Käsitteet: Tilasto sairauspäivärahoista

Tilastoyksiköt

Saaja

Saaja on henkilö, jolle on tilastointijakson aikana maksettu sairauspäivärahaa, YEL-päivärahaa, osasairauspäivärahaa, tartuntatautipäivärahaa tai luovutuspäivärahaa.

Alkanut kausi

Kausi katsotaan alkaneeksi, kun vakuutettu alkaa omavastuuajan (sairastumispäivä ja yhdeksän sitä seuraavaa arkipäivää) jälkeen saada päivärahaa. Koska sama sairauspäivärahakausi voi kestää enintään 300 arkipäivää, päättyvät kaikki tiettynä vuonna alkaneet päivärahakaudet viimeistään seuraavana vuonna muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Osasairauspäivärahakausi voi olla pituudeltaan enintään 120 arkipäivää.

Korvattu päivä

Korvattujen päivien määrä on niiden arkipäivien (6 päivää/viikko) määrä, joilta päivärahaa on tilastointijakson aikana maksettu.

Maksetut etuudet

Maksettujen päivärahojen tilastot koskevat tilastointijakson aikana maksettujen korvausten euromäärää. Siinä tapauksessa, että sairauspäiväraha on toissijainen korvaus, sitä maksetaan vain, jos muun lain nojalla saatu korvaus on sairausvakuutuksen päivärahaa pienempi (tällöin päivärahana maksetaan erotus). Siten päivärahapäiviä koskevista tilastoista puuttuvat ne sairauspäivät, joilta sairausvakuutuksen päiväraha jää pienemmäksi kuin muun lain mukainen korvaus.

Maksettuja korvauksia koskeviin tilastoihin päivärahan toissijaisuus vaikuttaa myös silloin, kun päiväraha on muun lain mukaista korvausta suurempi. Tällöin päivärahana tilastoituu vain korvausten euromääräinen erotus.

Erityishoitorahan tilastoyksiköt ovat saaja, korvaukseen oikeuttanut lapsi, korvattu päivä ja maksetut etuudet.

Tilastoluokitukset

Ikä

Sairauspäivärahatilastoissa päivärahan saajan ikä on hänen ikänsä tilastovuoden lopussa.

Alue

Etuudensaajan asuinkunta on hänen asuinkuntansa tilastointijakson lopussa. Etuuksien saajista on tietoja maakunnittain ja sairaanhoitopiireittäin etuuden saajan asuinkunnan mukaan.

Alueellisen vertailtavuuden helpottamiseksi on eräitä tilastotietoja suhteutettu väestöön. Väestötiedot perustuvat Kelan yleistiedot -tietokantaan, johon saadaan väestömuutostiedot Digi- ja väestötietovirastosta. Väestötietojen tilastointiajankohta on vuoden loppu.

Sairaus

Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden koodi tallennetaan sairauspäivärahakauden alkaessa.

Sairausdiagnoosit ja niitä vastaavat koodit perustuvat kansainvälisen tautiluokituksen 10. laitokseen (ICD-10), joka otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1996 alusta. Se perustuu edelliseen (ICD-9) luokitukseen. Luokituksen rakenne muuttui merkittävästi mm. siten, että tauteja merkittäessä käytetään oire-syy-diagnoosiparia. Kelan etuuksien käsittelyjärjestelmissä käytetään kuitenkin vain syytä tarkoittavia diagnooseja. Uuden luokituksen käyttöönoton vuoksi vuotta 1996 vanhempia sairausluokitukseen perustuvia tilastoja ei voi suoraan verrata uuden luokituksen mukaisiin tilastoihin.

Sairaudet esitetään sairauspäivärahatilastoissa joko sairauspääryhmän tai yksittäisen sairauden tai sairausryhmän tarkkuudella. Yksittäisten sairauksien ja sairausryhmien valinnan perusteena on ollut niiden merkittävyys sairauspäivärahan kannalta.

Ammatti ja ammattiasema

Tieto sairauspäivärahansaajan ammatista tallennetaan päivärahakauden alkaessa sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutetuille.

Kelassa on vuodesta 2014 lähtien ollut käytössä kansallinen Ammattiluokitus 2010, joka perustuu kansainvälisen työjärjestön (ILO) laatimaan ja YK:n vahvistamaan ISCO-08-ammattiluokitukseen. Luokittelun taustalla on työntekijän ammattitaidon käsite, jolla on kaksi ulottuvuutta: taitotaso ja erikoistunut osaaminen. Vuosina 1988–2013 käytössä oli ammattiluokitus, joka perustui pohjoismaiseen ammattiluokitteluun.

Sairauspäivärahaa hakevan henkilön ammatiksi merkitään ammatti, jota hakija on viimeksi harjoittanut. Jos hakija ei viiden vuoden aikana ennen etuuden hakemista ole toiminut ammatissa, merkitään hänet ammatissa toimimattomaksi. Ammatin harjoittamiseksi katsotaan vähintään kolmen tunnin osapäivätyö ja vähintään neljä kuukautta vuodessa kestävä työ.