korvauksista tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa (vakituisesti) asuvat henkilöt kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin ja voivat saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairaanhoidon kustannuksista. Heistä jokainen voi periaatteessa olla sairaanhoitokorvauksen saaja.
Sairausvakuutus korvaa osan niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisten avosairaanhoitopalvelujen käytöstä. Näitä palveluja ovat yksityislääkärinpalvelut, yksityishammaslääkärinpalvelut sekä lääkärin/hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimus- ja hoitolaitoksessa. Tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisen avosairaanhoidon palveluiden käyttöä. Tällöin on muistettava, että sairausvakuutuksen rahoittamat työterveyshuoltopalvelut, opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut ja Kelan maksamat kuntoutuspalvelut ja -rahat eivät sisälly em. tilastoihin (lukuun ottamatta kuntoutusmatkoja). Myöskään kaikki korvaukseen oikeutetut eivät syystä tai toisesta hae korvauksia, jolloin he jäävät tilaston ulkopuolelle. Yksityisten sairaanhoitopalveluiden kustannuksia, jotka jäävät korvaustapauksessa alle etuuskohtaisen omavastuun, ei korvata.
Lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden eli reseptilääkkeidenkustannuksistasairausvakuutus korvaa niin ikään osan. Lääkekorvausten tilasto kattaa avosairaanhoidon reseptilääkkeet. Suurin osa itsehoitolääkkeistä ja sairaaloissa käytetyt lääkkeet jäävät siten lääkekorvaustilaston ulkopuolelle. Lääkkeiden lisäksi sairausvakuutus korvaa eräiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettävät kliiniset ravintovalmisteet ja pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. Nämä sisältyvät lääkekorvaustilastoon.
Sairausvakuutus korvaa myös osan niistä matkakustannuksista, joita sairaus, raskaus tai synnytys aiheuttaa. Matkakorvausten tilastoon sisältyvät myös Kelan kuntoutuspalveluiden käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaukset. Matkoihin liittyvistä yöpymisistä voi myös saada Kelalta korvausta.
Sairaanhoitokorvauksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: korvauksen saaja, palvelujenkäyttöä kuvaavat yksiköt, (käyntikerta, lääkkeiden ostokerta, lääkevalmiste, resepti, yhdensuuntainen matka, lääkärin/hammaslääkärin samalla kertaa määräämät tutkimus- ja hoitotoimenpiteet), sairaanhoitopalveluista niiden käyttäjältä perittyjen maksujen euromäärä eli kustannukset ennen sairausvakuutuskorvauksen vähentämistä ja korvausten euromäärä.
Sairaanhoitokorvausten tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: etuuslaji (lääkkeet, lääkärin tai hammaslääkärinpalvelut, tutkimus ja hoito, matkat), lääkärin erikoisala, lääkärin ja hammaslääkärin toimenpidekoodit, tutkimus- ja hoitotoimenpidekoodit, matkakorvauksissa kulkuväline, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilastot sairaanhoitokorvauksista on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto sairaanhoitokorvauksista perustuu hallinnollisiin tietoihin korvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairaanhoitokorvauksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Korvausten käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen etuustietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Kaikki tilastot sairaanhoitokorvauksista perustuvat kokonaisaineistoon.
Maksettujen sairaanhoitokorvausten euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joille tiettynä ajanjaksona maksettu korvauksia
- tiettynä ajanjaksona maksetut korvaukset
- tiettynä ajanjaksona maksettujen korvausten kokonaiskustannukset
- tiettynä ajanjaksona maksettuihin korvauksiin sisältyneet sairaanhoitopalvelut (esim. lääkärissäkäynnit, yhdensuuntaiset matkat, lääkkeiden ostokerrat)
Jos tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisten avosairaanhoitopalvelusten käyttöä, on otettava huomioon, että kaikki korvauksiin oikeutetut eivät hae syystä tai toisesta korvausta Kelalta, jolloin heidän käyttämänsä palvelut jäävät tilaston ulkopuolelle. Myös lääkekorvaustilastoja lukevan on syytä ottaa huomioon, että lääkekorvausjärjestelmän (ja siten myös lääkekorvaustilaston) ulkopuolelle jäävät suurin osa itsehoitolääkkeistä sekä sairaaloissa käytetyt lääkkeet.
Sairaanhoitokorvausten käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetussa vuositilastossa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairaanhoitokorvaustilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kuukausitilasto sairaanhoitokorvausten osalta julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kolmen viikon kuluessa, neljännesvuositilastot seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto kokonaisuudessaan seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia koskevaa tilastoa on olemassa järjestelmän syntyvuodesta 1964. Sen aikasarjat antavat hyvän kuvan sairaanhoitojärjestelmän kehityksestä. Mutta jos tekee esimerkiksi palvelujen käyttöä tarkastelevia vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvauksen saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen korvausten suuruuteen. Niitä sairaanhoitokorvausjärjestelmä on ajan mittaan kokenut monia. Pitkissä aikasarjoissa on kuitenkin vertailuja sallivia suvantovaiheitakin, ks. lähiajan muutokset Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide (Liite 2).
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalait velvoittavat korvaamaan sairaanhoidon kustannuksia niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Sairausvakuutuksen antamaa turvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairaanhoitovakuutuksella. Edellä mainitut korvaukset eivät sisälly sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaustilastoon. Muihin lakeihin perustuvien korvausten tilastoinnista vastaavat näitä korvauksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) tuottaa tilastoja kuntien järjestämistä julkisista terveyspalveluista sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta. Kuntien velvollisuus palveluiden järjestämiseen perustuu kansanterveyslakiin. Tarkasteltavaan sairaanhoitokorvaustilastoon ei sisälly tilastoja julkisesta terveydenhuollosta.
Stakes julkaisee myös yksityisistä terveyspalveluista valtakunnallisen tilaston, joka perustuu yksityisten terveydenhuoltopalveluiden tuottajien lääninhallituksille lähettämiin toimintakertomuksiin. Velvollisuus toimintakertomuksen antamiseen perustuu lakiin yksityisestä terveydenhuollosta. Palveluntuottajissa eivät kuitenkaan ole mukana omissa toimitiloissaan toimivat yksittäiset itsenäiset ammatinharjoittajat; heitä ilmoitusvelvollisuus ei koske.
Vain Kela tuottaa henkilöpohjaista lääkekorvaustilastoa. Sen sijaan lääkevalmisteiden kulutuksen määriä tilastoi Lääkelaitos.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoja sairaanhoitokorvauksista julkaistaan Internetissä.
Tilastoa sairaanhoitokorvauksista julkaistaan myös painettuina (Kelan sairausvakuutustilasto, Suomen virallinen tilasto). Julkaisulla on laaja jakelu (1 500 kpl), jonka merkittävä kohde ovat kirjastot. Tilastoa lääkekorvauksista julkaistaan myös Kelan ja Lääkelaitoksen yhdessä tuottamassa julkaisussa Suomen lääketilasto.
Painojulkaisujen toimitusten ja tilausten yhteystiedot kerrotaan julkaisujen nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2007: Tilasto sairaanhoitokorvauksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot yksityisen sairaanhoidon kustannuksista maksetuista korvauksista tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa (vakituisesti) asuvat henkilöt kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin ja voivat saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairaanhoidon kustannuksista. Heistä jokainen voi periaatteessa olla sairaanhoitokorvauksen saaja.
Sairausvakuutus korvaa osan niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisten avosairaanhoitopalvelujen käytöstä. Näitä palveluja ovat yksityislääkärinpalvelut, yksityishammaslääkärinpalvelut sekä lääkärin/hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimus- ja hoitolaitoksessa. Tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisen avosairaanhoidon palveluiden käyttöä. Tällöin on muistettava, että sairausvakuutuksen rahoittamat työterveyshuoltopalvelut, opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut ja Kelan maksamat kuntoutuspalvelut ja -rahat eivät sisälly em. tilastoihin (lukuun ottamatta kuntoutusmatkoja). Myöskään kaikki korvaukseen oikeutetut eivät syystä tai toisesta hae korvauksia, jolloin he jäävät tilaston ulkopuolelle. (Alle omavastuun jäävät kustannukset)
Lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden eli reseptilääkkeidenkustannuksistasairausvakuutus korvaa niin ikään osan. Lääkekorvausten tilasto kattaa avosairaanhoidon reseptilääkkeet. Suurin osa itsehoitolääkkeistä ja sairaaloissa käytetyt lääkkeet jäävät siten lääkekorvaustilaston ulkopuolelle. Lääkkeiden lisäksi sairausvakuutus korvaa eräiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettävät kliiniset ravintovalmisteet ja pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. Nämä sisältyvät lääkekorvaustilastoon.
Sairausvakuutus korvaa myös osan niistä matkakustannuksista, joita sairaus, raskaus tai synnytys aiheuttaa. Matkakorvausten tilastoon sisältyvät myös Kelan kuntoutuspalveluiden käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaukset. Matkoihin liittyvistä yöpymisistä voi myös saada Kelalta korvausta.
Sairaanhoitokorvauksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: korvauksen saaja, palvelujenkäyttöä kuvaavat yksiköt, (käyntikerta, lääkkeiden ostokerta, lääkevalmiste, resepti, yhdensuuntainen matka, lääkärin/hammaslääkärin samalla kertaa määräämät tutkimus- ja hoitotoimenpiteet), sairaanhoitopalveluista niiden käyttäjältä perittyjen maksujen euromäärä eli kustannukset ennen sairausvakuutuskorvauksen vähentämistä ja korvausten euromäärä.
Sairaanhoitokorvausten tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: etuuslaji (lääkkeet, lääkärin tai hammaslääkärinpalvelut, tutkimus ja hoito, matkat), lääkärin erikoisala, lääkärin ja hammaslääkärin toimenpidekoodit, tutkimus- ja hoitotoimenpidekoodit, matkakorvauksissa kulkuväline, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilastot sairaanhoitokorvauksista on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto sairaanhoitokorvauksista perustuu hallinnollisiin tietoihin korvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairaanhoitokorvauksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Korvausten käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen etuustietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Kaikki tilastot sairaanhoitokorvauksista perustuvat kokonaisaineistoon.
Maksettujen sairaanhoitokorvausten euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joille tiettynä ajanjaksona maksettu korvauksia
- tiettynä ajanjaksona maksetut korvaukset
- tiettynä ajanjaksona maksettujen korvausten kokonaiskustannukset
- tiettynä ajanjaksona maksettuihin korvauksiin sisältyneet sairaanhoitopalvelut (esim. lääkärissäkäynnit, yhdensuuntaiset matkat, lääkkeiden ostokerrat)
Jos tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisten avosairaanhoitopalvelusten käyttöä, on otettava huomioon, että kaikki korvauksiin oikeutetut eivät hae syystä tai toisesta korvausta Kelalta, jolloin heidän käyttämänsä palvelut jäävät tilaston ulkopuolelle. Myös lääkekorvaustilastoja lukevan on syytä ottaa huomioon, että lääkekorvausjärjestelmän (ja siten myös lääkekorvaustilaston) ulkopuolelle jäävät suurin osa itsehoitolääkkeistä sekä sairaaloissa käytetyt lääkkeet.
Sairaanhoitokorvausten käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetussa vuositilastossa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairaanhoitokorvaustilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kuukausitilasto sairaanhoitokorvausten osalta julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kolmen viikon kuluessa, neljännesvuositilastot seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto kokonaisuudessaan seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia koskevaa tilastoa on olemassa järjestelmän syntyvuodesta 1964. Sen aikasarjat antavat hyvän kuvan sairaanhoitojärjestelmän kehityksestä. Mutta jos tekee esimerkiksi palvelujen käyttöä tarkastelevia vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvauksen saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen korvausten suuruuteen. Niitä sairaanhoitokorvausjärjestelmä on ajan mittaan kokenut monia. Pitkissä aikasarjoissa on kuitenkin vertailuja sallivia suvantovaiheitakin, ks. lähiajan muutokset Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide (Liite 2).
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalait velvoittavat korvaamaan sairaanhoidon kustannuksia niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Sairausvakuutuksen antamaa turvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairaanhoitovakuutuksella. Edellä mainitut korvaukset eivät sisälly sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaustilastoon. Muihin lakeihin perustuvien korvausten tilastoinnista vastaavat näitä korvauksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) tuottaa tilastoja kuntien järjestämistä julkisista terveyspalveluista sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta. Kuntien velvollisuus palveluiden järjestämiseen perustuu kansanterveyslakiin. Tarkasteltavaan sairaanhoitokorvaustilastoon ei sisälly tilastoja julkisesta terveydenhuollosta.
Stakes julkaisee myös yksityisistä terveyspalveluista valtakunnallisen tilaston, joka perustuu yksityisten terveydenhuoltopalveluiden tuottajien lääninhallituksille lähettämiin toimintakertomuksiin. Velvollisuus toimintakertomuksen antamiseen perustuu lakiin yksityisestä terveydenhuollosta. Palveluntuottajissa eivät kuitenkaan ole mukana omissa toimitiloissaan toimivat yksittäiset itsenäiset ammatinharjoittajat; heitä ilmoitusvelvollisuus ei koske.
Vain Kela tuottaa henkilöpohjaista lääkekorvaustilastoa. Sen sijaan lääkevalmisteiden kulutuksen määriä tilastoi Lääkelaitos.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoja sairaanhoitokorvauksista julkaistaan Internetissä.
Tilastoa sairaanhoitokorvauksista julkaistaan myös painettuina (Kelan sairausvakuutustilasto, Suomen virallinen tilasto). Julkaisulla on laaja jakelu (1 500 kpl), jonka merkittävä kohde ovat kirjastot. Tilastoa lääkekorvauksista julkaistaan myös Kelan ja Lääkelaitoksen yhdessä tuottamassa julkaisussa Suomen lääketilasto.
Painojulkaisujen toimitusten ja tilausten yhteystiedot kerrotaan julkaisujen nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2006: Tilasto sairaanhoitokorvauksista
- Tilastojen relevanssi
- Tilastoinnin menetelmäkuvaus
- Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
- Tilastojen vertailukelpoisuus
- Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
1 Tilastojen relevanssi
Kaikki Suomessa asuvat henkilöt kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin ja voivat saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairaanhoidon kustannuksista. Heistä jokainen voi periaatteessa olla sairaanhoitokorvauksen saaja.
Sairausvakuutus korvaa osan niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisten avosairaanhoitopalvelujen käytöstä. Näitä palveluja ovat yksityislääkärinpalvelut, yksityishammaslääkärinpalvelut sekä lääkärin/hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimus- ja hoitolaitoksessa. Tilastoa käytetään kuvaamaan yksityisen avosairaanhoidon palveluiden käyttöä. Tällöin on muistettava, että sairausvakuutuksen rahoittamat työterveyshuoltopalvelut, opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut, kuntoutuspalvelut (kuntoutusmatkoja lukuun ottamatta) ja kuntoutusrahat jäävät tämän tilaston ulkopuolelle. Myöskään kaikki korvaukseen oikeutetut eivät syystä tai toisesta hae korvauksia, jolloin heidän käyttämänsä palvelut eivät sisälly tilastoon.
Lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden eli reseptilääkkeiden kustannuksista sairausvakuutus korvaa niin ikään osan. Lääkekorvausten tilasto kattaa avosairaanhoidon reseptilääkkeet. Sairaaloissa käytetyt lääkkeet, suurin osa itsehoitolääkkeistä ja lääkkeet, joille ei ole vahvistettu tukkuhintaa, jäävät lääkekorvaustilaston ulkopuolelle. Lääkkeiden lisäksi sairausvakuutus korvaa eräiden vaikeiden sairauksien hoidossa käytettävät kliiniset ravintovalmisteet ja pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. Nämä sisältyvät lääkekorvaustilastoon.
Sairausvakuutus korvaa osan niistä matkakustannuksista, joita sairaus, raskaus tai synnytys aiheuttaa. Tilastoon matkakorvauksista sisältyvät myös Kelan kuntoutuspalveluiden käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaukset. Matkoihin liittyvistä yöpymisistä voi myös saada Kelalta korvausta.
Sairaanhoitokorvauksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: korvauksen saaja, käyttöä kuvaavat yksiköt (korvauslajista riippuen käyntikerta, lääkkeiden ostokerta, lääkevalmiste, resepti, yhdensuuntainen matka tai lääkärin/hammaslääkärin samalla kertaa määräämät tutkimus- ja hoitotoimenpiteet), kokonaiskustannusten euromäärä (eli kustannukset ennen sairausvakuutuskorvauksen vähentämistä), korvausten euromäärä.
Sairaanhoitokorvausten tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: korvauslaji, lääkärin erikoisala (Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luokitus), lääkäreiden/hammaslääkäreiden toimenpiteiden koodit, tutkimuksen ja hoidon toimenpidekoodit, matkoissa käytetty kulkuneuvo, yleiset alueluokitukset, yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto sairaanhoitokorvauksista on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Laki Kansaneläkelaitoksesta (17.8.2001/731) velvoittaa laitoksen laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
2 Tilastoinnin menetelmäkuvaus
Tilasto sairaanhoitokorvauksista perustuu hallinnollisiin tietoihin korvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairaanhoitokorvauksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Korvausten käsittelyjärjestelmistä syntyy etuustietokanta, josta muodostetaan henkilöpohjaiset tilastointitiedostot.
Kaikki tilastot sairaanhoitokorvauksista perustuvat kokonaisaineistoon.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joille tiettynä ajanjaksona maksettu korvauksia,
- tiettynä ajanjaksona maksetut korvaukset,
- tiettynä ajanjaksona maksettujen korvausten kokonaiskustannukset,
- tiettynä ajanjaksona korvatut sairaanhoitopalvelut (esim. lääkärissäkäynnit, yhdensuuntaiset matkat, lääkkeiden ostokerrat).
3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Sairaanhoitokorvausten käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Maksettujen sairaanhoitokorvausten tilastossa euromäärät täsmäytetään kuukausittain/vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Jos tilastoja käytetään kuvaamaan yksityisten avosairaanhoitopalvelusten käyttöä, on otettava huomioon, että kaikki korvauksiin oikeutetut eivät hae syystä tai toisesta korvausta Kelalta, jolloin heidän käyttämänsä palvelut jäävät tilaston ulkopuolelle. Myös lääkekorvaustilastoja lukevan on syytä ottaa huomioon, että lääkekorvausjärjestelmän (ja siten myös lääkekorvaustilaston) ulkopuolelle jäävät sairaaloissa käytetyt lääkkeet, suurin osa itsehoitolääkkeistä sekä lääkkeet, joille ei ole vahvistettu tukkuhintaa.
4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Kuukausitilasto sairaanhoitokorvausten osalta julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kolmen viikon kuluessa, neljännesvuositilastot seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto kokonaisuudessaan seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä (www.kela.fi/tilasto > Tilasto-opas > Julkistamiskalenteri).
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Tilastoa sairaanhoitokorvauksista julkaistaan Internetissä Kela tilastoi -sivuilla:
Kuukausitilasto
- www.kela.fi/tilasto > Verkkotilastot > Kuukausitilastot > Sairausvakuutusetuudet
Neljännesvuositilasto
- www.kela.fi/tilasto > Verkkotilastot > Aikasarjat > Sairausvakuutus
Vuositilasto
- www.kela.fi/tilasto > Verkkotilastot > Vuositilastot > Sairausvakuutus
Tilastoa lääkekorvauksista Internetissä myös Kela tutkii -sivuilla:
Vuositilasto
- www.kela.fi/tutkimus > Lääkkeet
Tilastoa sairaanhoitokorvauksista julkaistaan myös painettuina (Kelan sairausvakuutustilasto, Suomen virallinen tilasto). Julkaisulla on laaja jakelu. Jakelu kirjastoihin varmistaa tiedon yleisen saatavuuden. Tilastoa lääkekorvauksista julkaistaan myös Kelan ja Lääkelaitoksen yhdessä tuottamassa julkaisussa Suomen lääketilasto.
Painojulkaisujen toimitusten ja tilausten yhteystiedot kerrotaan julkaisujen nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
6 Tilastojen vertailukelpoisuus
Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia koskevaa tilastoa on olemassa järjestelmän syntyvuodesta 1964. Sen aikasarjat antavat hyvän kuvan sairaanhoitojärjestelmän kehityksestä. Mutta jos tekee muussa mielessä, esimerkiksi palvelujen käyttöä tarkastelevia vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvauksen saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen korvausten suuruuteen. Niitä sairaanhoitokorvausjärjestelmä on ajan mittaan kokenut monia. Pitkissä aikasarjoissa on kuitenkin vertailuja sallivia suvantovaiheitakin. Ks. lähiajan muutokset tuorein Kelan tilastollinen vuosikirja (vuosikirjan liiteosa) ja vanhimmat muutokset Kelan tilastollinen vuosikirja 2000 (vuosikirjan liiteosa).
7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Kela vastaa lakisääteisen, koko väestöä koskevan sairausvakuutuksen toimeenpanosta. Avosairaanhoidon yksityisten palveluiden, lääkkeiden ja matkojen kustannusten korvaaminen on olennainen osa sairausvakuutusta.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalait velvoittavat korvaamaan sairaanhoidon kustannuksia niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Sairausvakuutuksen antamaa turvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairaanhoitovakuutuksella. Edellä mainitut korvaukset eivät sisälly sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaustilastoon. Muihin lakeihin perustuvien korvausten tilastoinnista vastaavat näitä korvauksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) tuottaa tilastoja kuntien järjestämistä julkisista terveyspalveluista sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta. Kuntien velvollisuus palveluiden järjestämiseen perustuu kansanterveyslakiin. Tarkasteltavaan sairaanhoitokorvaustilastoon ei sisälly tilastoja julkisesta terveydenhuollosta.
Stakes julkaisee myös yksityisistä terveyspalveluista valtakunnallisen tilaston, joka perustuu yksityisten terveydenhuoltopalveluiden tuottajien lääninhallituksille lähettämiin toimintakertomuksiin. Velvollisuus toimintakertomuksen antamiseen perustuu lakiin yksityisestä terveydenhuollosta. Palveluntuottajissa eivät kuitenkaan ole mukana omissa toimitiloissaan toimivat yksittäiset itsenäiset ammatinharjoittajat; heitä ilmoitusvelvollisuus ei koske.
Vain Kela tuottaa henkilöpohjaista lääkekorvaustilastoa. Sen sijaan lääkevalmisteiden kulutuksen määriä tilastoi Lääkelaitos.