Tämä etuuskuvaus on laadittu tilastointia varten, ja etuudet on kuvattu vuoden 2020 lainsäädännön mukaan. Ajantasaiset tiedot etuuksista löytyvät Kelan pääsivulta www.kela.fi.
Sairauspäivärahoista säädetään sairausvakuutuslaissa (1224/2004). Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lainmuutoksia selostetaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosiossa.
Kela maksaa erilaisia päivärahoja työstä poissaolon ajalta. Näitä päivärahoja ovat sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, tartuntatautipäiväraha, luovutuspäiväraha ja erityishoitoraha.
Sairauspäiväraha
Sairauspäiväraha on tarkoitettu korvaamaan alle vuoden kestävää sairaudesta johtuvaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahaan on oikeus 16–67-vuotiaalla vakuutetulla, joka sairauden vuoksi on kykenemätön tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä. Päivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeiseltä ajalta. Omavastuuaikaan lasketaan sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle omavastuuajalta palkkaa.
Yrittäjä on oikeutettu YEL-päivärahaan sairastumispäivää seuraavasta arkipäivästä lukien siihen asti, kun sairauspäivärahan omavastuuaika täyttyy. Kela maksaa YEL-päivärahaa siis enintään yhdeksän arkipäivän ajalta. YEL-päiväraha ei koske maatalousyrittäjiä, jotka saavat Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta Mela-sairauspäivärahaa.
Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Enimmäisaikaan luetaan kaikki sairauspäivärahapäivät työkyvyttömyyttä edeltävän kahden vuoden ajalta. Henkilö, joka on jo saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan, voi kuitenkin työhön palattuaan saada saman sairauden perusteella päivärahaa 50 arkipäivältä. Enimmäisajan täyttymisestä huolimatta henkilö voi saada sairauspäivärahaa myös silloin, kun kysymyksessä on uusi sairaus, joka ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä enimmäisaikana ja jonka ei voida katsoa liittyvän aikaisempaan työkyvyttömyyteen.
Osasairauspäiväraha
Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työssä pysymistä ja paluuta takaisin työhön. Osasairauspäiväraha voidaan myöntää 16–67-vuotiaalle työkyvyttömälle henkilölle, joka on ollut kokoaikatyössä työkyvyttömyyden alkaessa ja joka työkyvyttömyydestään huolimatta pystyy hoitamaan osan kokoaikatyön tehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta. Työntekijä tekee sopimuksen työnantajansa kanssa työajan vähentämisestä 40–60 %:lla. Yrittäjän töiden tulee vähetä samassa määrin. Palkan lisäksi henkilö saa osasairauspäivärahaa. Jos työnantaja maksaa täyttä kokoaikatyön mukaista palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.
Osasairauspäiväraha maksetaan samoin kuin sairauspäiväraha omavastuuajan jälkeiseltä ajalta. Omavastuuaikaa ei ole, jos osasairauspäivärahaan oikeuttava työkyvyttömyys alkaa tai jatkuu heti sitä edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa enintään 120 arkipäivältä. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät kahden vuoden ajalta.
Tartuntatautipäiväraha
Tartuntatautipäivärahaa voi saada henkilö, joka on määrätty olemaan poissa ansiotyöstä tartuntatautilain perusteella. Sama oikeus on myös tartuntatautiin sairastuneen alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos tämä estyy tekemästä työtään. Tartuntatautipäiväraha on täysimääräinen korvaus ansionmenetyksestä ja se myönnetään koko työstäpoissaolo-, karanteeni- tai eristämispäätöksen ajalle ilman enimmäisaikaa.
Luovutuspäiväraha
Elimen, kudoksen tai solujen luovuttajalle maksetaan luovutuspäivärahaa ajalta, jona hän on estynyt tekemästä ansiotyötään.
Erityishoitoraha
Erityishoitorahaa maksetaan alle 16-vuotiaan sairaan lapsen vanhemmalle, joka osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa tai sairaalan poliklinikalla, sairaala- tai poliklinikkahoitoon liittyvään kotihoitoon tai lakiin perustuville sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskursseille. Edellytyksenä on, että lasta hoitava henkilö on hoitoon osallistumisen vuoksi estynyt tekemästä työtään eikä saa palkkaa tältä ajalta.
Kotihoidon ja 7 vuotta täyttäneen lapsen sairaala- ja poliklinikkahoidon osalta lapsen sairauden tulee olla vaikea, jotta erityishoitorahaa maksetaan.
Sairaala- ja poliklinikkahoidon sekä kuntoutuskurssien ajalta erityishoitorahaa maksetaan saman sairauden vuoksi yhteensä enintään 60 arkipäivältä. Kotihoidon ajalta erityishoitorahaa voidaan myöntää yleensä enintään 60 arkipäivältä, mutta erityisestä hoidollisesta syystä vielä enintään 30 lisäarkipäivältä. Painavasta lääketieteellisestä syystä enimmäisajat voidaan ylittää.
Päivärahan suuruus
Sairauspäivärahan suuruus määräytyy vuositulon perusteella. Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujaksolta, joka edeltää työkyvyttömyyden alkamista edeltävää kalenterikuukautta.
Vuosituloon huomioidaan
- palkkatulot
- vakuutuspalkka
- YEL- ja MYEL-työtulo
- tietyt etuudet
- tietyt ansionmenetyskorvaukset.
Päivärahan määrän laskennassa vuositulo jaetaan 300:lla. Vuonna 2020 sairauspäiväraha päivää kohti oli 70 % henkilön tulojen kolmassadasosasta 31 595 euron vuosituloihin saakka. Kun vuositulot ylittävät tulorajan, päiväraha jää alle 70 %:n. Päivärahalla ei ole ylärajaa. Päivärahaperusteiden euromäärät tarkistetaan vuosittain työeläkejärjestelmän palkkakertoimella. Korotus oli 2,0 % vuonna 2020.
Sairauspäivärahaa voidaan maksaa, vaikka hakijalla ei olisi tuloja. Päiväraha maksetaan aina vähintään vähimmäismäärä, joka vuonna 2020 oli 28,94 euroa päivässä.
Osasairauspäiväraha on suuruudeltaan aina puolet sitä edeltäneestä sairauspäivärahasta tai puolet sen sairauspäivärahan määrästä, johon henkilö olisi oikeutettu työkyvyttömyyden alkaessa.
Tartuntatautipäiväraha korvaa ansionmenetyksen kokonaan.
Luovutuspäivärahan määrä lasketaan samoin kuin sairauspäivärahan määrä.
Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin vuositulojen perusteella. Vuonna 2020 erityishoitoraha päivää kohti oli 70 % henkilön tulojen kolmassadasosasta 38 636 euron vuosituloihin saakka, tämän ylittävältä osalta 40 % 59 444 euron vuosituloihin saakka sekä tämän ylittävältä osalta 25 %. Erityishoitorahan vähimmäismäärä oli 28,94 euroa arkipäivältä vuonna 2020.
Sairauspäivärahan ja erityishoitorahan määrää voivat vähentää samalta ajalta maksetut muut etuudet ja eläkkeet. Sairauspäiväraha tai erityishoitoraha voi tämän johdosta jäädä myös vähimmäismäärää pienemmäksi tai sitä ei makseta ollenkaan. Sairauspäivärahat ja erityishoitoraha ovat veronalaista tuloa.
Yhteensovitus muun sosiaaliturvan kanssa
Sairauspäiväraha on yleensä ensisijainen korvaus työeläkelakien mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden mutta toissijainen tapaturma- ja liikennevahinkokorvauksiin nähden. Rikosvahinkolain mukaiseen korvaukseen nähden sairauspäiväraha on ensisijainen. Sen sijaan kuntoutusrahaan ja kuntoutuksen aikaiseen ansionmenetyskorvaukseen nähden sairauspäiväraha on toissijainen.
Jos vakuutettu on työkyvyttömyysajalta saanut ansioturvan työttömyyspäivärahaa, sairauspäiväraha maksetaan työttömyyskassalle siltä osin kuin se ei ylitä työttömyyspäivärahaa. Myös Kelan maksama työttömyyspäiväraha yhteensovitetaan eli sairauspäiväraha maksetaan takautuvalta ajalta työttömyysetuuden korvaamiseksi.
Sairauspäiväraha maksetaan Potilasvakuutuskeskukselle, jos keskus on maksanut potilasvahinkokorvauksen samalta työkyvyttömyysajalta.
Tämä etuuskuvaus on laadittu tilastointia varten. Ajantasaiset tiedot etuuksista löytyvät Kelan pääsivulta www.kela.fi.
Sairauspäivärahoista säädetään sairausvakuutuslaissa (1224/2004). Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lainmuutoksia selostetaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosiossa.
Sairauspäivärahat
Sairauspäivärahoja ovat sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha. Sairauspäiväraha on tarkoitettu korvaamaan alle vuoden kestävää sairaudesta johtuvaa ansionmenetystä. Henkilö, joka on jo saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan, voi kuitenkin työhön palattuaan saada saman sairauden perusteella päivärahaa 50 arkipäivältä. Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työssä pysymistä ja paluuta takaisin työhön.
Sairauspäiväraha
Sairauspäivärahaan on oikeus 16–67-vuotiaalla vakuutetulla, joka sairauden vuoksi on kykenemätön tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä. Päivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeiseltä ajalta. Omavastuuaikaan lasketaan sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle omavastuuajalta palkkaa.
Yrittäjä on oikeutettu YEL-päivärahaan sairastumispäivää seuraavasta arkipäivästä lukien siihen asti, kun sairauspäivärahan omavastuuaika täyttyy. Kela maksaa YEL-päivärahaa siis enintään yhdeksän arkipäivän ajalta. YEL-päiväraha ei koske maatalousyrittäjiä, jotka saavat Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta Mela-sairauspäivärahaa.
Sairauspäiväraha voi määräytyä
- verotuksessa todettujen työtulojen perusteella
- työkyvyttömyyttä edeltävien työtulojen perusteella, kun työtulot ovat kasvaneet merkittävästi
- eräiden päivärahaa edeltäneiden etuuksien perusteella.
Sairauspäiväraha voidaan maksaa myös vähimmäismääräisenä.
Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Enimmäisaikaan luetaan kaikki sairauspäivärahapäivät työkyvyttömyyttä edeltävän kahden vuoden ajalta. Henkilö, joka on jo saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan, voi kuitenkin työhön palattuaan saada saman sairauden perusteella päivärahaa 50 arkipäivältä. Enimmäisajan täyttymisestä huolimatta henkilö voi saada sairauspäivärahaa myös silloin, kun kysymyksessä on uusi sairaus, joka ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä enimmäisaikana ja jonka ei voida katsoa liittyvän aikaisempaan työkyvyttömyyteen.
Osasairauspäiväraha
Osasairauspäiväraha voidaan myöntää 16–67-vuotiaalle työkyvyttömälle henkilölle, joka on ollut kokoaikatyössä työkyvyttömyyden alkaessa ja joka työkyvyttömyydestään huolimatta pystyy hoitamaan osan kokoaikatyön tehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta. Työntekijä tekee sopimuksen työnantajansa kanssa työajan vähentämisestä 40–60 %:lla. Yrittäjän töiden tulee vähetä samassa määrin. Palkan lisäksi henkilö saa osasairauspäivärahaa. Jos työnantaja maksaa täyttä kokoaikatyön mukaista palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.
Osasairauspäiväraha maksetaan samoin kuin sairauspäiväraha omavastuuajan jälkeiseltä ajalta. Omavastuuaikaa ei ole, jos osasairauspäivärahaan oikeuttava työkyvyttömyys alkaa tai jatkuu heti sitä edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa enintään 120 arkipäivältä. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät kahden vuoden ajalta.
Erityishoitoraha
Erityishoitorahaa maksetaan alle 16-vuotiaan sairaan lapsen vanhemmalle, joka osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa tai sairaalan poliklinikalla, sairaala- tai poliklinikkahoitoon liittyvään kotihoitoon tai lakiin perustuville sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskursseille. Edellytyksenä on, että lasta hoitava henkilö on hoitoon osallistumisen vuoksi estynyt tekemästä työtään eikä saa palkkaa tältä ajalta.
Kotihoidon ja 7 vuotta täyttäneen lapsen sairaala- ja poliklinikkahoidon osalta lapsen sairauden tulee olla vaikea, jotta erityishoitorahaa maksetaan.
Sairaala- ja poliklinikkahoidon sekä kuntoutuskurssien ajalta erityishoitorahaa maksetaan saman sairauden vuoksi yleensä enintään 60 arkipäivältä, kotihoidon ajalta lisäksi enintään 60 arkipäivältä. Painavasta lääketieteellisestä syystä enimmäisajat voidaan ylittää.
Päivärahan suuruus
Sairauspäivärahan suuruus määräytyi 31.12.2019 asti verotuksessa todettujen työtulojen mukaan.
Osasairauspäiväraha on suuruudeltaan aina puolet sitä edeltäneestä sairauspäivärahasta tai puolet sen sairauspäivärahan määrästä, johon henkilö olisi oikeutettu työkyvyttömyyden alkaessa. YEL-päiväraha määräytyy pelkästään YEL-vakuutuksen mukaisen työtulon perusteella. YEL-päivärahan jälkeisessä sairauspäivärahassa otetaan huomioon myös muut mahdolliset työtulot.
Päivärahan määrän laskennassa vuosityötulo jaetaan 300:lla. Vuonna 2019 sairauspäiväraha päivää kohti oli 70 % henkilön työtulojen kolmassadasosasta 30 962 euron vuosityötuloihin saakka. Kun vuosityötulot ylittävät tulorajan, päiväraha jää alle 70 %:n. Päivärahalla ei ole ylärajaa. Päivärahaperusteiden euromäärät tarkistetaan vuosittain työeläkejärjestelmän palkkakertoimella. Korotus oli 1,02 % vuonna 2019.
Sairauspäivärahaa voidaan maksaa, vaikka hakijalla ei olisi työtuloja. Jos vuositulon perusteella laskettu päiväraha jäisi vähimmäismääräistä päivärahaa pienemmäksi, maksetaan vähimmäismäärä, joka vuonna 2019 oli 27,86 e/päivä.
Sairauspäivärahan suuruus voi määräytyä päivärahaa edeltäneen etuuden mukaan, jos päivärahan saaja on opiskellut tai ollut kuntoutuksessa tai työttömänä ja jos päiväraha näin laskettuna on suurempi kuin työtulojen perusteella laskettu päiväraha.
Erityishoitoraha määräytyi 31.12.2019 asti sairauspäivärahan tavoin vuosityötulojen perusteella. Vuonna 2019 erityishoitoraha päivää kohti oli 70 % henkilön työtulojen kolmassadasosasta 37 861 euron vuosityötuloihin saakka, tämän ylittävältä osalta 40 % 58 252 vuosityötuloihin saakka sekä tämän ylittävältä osalta 25 %. Erityishoitorahan vähimmäismäärä oli 27,86 euroa arkipäivältä vuonna 2019.
Sairauspäivärahan ja erityishoitorahan määrää voivat vähentää samalta ajalta maksetut muut lakisääteiset etuudet ja eläkkeet. Sairauspäiväraha tai erityishoitoraha voi tämän johdosta jäädä myös vähimmäismäärää pienemmäksi tai sitä ei makseta ollenkaan. Sairauspäivärahat ja erityishoitoraha ovat veronalaista tuloa.
Muut työtulokorvaukset
Henkilölle, joka tartuntatautilain perusteella on määrätty olemaan poissa ansiotyöstä, maksetaan tartuntatautipäivärahaa sairausvakuutuksen varoista. Sama oikeus on myös tartuntatautiin sairastuneen alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos tämä estyy tekemästä työtään. Tartuntatautipäiväraha on täysimääräinen korvaus ansionmenetyksestä ja se myönnetään koko työstäpoissaolo-, karanteeni- tai eristämispäätöksen ajalle ilman enimmäisaikaa.
Elimen, kudoksen tai solujen luovuttajalle maksetaan luovutuspäivärahaa ajalta, jona hän on estynyt tekemästä ansiotyötään.
Yhteensovitus muun sosiaaliturvan kanssa
Sairauspäiväraha on yleensä ensisijainen korvaus työeläkelakien mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden mutta toissijainen tapaturma- ja liikennevahinkokorvauksiin nähden. Rikosvahinkolain mukaiseen korvaukseen nähden sairauspäiväraha on ensisijainen. Sen sijaan kuntoutusrahaan ja kuntoutuksen aikaiseen ansionmenetyskorvaukseen nähden sairauspäiväraha on toissijainen.
Jos vakuutettu on työkyvyttömyysajalta saanut ansioturvan työttömyyspäivärahaa, sairauspäiväraha maksetaan työttömyyskassalle siltä osin kuin se ei ylitä työttömyyspäivärahaa. Myös Kelan maksama työttömyyspäiväraha yhteensovitetaan eli sairauspäiväraha maksetaan takautuvalta ajalta työttömyysetuuden korvaamiseksi.
Sairauspäiväraha maksetaan Potilasvakuutuskeskukselle, jos keskus on maksanut potilasvahinkokorvauksen samalta työkyvyttömyysajalta.
Tämä etuuskuvaus on laadittu tilastointia varten. Ajantasaiset tiedot etuuksista löytyvät Kelan pääsivulta www.kela.fi.
Sairauspäivärahoista säädetään sairausvakuutuslaissa (1224/2004). Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lainmuutoksia selostetaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosiossa.
Sairauspäivärahat
Sairauspäivärahoja ovat sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha. Sairauspäiväraha on tarkoitettu korvaamaan alle vuoden kestävää sairaudesta johtuvaa ansionmenetystä. Henkilö, joka on jo saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan, voi kuitenkin työhön palattuaan saada saman sairauden perusteella päivärahaa 50 arkipäivältä. Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työssä pysymistä ja paluuta takaisin työhön.
Sairauspäiväraha
Sairauspäivärahaan on oikeus 16–67-vuotiaalla vakuutetulla, joka sairauden vuoksi on kykenemätön tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä. Päivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeiseltä ajalta. Omavastuuaikaan lasketaan sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle omavastuuajalta palkkaa.
Yrittäjä on oikeutettu YEL-päivärahaan sairastumispäivää seuraavasta arkipäivästä lukien siihen asti, kun sairauspäivärahan omavastuuaika täyttyy. Kela maksaa YEL-päivärahaa siis enintään yhdeksän arkipäivän ajalta. YEL-päiväraha ei koske maatalousyrittäjiä, jotka saavat Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta Mela-sairauspäivärahaa.
Sairauspäiväraha voi määräytyä
- verotuksessa todettujen työtulojen perusteella
- työkyvyttömyyttä edeltävien työtulojen perusteella, kun työtulot ovat kasvaneet merkittävästi
- eräiden päivärahaa edeltäneiden etuuksien perusteella.
Sairauspäiväraha voidaan maksaa myös vähimmäismääräisenä.
Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Enimmäisaikaan luetaan kaikki sairauspäivärahapäivät työkyvyttömyyttä edeltävän kahden vuoden ajalta. Jos työntekijä tai yrittäjä enimmäisajan jälkeen palaa työhön, mutta sama sairaus edelleen aiheuttaa työkyvyttömyyttä yli 30 päivän yhtäjaksoisen työskentelyn jälkeen, Kela voi maksaa päivärahaa vielä 50 päivältä, vaikka sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt. Enimmäisajan täyttymisestä huolimatta henkilö voi saada sairauspäivärahaa myös silloin, kun kysymyksessä on uusi sairaus, joka ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä enimmäisaikana ja jonka ei voida katsoa liittyvän aikaisempaan työkyvyttömyyteen.
Osasairauspäiväraha
Osasairauspäiväraha voidaan myöntää 16–67-vuotiaalle työkyvyttömälle henkilölle, joka on ollut kokoaikatyössä työkyvyttömyyden alkaessa ja joka työkyvyttömyydestään huolimatta pystyy hoitamaan osan kokoaikatyön tehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta. Työntekijä tekee sopimuksen työnantajansa kanssa työajan vähentämisestä 40–60 %:lla. Yrittäjän töiden tulee vähetä samassa määrin. Palkan lisäksi henkilö saa osasairauspäivärahaa.
Osasairauspäiväraha maksetaan samoin kuin sairauspäiväraha omavastuuajan jälkeiseltä ajalta. Omavastuuaikaa ei ole, jos osasairauspäivärahaan oikeuttava työkyvyttömyys alkaa tai jatkuu heti sitä edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa enintään 120 arkipäivältä. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät kahden vuoden ajalta.
Erityishoitoraha
Erityishoitorahaa maksetaan alle 16-vuotiaan sairaan lapsen vanhemmalle, joka osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa tai sairaalan poliklinikalla, sairaala- ja poliklinikkahoitoon liittyvään kotihoitoon tai lakiin perustuville sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille. Edellytyksenä on, että lasta hoitava henkilö on hoitoon osallistumisen vuoksi estynyt tekemästä työtään eikä saa palkkaa tältä ajalta.
Kotihoidon ja 7 vuotta täyttäneen lapsen sairaala- ja poliklinikkahoidon osalta lapsen sairauden tulee olla vaikea, jotta erityishoitorahaa maksetaan.
Sairaala- ja poliklinikkahoidon sekä kuntoutuskurssien ajalta erityishoitorahaa maksetaan saman sairauden vuoksi yleensä enintään 60 arkipäivältä, kotihoidon ajalta lisäksi enintään 60 arkipäivältä. Painavasta lääketieteellisestä syystä enimmäisajat voidaan ylittää.
Päivärahan suuruus
Sairauspäivärahan suuruus määräytyy yleensä verotuksessa todettujen työtulojen mukaan. Päivärahan suuruutta määrättäessä palkansaajien työtuloista vähennetään tulonhankkimiskulut ja tehdään vakuutusmaksuvähennys.
Osasairauspäiväraha on suuruudeltaan aina puolet sitä edeltäneestä sairauspäivärahasta tai puolet sen sairauspäivärahan määrästä, johon henkilö olisi oikeutettu työkyvyttömyyden alkaessa. YEL-päiväraha määräytyy pelkästään YEL-vakuutuksen mukaisen työtulon perusteella. YEL-päivärahan jälkeisessä sairauspäivärahassa otetaan huomioon myös muut mahdolliset työtulot.
Päivärahan määrän laskennassa vuosityötulo, josta on tehty edellä mainitut vähennykset, jaetaan 300:lla. Vuonna 2018 sairauspäiväraha päivää kohti oli 70 % henkilön työtulojen kolmassadasosasta 30 394 euron vuosityötuloihin saakka. Kun vuosityötulot ylittävät tulorajan, päiväraha jää alle 70 %:n. Päivärahalla ei ole ylärajaa. Päivärahaperusteiden euromäärät tarkistetaan vuosittain työeläkejärjestelmän palkkakertoimella. Korotus oli 0,14 % vuonna 2018.
Vähimmäismääräinen päiväraha. Vuoden 2018 loppuun asti sairauspäivärahaan sovellettiin 55 päivän odotusaikaa. Sairauspäivärahaa ei maksettu lainkaan 55 kalenteripäivän aikana työkyvyttömyyden alkamisesta, jos vuosityötulot olivat säädettyä määrää (1 428 euroa v. 2018) pienemmät. Pienituloisille (työtulot 1 428–10 561 euroa v. 2018) sairauspäiväraha maksettiin tältä ajalta vähimmäismäärää pienempänä. Tulottomille ja pienituloisille maksettiin vähimmäismääräistä päivärahaa 55 kalenteripäivän jälkeen. Vähimmäismääräistä päivärahaa voitiin maksaa kuitenkin heti omavastuuajan (sairastumispäivä ja seuraavat yhdeksän arkipäivää) jälkeen, jos työkyvyttömyyden alkaessa oli ilmeistä, että se jatkuu vähintään 300 arkipäivän ajan. Vuonna 2018 vähimmäismääräinen päiväraha oli 24,64 euroa arkipäivältä.
Sairauspäivärahan suuruus voi määräytyä päivärahaa edeltäneen etuuden mukaan, jos päivärahan saaja on opiskellut tai ollut kuntoutuksessa tai työttömänä ja jos päiväraha näin laskettuna on suurempi kuin työtulojen perusteella laskettu päiväraha.
Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin vuosityötulojen perusteella. Vuonna 2018 erityishoitoraha päivää kohti oli 70 % henkilön työtulojen kolmassadasosasta 37 167 euron vuosityötuloihin saakka, tämän ylittävältä osalta 40 % 57 183 vuosityötuloihin saakka sekä tämän ylittävältä osalta 25 %. Erityishoitorahaa maksetaan aina vähintään vähimmäismäärä eli 24,64 euroa arkipäivältä vuonna 2018.
Sairauspäivärahat ovat veronalaista tuloa.
Muut työtulokorvaukset
Henkilölle, joka tartuntatautilain perusteella on määrätty olemaan poissa ansiotyöstä, maksetaan tartuntatautipäivärahaa sairausvakuutuksen varoista. Sama oikeus on myös tartuntatautiin sairastuneen alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos tämä estyy tekemästä työtään. Tartuntatautipäiväraha on täysimääräinen korvaus ansionmenetyksestä ja se myönnetään koko työstäpoissaolopäätöksen ajalle ilman enimmäisaikaa.
Elimen, kudoksen tai solujen luovuttajalle maksetaan luovutuspäivärahaa ajalta, jona hän on estynyt tekemästä ansiotyötään.
Yhteensovitus muun sosiaaliturvan kanssa
Sairauspäiväraha on yleensä ensisijainen korvaus työeläkelakien mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden mutta toissijainen tapaturma- ja liikennevahinkokorvauksiin nähden. Rikosvahinkolain mukaiseen korvaukseen nähden sairauspäiväraha on ensisijainen. Sen sijaan kuntoutusrahaan ja kuntoutuksen aikaiseen ansionmenetyskorvaukseen nähden sairauspäiväraha on toissijainen.
Jos vakuutettu on työkyvyttömyysajalta saanut ansioturvan työttömyyspäivärahaa, sairauspäiväraha maksetaan työttömyyskassalle siltä osin kuin se ei ylitä työttömyyspäivärahaa. Myös Kelan maksama työttömyyspäiväraha yhteensovitetaan eli sairauspäiväraha maksetaan takautuvalta ajalta työttömyysetuuden korvaamiseksi.
Sairauspäiväraha maksetaan Potilasvakuutuskeskukselle, jos keskus on maksanut potilasvahinkokorvauksen samalta työkyvyttömyysajalta.