Sairauspäivärahojen tilastot tuottaa Kela. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lain perusteella he ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan korvauksena lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamista ansionmenetyksistä, jos he täyttävät sairauspäivärahan saamisen edellytykset.
Työtapaturma- ja ammattitautilaki, liikennevakuutuslaki, sotilasvammalaki ja sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettu laki velvoittavat maksamaan sairauspäivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Maatalousyrittäjät saavat eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa (MELA-sairauspäivärahat). Apurahan saajat on vakuutettu maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan. Sairausvakuutusturvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairausvakuutuksella. Nämä edellä luetellut korvaukset eivät sisälly sairauspäivärahatilastoon. Niiden tilastoinnista vastaavat näitä etuuksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat ovat osa työikäisen väestön toimeentuloturvaa. Ne korvaavat työkyvyttömyyden aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairauspäivärahatilastoa käytetään kuvaamaan työikäisen aktiiviväestön sairastavuutta. Aivan lyhytaikaisesta sairastamisesta sairauspäivärahatilasto ei kuitenkaan kerro, koska sairauspäivärahaa maksetaan vasta omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää.
Tilasto sisältää tietoja sairauspäivärahojen saajista, korvatuista päivistä ja maksetuista etuuksista. Maksettuja etuuksia ovat sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, YEL-päiväraha, tartuntatautipäiväraha ja luovutuspäiväraha, jota maksetaan elimen tai kudoksen luovuttajalle.
Erityishoitorahalla korvataan vanhempien ansionmenetyksiä sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahasta ei ole erillistä laatuselostetta. Siihen pätee lähes kaikki sairauspäivärahatilastoja koskevat ominaisuudet.
Sairauspäivärahatilasto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairauspäivärahatilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin päivärahan ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairauspäivärahahakemuksia ratkaisevat sekä Kela että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta aineistosta. Se muodostetaan Kelan sairauspäivärahojen etuusjärjestelmästä, joka sisältää kaikki sairauspäivärahojen toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot. Aineistossa ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tiettynä tilastointijaksona sairauspäivärahaa.
Kaikki muut sairauspäivärahatilastot perustuvat kokonaisaineistoon paitsi sairauspäivärahan saajan ammatti- ja ammattiasematiedon sisältävä tilasto. Se perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Otos käsittää noin 6,6 % vakuutetuista.
Maksettujen sairauspäivärahojen euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan kuukausittain ja vuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa tilastokuukautta seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Kelan tilastojulkaisujen julkistamisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairauspäivärahaa koskevia tilastoja on olemassa vuodesta 1964, jolloin sairausvakuutusjärjestelmä luotiin. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet etuuslainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta sairauspäivärahan saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen etuuksien suuruuteen. Myös luokitusten muuttuminen voi vaikeuttaa tilastojen vertailtavuutta.
Sairauspäivärahatilaston ajalliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat eniten päivärahajärjestelmän uudistus 1.1.1982, sairauspäivärahan omavastuuajan pidennys 7 arkipäivästä 9 arkipäivään 1.1.1993 ja sairauspäivärahan määräytymisperusteiden muuttuminen 1.1.1996. Vuoden 2004 alusta sairaustieto on merkitty kaikkiin sairauspäiväraharatkaisuihin. Sitä ennen sairaustieto on vain sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutettujen sairauspäivärahoissa. Vuoden 2007 alussa otettiin käyttöön osasairauspäivärahajärjestelmä.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto sairauspäivärahoista julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa.
Tilastojen pohjana olevia aineistoja voidaan luovuttaa viranomaisille ja tieteelliseen tutkimukseen.
Lisätietoja:
Sairauspäivärahojen tilastot tuottaa Kela. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lain perusteella he ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan korvauksena lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamista ansionmenetyksistä, jos he täyttävät sairauspäivärahan saamisen edellytykset.
Työtapaturma- ja ammattitautilaki, liikennevakuutuslaki, sotilasvammalaki ja sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettu laki velvoittavat maksamaan sairauspäivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Maatalousyrittäjät saavat eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa (MELA-sairauspäivärahat). Apurahan saajat on vakuutettu maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan. Sairausvakuutusturvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairausvakuutuksella. Nämä edellä luetellut korvaukset eivät sisälly sairauspäivärahatilastoon. Niiden tilastoinnista vastaavat näitä etuuksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat ovat osa työikäisen väestön toimeentuloturvaa. Ne korvaavat työkyvyttömyyden aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairauspäivärahatilastoa käytetään kuvaamaan työikäisen aktiiviväestön sairastavuutta. Aivan lyhytaikaisesta sairastamisesta sairauspäivärahatilasto ei kuitenkaan kerro, koska sairauspäivärahaa maksetaan vasta omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää.
Tilasto sisältää tietoja sairauspäivärahojen saajista, korvatuista päivistä ja maksetuista etuuksista. Maksettuja etuuksia ovat sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, YEL-päiväraha, tartuntatautipäiväraha ja luovutuspäiväraha, jota maksetaan elimen tai kudoksen luovuttajalle.
Erityishoitorahalla korvataan vanhempien ansionmenetyksiä sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahasta ei ole erillistä laatuselostetta. Siihen pätee lähes kaikki sairauspäivärahatilastoja koskevat ominaisuudet.
Sairauspäivärahatilasto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairauspäivärahatilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin päivärahan ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairauspäivärahahakemuksia ratkaisevat sekä Kela että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta sairauspäivärahojen tilastointirekisteristä. Se muodostetaan Kelan sairauspäivärahojen etuusjärjestelmästä, joka sisältää kaikki sairauspäivärahojen toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot. Tilastointirekisterissä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tiettynä tilastointijaksona sairauspäivärahaa.
Kaikki muut sairauspäivärahatilastot perustuvat kokonaisaineistoon paitsi sairauspäivärahan saajan ammatti- ja ammattiasematiedon sisältävä tilasto. Se perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Otos käsittää noin 6,6 % vakuutetuista.
Maksettujen sairauspäivärahojen euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan kuukausittain ja vuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa tilastokuukautta seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Kelan tilastojulkaisujen julkistamisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairauspäivärahaa koskevia tilastoja on olemassa vuodesta 1964, jolloin sairausvakuutusjärjestelmä luotiin. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet etuuslainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta sairauspäivärahan saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen etuuksien suuruuteen. Myös luokitusten muuttuminen voi vaikeuttaa tilastojen vertailtavuutta.
Sairauspäivärahatilaston ajalliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat eniten päivärahajärjestelmän uudistus 1.1.1982, sairauspäivärahan omavastuuajan pidennys 7 arkipäivästä 9 arkipäivään 1.1.1993 ja sairauspäivärahan määräytymisperusteiden muuttuminen 1.1.1996. Vuoden 2004 alusta sairaustieto on merkitty kaikkiin sairauspäiväraharatkaisuihin. Sitä ennen sairaustieto on vain sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutettujen sairauspäivärahoissa. Vuoden 2007 alussa otettiin käyttöön osasairauspäivärahajärjestelmä.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto sairauspäivärahasta julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa.
Tilastojen pohjana olevia aineistoja voidaan luovuttaa viranomaisille ja tieteelliseen tutkimukseen. Lähetä yksilötason aineistoja koskevat pyynnöt osoitteeseen tietopyynnot@kela.fi. Tilastotietoja voit pyytää osoitteesta tilastot@kela.fi.
Sairauspäivärahojen tilastot tuottaa Kela. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lain perusteella he ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan korvauksena lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamista ansionmenetyksistä, jos he täyttävät sairauspäivärahan saamisen edellytykset.
Työtapaturma- ja ammattitautilaki, liikennevakuutuslaki, sotilasvammalaki ja sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettu laki velvoittavat maksamaan sairauspäivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Maatalousyrittäjät saavat eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa (MELA-sairauspäivärahat). Apurahan saajat on vakuutettu maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan. Sairausvakuutusturvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairausvakuutuksella. Nämä edellä luetellut korvaukset eivät sisälly sairauspäivärahatilastoon. Niiden tilastoinnista vastaavat näitä etuuksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat ovat osa työikäisen väestön toimeentuloturvaa. Ne korvaavat työkyvyttömyyden aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairauspäivärahatilastoa käytetään kuvaamaan työikäisen aktiiviväestön sairastavuutta. Aivan lyhytaikaisesta sairastamisesta sairauspäivärahatilasto ei kuitenkaan kerro, koska sairauspäivärahaa maksetaan vasta omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää.
Tilasto sisältää tietoja sairauspäivärahojen saajista, korvatuista päivistä ja maksetuista etuuksista. Maksettuja etuuksia ovat sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, YEL-päiväraha, tartuntatautipäiväraha ja luovutuspäiväraha, jota maksetaan elimen tai kudoksen luovuttajalle.
Erityishoitorahalla korvataan vanhempien ansionmenetyksiä sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahasta ei ole erillistä laatuselostetta. Siihen pätee lähes kaikki sairauspäivärahatilastoja koskevat ominaisuudet.
Sairauspäivärahatilasto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairauspäivärahatilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin päivärahan ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairauspäivärahahakemuksia ratkaisevat sekä Kela että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta sairauspäivärahojen tilastointirekisteristä. Se muodostetaan Kelan sairauspäivärahojen etuusjärjestelmästä, joka sisältää kaikki sairauspäivärahojen toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot. Tilastointirekisterissä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tiettynä tilastointijaksona sairauspäivärahaa.
Kaikki muut sairauspäivärahatilastot perustuvat kokonaisaineistoon paitsi sairauspäivärahan saajan ammatti- ja ammattiasematiedon sisältävä tilasto. Se perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Otos käsittää noin 6,6 % vakuutetuista.
Maksettujen sairauspäivärahojen euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan kuukausittain ja vuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa tilastokuukautta seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Kelan tilastojulkaisujen julkistamisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairauspäivärahaa koskevia tilastoja on olemassa vuodesta 1964, jolloin sairausvakuutusjärjestelmä luotiin. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet etuuslainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta sairauspäivärahan saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen etuuksien suuruuteen. Myös luokitusten muuttuminen voi vaikeuttaa tilastojen vertailtavuutta.
Sairauspäivärahatilaston ajalliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat eniten päivärahajärjestelmän uudistus 1.1.1982, sairauspäivärahan omavastuuajan pidennys 7 arkipäivästä 9 arkipäivään 1.1.1993 ja sairauspäivärahan määräytymisperusteiden muuttuminen 1.1.1996. Vuoden 2004 alusta sairaustieto on merkitty kaikkiin sairauspäiväraharatkaisuihin. Sitä ennen sairaustieto on vain sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutettujen sairauspäivärahoissa. Vuoden 2007 alussa otettiin käyttöön osasairauspäivärahajärjestelmä.
Tarkemmin muutoksista kerrotaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosassa.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto sairauspäivärahasta julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa.
Tilastojen pohjana olevia aineistoja voidaan luovuttaa viranomaisille ja tieteelliseen tutkimukseen. Aineistopyynnöt tulee lähettää osoitteeseen tietopyynnot@kela.fi ja tilastotietopyynnöt osoitteeseen tilastot@kela.fi.
Laatuseloste 2018: Tilasto sairauspäivärahasta
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahojen tilastot tuottaa Kelan tieto- ja viestintäyksikön tilasto- ja tietovarastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on vastata Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan ja etuuksien toimeenpanoon liittyvästä tilastoinnista.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lain perusteella he ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan korvauksena lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamista ansionmenetyksistä, jos he täyttävät sairauspäivärahan saamisen edellytykset.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalaki velvoittavat maksamaan sairauspäivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Maatalousyrittäjät saavat eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa (MELA-sairauspäivärahat). Apurahan saajat on vakuutettu maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan. Sairausvakuutusturvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairausvakuutuksella. Nämä edellä luetellut korvaukset eivät sisälly sairauspäivärahatilastoon. Niiden tilastoinnista vastaavat näitä etuuksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat ovat osa työikäisen väestön toimeentuloturvaa. Ne korvaavat työkyvyttömyyden aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairauspäivärahatilastoa käytetään kuvaamaan työikäisen "aktiiviväestön" sairastavuutta. Aivan lyhytaikaisesta (alle kaksi viikkoa kestäneestä) sairastamisesta sairauspäivärahatilasto ei kuitenkaan kerro, koska sairauspäivärahaa maksetaan vasta sairastumispäivää seuraavan 9 arkipäivän jälkeiseltä ajalta (sairauspäivärahan omavastuuaika). Tulottomille ja henkilöille, joiden tulot ovat tiettyä määrää pienemmät, päivärahaa maksetaan vähimmäismäärän suuruisena vasta 55 kalenteripäivän sairastamisen jälkeen.
YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus YEL-päivärahaan sairastumispäivän jälkeiseltä ajalta sairauspäivärahan omavastuuajan täyttymiseen asti.
Osasairauspäivärahaan on oikeus vakuutetulla, joka työkyvyttömyydestä huolimatta pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta työskentelemään osa-aikaisesti. Osasairauspäivärahaa maksetaan sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaikaa ei ole, jos osasairauspäiväraha alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.
Sairauspäivärahaan voi saada jatkoaikaa enimmäisajan (300 päivää) täyttymisen jälkeen, jos henkilö on palannut työhön yhtäjaksoisesti vähintään 30 päiväksi ja aikaisempi sairaus uusiutuu aiheuttaen työkyvyttömyyttä.
Erityishoitorahalla korvataan vanhempien ansionmenetyksiä sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahasta ei ole erillistä laatuselostetta: siihen pätee lähes kaikki sairauspäivärahatilastoja koskevat ominaisuudet.
Sairauspäivärahoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: päivärahan saaja, alkanut päivärahakausi, päivärahapäivä ja maksettu euromääräinen korvaus.
Sairauspäivärahojen tilastoinnissa käytetään mm. seuraavia luokituksia: etuuslaji (sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, YEL-päiväraha, muut sairauspäivärahat), työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus (sairausluokitus ICD-10), ammatti ja ammattiasema (Ammattiluokitus 2010), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset
Sairauspäivärahatilasto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairauspäivärahatilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin päivärahan ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairauspäivärahahakemuksia ratkaisevat sekä Kela että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta sairauspäivärahojen tilastointirekisteristä. Se muodostetaan Kelan sairauspäivärahojen etuusjärjestelmästä, joka sisältää kaikki sairauspäivärahojen toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tilastointirekisterissä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tiettynä tilastointiajanjaksona sairauspäivärahaa. Poikkileikkausajankohdan saajista muodostetaan oma tilastointitiedosto päivärahan kohdistumisajankohdan perusteella. Siinä saajiksi tilastoituvat ne henkilöt, joille on maksettu poikkileikkausajankohdan päivälle kohdistuvaa etuutta. (Poikkileikkausajankohdan saajien tilastoinnissa tiedot poimitaan poikkileikkausajankohtaa seuraavien kahden kuukauden maksuista.) Myös tiettynä ajanjaksona alkaneista sairauspäivärahakausista sekä alkaneiden kausien kestosta muodostetaan tiedostot.
Kaikki muut sairauspäivärahatilastot perustuvat kokonaisaineistoon paitsi päivärahansaajan ammatti- ja ammattiasematiedon sisältävä tilasto. Se perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Otos käsittää noin 6,6 % vakuutetuista.
Maksettujen sairauspäivärahojen euromäärät täsmäytetään kuukausittain/vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan kuukausittain ja vuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto seuraavan vuoden syksyllä. Poikkileikkaustilasto julkaistaan muita myöhemmin, noin kahden kuukauden kuluttua poikkileikkausajankohdasta. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on verkossa.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairauspäivärahaa koskevia tilastoja on olemassa vuodesta 1964, jolloin sairausvakuutusjärjestelmä luotiin. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet etuuslainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta sairauspäivärahan saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen etuuksien suuruuteen. Sairauspäivärahatilaston ajalliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat eniten päivärahajärjestelmän uudistus 1.1.1982, sairauspäivärahan omavastuuajan pidennys 7 arkipäivästä 9 arkipäivään 1.1.1993 ja sairauspäivärahan määräytymisperusteiden muuttuminen 1.1.1996.
Vuoden 2004 alusta sairaustieto on merkitty kaikkiin sairauspäiväraharatkaisuihin. Sitä ennen sairaustieto on vain sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutettujen sairauspäivärahoissa.
Vuoden 2007 alussa otettiin käyttöön osasairauspäivärahajärjestelmä.
Tarkemmin muutoksista kerrotaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosassa.
Myös luokitusten muuttuminen voi vaikeuttaa tilastojen vertailtavuutta:
- Kelassa otettiin vuonna 1996 käyttöön kansainvälisen tautiluokituksen uusi laitos (ICD-10). Sitä vanhempia sairausluokitukseen perustuvia tilastoja voi verrata uudempiin vain sairauspääryhmän tasolla.
- Joulukuussa 2013 Kelassa otettiin käyttöön uusi ammattiluokitus. Uusi luokitus on Tilastokeskuksen käyttämä Ammattiluokitus 2010, joka perustuu kansainväliseen ISCO-luokitukseen. Tätä ennen, vuodesta 1988 lähtien käytössä oli ns. Pohjoismainen ammattiluokitus.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahatilastoa julkaistaan verkossa. Kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2016–2017: Tilasto sairauspäivärahasta
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahojen tilastot tuottaa Kelan tieto- ja viestintäyksikön tilasto- ja tietovarastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on vastata Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan ja etuuksien toimeenpanoon liittyvästä tilastoinnista.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lain perusteella he ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan korvauksena lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamista ansionmenetyksistä, jos he täyttävät sairauspäivärahan saamisen edellytykset.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalaki velvoittavat maksamaan sairauspäivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Maatalousyrittäjät saavat eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa (MELA-sairauspäivärahat). Apurahan saajat on vakuutettu maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan. Sairausvakuutusturvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairausvakuutuksella. Nämä edellä luetellut korvaukset eivät sisälly sairauspäivärahatilastoon. Niiden tilastoinnista vastaavat näitä etuuksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat ovat osa työikäisen väestön toimeentuloturvaa. Ne korvaavat työkyvyttömyyden aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairauspäivärahatilastoa käytetään kuvaamaan työikäisen "aktiiviväestön" sairastavuutta. Aivan lyhytaikaisesta (alle kaksi viikkoa kestäneestä) sairastamisesta sairauspäivärahatilasto ei kuitenkaan kerro, koska sairauspäivärahaa maksetaan vasta sairastumispäivää seuraavan 9 arkipäivän jälkeiseltä ajalta (sairauspäivärahan omavastuuaika). Tulottomille ja henkilöille, joiden tulot ovat tiettyä määrää pienemmät, päivärahaa maksetaan vähimmäismäärän suuruisena vasta 55 kalenteripäivän sairastamisen jälkeen.
YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan sairastumispäivän ja 3 sitä seuraavan arkipäivän jälkeiseltä ajalta sairauspäivärahan omavastuuajan täyttymiseen asti (YEL-päiväraha).
Osasairauspäivärahaan on oikeus vakuutetulla, joka työkyvyttömyydestä huolimatta pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta työskentelemään osa-aikaisesti. Osasairauspäivärahaa maksetaan sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaikaa ei ole, jos osasairauspäiväraha alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.
Sairauspäivärahaan voi saada jatkoaikaa enimmäisajan (300 päivää) täyttymisen jälkeen, jos henkilö on palannut työhön yhtäjaksoisesti vähintään 30 päiväksi ja aikaisempi sairaus uusiutuu aiheuttaen työkyvyttömyyttä.
Erityishoitorahalla korvataan vanhempien ansionmenetyksiä sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahasta ei ole erillistä laatuselostetta: siihen pätee lähes kaikki sairauspäivärahatilastoja koskevat ominaisuudet.
Sairauspäivärahoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: päivärahan saaja, alkanut päivärahakausi, päivärahapäivä ja maksettu euromääräinen korvaus.
Sairauspäivärahojen tilastoinnissa käytetään mm. seuraavia luokituksia: etuuslaji (sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, YEL-päiväraha, muut sairauspäivärahat), työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus (sairausluokitus ICD-10), ammatti ja ammattiasema (Ammattiluokitus 2010), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset
Sairauspäivärahatilasto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairauspäivärahatilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin päivärahan ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairauspäivärahahakemuksia ratkaisevat sekä Kela että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta sairauspäivärahojen tilastointirekisteristä. Se muodostetaan Kelan sairauspäivärahojen etuusjärjestelmästä, joka sisältää kaikki sairauspäivärahojen toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tilastointirekisterissä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tiettynä tilastointiajanjaksona sairauspäivärahaa. Poikkileikkausajankohdan saajista muodostetaan oma tilastointitiedosto päivärahan kohdistumisajankohdan perusteella. Siinä saajiksi tilastoituvat ne henkilöt, joille on maksettu poikkileikkausajankohdan päivälle kohdistuvaa etuutta. (Poikkileikkausajankohdan saajien tilastoinnissa tiedot poimitaan poikkileikkausajankohtaa seuraavien kahden kuukauden maksuista.) Myös tiettynä ajanjaksona alkaneista sairauspäivärahakausista sekä alkaneiden kausien kestosta muodostetaan tiedostot.
Kaikki muut sairauspäivärahatilastot perustuvat kokonaisaineistoon paitsi päivärahansaajan ammatti- ja ammattiasematiedon sisältävä tilasto. Se perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Otos käsittää noin 6,6 % vakuutetuista.
Maksettujen sairauspäivärahojen euromäärät täsmäytetään kuukausittain/vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan kuukausittain ja vuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto seuraavan vuoden syksyllä. Poikkileikkaustilasto julkaistaan muita myöhemmin, noin kahden kuukauden kuluttua poikkileikkausajankohdasta. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairauspäivärahaa koskevia tilastoja on olemassa vuodesta 1964, jolloin sairausvakuutusjärjestelmä luotiin. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet etuuslainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta sairauspäivärahan saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen etuuksien suuruuteen. Sairauspäivärahatilaston ajalliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat eniten päivärahajärjestelmän uudistus 1.1.1982, sairauspäivärahan omavastuuajan pidennys 7 arkipäivästä 9 arkipäivään 1.1.1993 ja sairauspäivärahan määräytymisperusteiden muuttuminen 1.1.1996.
Vuoden 2004 alusta sairaustieto on merkitty kaikkiin sairauspäiväraharatkaisuihin. Sitä ennen sairaustieto on vain sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutettujen sairauspäivärahoissa.
Vuoden 2007 alussa otettiin käyttöön osasairauspäivärahajärjestelmä.
Tarkemmin muutoksista kerrotaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosassa.
Myös luokitusten muuttuminen voi vaikeuttaa tilastojen vertailtavuutta:
- Kelassa otettiin vuonna 1996 käyttöön kansainvälisen tautiluokituksen uusi laitos (ICD-10). Sitä vanhempia sairausluokitukseen perustuvia tilastoja voi verrata uudempiin vain sairauspääryhmän tasolla.
- Joulukuussa 2013 Kelassa otettiin käyttöön uusi ammattiluokitus. Uusi luokitus on Tilastokeskuksen käyttämä Ammattiluokitus 2010, joka perustuu kansainväliseen ISCO-luokitukseen. Tätä ennen, vuodesta 1988 lähtien käytössä oli ns. Pohjoismainen ammattiluokitus.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahatilastoa julkaistaan internetissä. Kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2015: Tilasto sairauspäivärahasta
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahojen tilastot tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lain perusteella he ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan korvauksena lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamista ansionmenetyksistä, jos he täyttävät sairauspäivärahan saamisen edellytykset.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalaki velvoittavat maksamaan sairauspäivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Maatalousyrittäjät saavat eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa (MELA-sairauspäivärahat). Apurahan saajat on vakuutettu maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan. Sairausvakuutusturvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairausvakuutuksella. Nämä edellä luetellut korvaukset eivät sisälly sairauspäivärahatilastoon. Niiden tilastoinnista vastaavat näitä etuuksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat ovat osa työikäisen väestön toimeentuloturvaa. Ne korvaavat työkyvyttömyyden aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairauspäivärahatilastoa käytetään kuvaamaan työikäisen "aktiiviväestön" sairastavuutta. Aivan lyhytaikaisesta (alle kaksi viikkoa kestäneestä) sairastamisesta sairauspäivärahatilasto ei kuitenkaan kerro, koska sairauspäivärahaa maksetaan vasta sairastumispäivää seuraavan 9 arkipäivän jälkeiseltä ajalta (sairauspäivärahan omavastuuaika). Tulottomille ja henkilöille, joiden tulot ovat tiettyä määrää pienemmät, päivärahaa maksetaan vähimmäismäärän suuruisena vasta 55 kalenteripäivän sairastamisen jälkeen.
YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan sairastumispäivän ja 3 sitä seuraavan arkipäivän jälkeiseltä ajalta sairauspäivärahan omavastuuajan täyttymiseen asti (YEL-päiväraha).
Osasairauspäivärahaan on oikeus vakuutetulla, joka työkyvyttömyydestä huolimatta pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta työskentelemään osa-aikaisesti. Osasairauspäivärahaa maksetaan sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaikaa ei ole, jos osasairauspäiväraha alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.
Sairauspäivärahaan voi saada jatkoaikaa enimmäisajan (300 päivää) täyttymisen jälkeen, jos henkilö on palannut työhön yhtäjaksoisesti vähintään 30 päiväksi ja aikaisempi sairaus uusiutuu aiheuttaen työkyvyttömyyttä.
Erityishoitorahalla korvataan vanhempien ansionmenetyksiä sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahasta ei ole erillistä laatuselostetta: siihen pätee lähes kaikki sairauspäivärahatilastoja koskevat ominaisuudet.
Sairauspäivärahoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: päivärahan saaja, alkanut päivärahakausi, päivärahapäivä ja maksettu euromääräinen korvaus.
Sairauspäivärahojen tilastoinnissa käytetään mm. seuraavia luokituksia: etuuslaji (sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, YEL-päiväraha, muut sairauspäivärahat), työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus (sairausluokitus ICD-10), ammatti ja ammattiasema (Ammattiluokitus 2010), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset
Sairauspäivärahatilasto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairauspäivärahatilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin päivärahan ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairauspäivärahahakemuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta sairauspäivärahojen tilastointirekisteristä. Se muodostetaan Kelan sairauspäivärahojen etuusjärjestelmästä, joka sisältää kaikki sairauspäivärahojen toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tilastointirekisterissä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tiettynä tilastointiajanjaksona sairauspäivärahaa. Poikkileikkausajankohdan saajista muodostetaan oma tilastointitiedosto päivärahan kohdistumisajankohdan perusteella. Siinä saajiksi tilastoituvat ne henkilöt, joille on maksettu poikkileikkausajankohdan päivälle kohdistuvaa etuutta. (Poikkileikkausajankohdan saajien tilastoinnissa tiedot poimitaan poikkileikkausajankohtaa seuraavien kahden kuukauden maksuista.) Myös tiettynä ajanjaksona alkaneista sairauspäivärahakausista sekä alkaneiden kausien kestosta muodostetaan tiedostot.
Kaikki muut sairauspäivärahatilastot perustuvat kokonaisaineistoon paitsi päivärahansaajan ammatti- ja ammattiasematiedon sisältävä tilasto. Se perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Otos käsittää noin 6,6 % vakuutetuista.
Maksettujen sairauspäivärahojen euromäärät täsmäytetään kuukausittain/vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kolmen viikon kuluessa, neljännesvuositilastot seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto kokonaisuudessaan seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Poikkileikkaustilasto julkaistaan muita myöhemmin, noin neljän kuukauden kuluttua poikkileikkausajankohdasta. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairauspäivärahaa koskevia tilastoja on olemassa vuodesta 1964, jolloin sairausvakuutusjärjestelmä luotiin. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet etuuslainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta sairauspäivärahan saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen etuuksien suuruuteen. Sairauspäivärahatilaston ajalliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat eniten päivärahajärjestelmän uudistus 1.1.1982, sairauspäivärahan omavastuuajan pidennys 7 arkipäivästä 9 arkipäivään 1.1.1993 ja sairauspäivärahan määräytymisperusteiden muuttuminen 1.1.1996.
Vuoden 2004 alusta sairaustieto on merkitty kaikkiin sairauspäiväraharatkaisuihin. Sitä ennen sairaustieto on vain sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutettujen sairauspäivärahoissa.
Vuoden 2007 alussa otettiin käyttöön osasairauspäivärahajärjestelmä.
Tarkemmin muutoksista kerrotaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosassa.
Myös luokitusten muuttuminen voi vaikeuttaa tilastojen vertailtavuutta:
- Kelassa otettiin vuonna 1996 käyttöön kansainvälisen tautiluokituksen uusi laitos (ICD-10). Sitä vanhempia sairausluokitukseen perustuvia tilastoja voi verrata uudempiin vain sairauspääryhmän tasolla.
- Joulukuussa 2013 Kelassa otettiin käyttöön uusi ammattiluokitus. Uusi luokitus on Tilastokeskuksen käyttämä Ammattiluokitus 2010, joka perustuu kansainväliseen ISCO-luokitukseen. Tätä ennen, vuodesta 1988 lähtien käytössä oli ns. Pohjoismainen ammattiluokitus.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahatilastoa julkaistaan internetissä. Kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2014: Tilasto sairauspäivärahasta
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahojen tilastot tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lain perusteella he ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan korvauksena lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamista ansionmenetyksistä, jos he täyttävät sairauspäivärahan saamisen edellytykset.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalaki velvoittavat maksamaan sairauspäivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Maatalousyrittäjät saavat eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa (MELA-sairauspäivärahat). Apurahan saajat on vakuutettu maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan. Sairausvakuutusturvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairausvakuutuksella. Nämä edellä luetellut korvaukset eivät sisälly sairauspäivärahatilastoon. Niiden tilastoinnista vastaavat näitä etuuksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat ovat osa työikäisen väestön toimeentuloturvaa. Ne korvaavat työkyvyttömyyden aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairauspäivärahatilastoa käytetään kuvaamaan työikäisen "aktiiviväestön" sairastavuutta. Aivan lyhytaikaisesta (alle kaksi viikkoa kestäneestä) sairastamisesta sairauspäivärahatilasto ei kuitenkaan kerro, koska sairauspäivärahaa maksetaan vasta sairastumispäivää seuraavan 9 arkipäivän jälkeiseltä ajalta (sairauspäivärahan omavastuuaika). Tulottomille ja henkilöille, joiden tulot ovat tiettyä määrää pienemmät, päivärahaa maksetaan vähimmäismäärän suuruisena vasta 55 kalenteripäivän sairastamisen jälkeen.
YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan sairastumispäivän ja 3 sitä seuraavan arkipäivän jälkeiseltä ajalta sairauspäivärahan omavastuuajan täyttymiseen asti (YEL-päiväraha).
Osasairauspäivärahaan on oikeus vakuutetulla, joka työkyvyttömyydestä huolimatta pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta työskentelemään osa-aikaisesti. Osasairauspäivärahaa maksetaan sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaikaa ei ole, jos osasairauspäiväraha alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.
Sairauspäivärahaan voi saada jatkoaikaa enimmäisajan (300 päivää) täyttymisen jälkeen, jos henkilö on palannut työhön yhtäjaksoisesti vähintään 30 päiväksi ja aikaisempi sairaus uusiutuu aiheuttaen työkyvyttömyyttä.
Erityishoitorahalla korvataan vanhempien ansionmenetyksiä sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahasta ei ole erillistä laatuselostetta: siihen pätee lähes kaikki sairauspäivärahatilastoja koskevat ominaisuudet.
Sairauspäivärahoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: päivärahan saaja, alkanut päivärahakausi, päivärahapäivä ja maksettu euromääräinen korvaus.
Sairauspäivärahojen tilastoinnissa käytetään mm. seuraavia luokituksia: etuuslaji (sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, YEL-päiväraha, muut sairauspäivärahat), työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus (sairausluokitus ICD-10), ammatti ja ammattiasema (Ammattiluokitus 2010), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset
Sairauspäivärahatilasto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairauspäivärahatilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin päivärahan ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairauspäivärahahakemuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta sairauspäivärahojen tilastointirekisteristä. Se muodostetaan Kelan sairauspäivärahojen etuusjärjestelmästä, joka sisältää kaikki sairauspäivärahojen toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tilastointirekisterissä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tiettynä tilastointiajanjaksona sairauspäivärahaa. Poikkileikkausajankohdan saajista muodostetaan oma tilastointitiedosto päivärahan kohdistumisajankohdan perusteella. Siinä saajiksi tilastoituvat ne henkilöt, joille on maksettu poikkileikkausajankohdan päivälle kohdistuvaa etuutta. (Poikkileikkausajankohdan saajien tilastoinnissa tiedot poimitaan poikkileikkausajankohtaa seuraavien kahden kuukauden maksuista.) Myös tiettynä ajanjaksona alkaneista sairauspäivärahakausista sekä alkaneiden kausien kestosta muodostetaan tiedostot.
Kaikki muut sairauspäivärahatilastot perustuvat kokonaisaineistoon paitsi päivärahansaajan ammatti- ja ammattiasematiedon sisältävä tilasto. Se perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Otos käsittää noin 6,6 % vakuutetuista.
Maksettujen sairauspäivärahojen euromäärät täsmäytetään kuukausittain/vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kolmen viikon kuluessa, neljännesvuositilastot seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto kokonaisuudessaan seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Poikkileikkaustilasto julkaistaan muita myöhemmin, noin neljän kuukauden kuluttua poikkileikkausajankohdasta. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairauspäivärahaa koskevia tilastoja on olemassa vuodesta 1964, jolloin sairausvakuutusjärjestelmä luotiin. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet etuuslainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta sairauspäivärahan saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen etuuksien suuruuteen. Sairauspäivärahatilaston ajalliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat eniten päivärahajärjestelmän uudistus 1.1.1982, sairauspäivärahan omavastuuajan pidennys 7 arkipäivästä 9 arkipäivään 1.1.1993 ja sairauspäivärahan määräytymisperusteiden muuttuminen 1.1.1996. Tietoa muutoksista, ks. Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide.
Myös luokitusten muuttuminen voi vaikeuttaa tilastojen vertailtavuutta:
- Kelassa otettiin vuonna 1996 käyttöön kansainvälisen tautiluokituksen uusi laitos (ICD-10). Sitä vanhempia sairausluokitukseen perustuvia tilastoja voi verrata uudempiin vain sairauspääryhmän tasolla.
- Joulukuussa 2013 Kelassa otettiin käyttöön uusi ammattiluokitus. Uusi luokitus on Tilastokeskuksen käyttämä Ammattiluokitus 2010, joka perustuu kansainväliseen ISCO-luokitukseen. Tätä ennen, vuodesta 1988 lähtien käytössä oli ns. Pohjoismainen ammattiluokitus.
Vuoden 2004 alusta sairaustieto on merkitty kaikkiin sairauspäiväraharatkaisuihin. Sitä ennen sairaustieto on vain sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutettujen sairauspäivärahoissa.
Vuoden 2007 alussa otettiin käyttöön osasairauspäivärahajärjestelmä.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahatilastoa julkaistaan internetissä. Kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2013: Tilasto sairauspäivärahasta
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahojen tilastot tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lain perusteella he ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan korvauksena lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamista ansionmenetyksistä, jos he täyttävät sairauspäivärahan saamisen edellytykset.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalaki velvoittavat maksamaan sairauspäivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Maatalousyrittäjät saavat eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa (MELA-sairauspäivärahat). Apurahan saajat on vakuutettu maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan. Sairausvakuutusturvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairausvakuutuksella. Nämä edellä luetellut korvaukset eivät sisälly sairauspäivärahatilastoon. Niiden tilastoinnista vastaavat näitä etuuksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat ovat osa työikäisen väestön toimeentuloturvaa. Ne korvaavat työkyvyttömyyden aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairauspäivärahatilastoa käytetään kuvaamaan työikäisen "aktiiviväestön" sairastavuutta. Aivan lyhytaikaisesta (alle kaksi viikkoa kestäneestä) sairastamisesta sairauspäivärahatilasto ei kuitenkaan kerro, koska sairauspäivärahaa maksetaan vasta sairastumispäivää seuraavan 9 arkipäivän jälkeiseltä ajalta (sairauspäivärahan omavastuuaika). Tulottomille ja henkilöille, joiden tulot ovat tiettyä määrää pienemmät, päivärahaa maksetaan vähimmäismäärän suuruisena vasta 55 kalenteripäivän sairastamisen jälkeen.
YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan sairastumispäivän ja 3 sitä seuraavan arkipäivän jälkeiseltä ajalta sairauspäivärahan omavastuuajan täyttymiseen asti (YEL-päiväraha).
Osasairauspäivärahaan on oikeus vakuutetulla, joka työkyvyttömyydestä huolimatta pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta työskentelemään osa-aikaisesti. Osasairauspäivärahaa maksetaan sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaikaa ei ole, jos osasairauspäiväraha alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.
Sairauspäivärahaan voi saada jatkoaikaa enimmäisajan (300 päivää) täyttymisen jälkeen, jos henkilö on palannut työhön yhtäjaksoisesti vähintään 30 päiväksi ja aikaisempi sairaus uusiutuu aiheuttaen työkyvyttömyyttä.
Erityishoitorahalla korvataan vanhempien ansionmenetyksiä sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahasta ei ole erillistä laatuselostetta: siihen pätee lähes kaikki sairauspäivärahatilastoja koskevat ominaisuudet.
Sairauspäivärahoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: päivärahan saaja, alkanut päivärahakausi, päivärahapäivä ja maksettu euromääräinen korvaus.
Sairauspäivärahojen tilastoinnissa käytetään mm. seuraavia luokituksia: etuuslaji (sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, YEL-päiväraha, muut sairauspäivärahat), työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus (sairausluokitus ICD-10), ammatti ja ammattiasema (ammatti pohjoismaisen ammattiluokituksen mukainen, Kelan täydentämä), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Sairauspäivärahatilasto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairauspäivärahatilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin päivärahan ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairauspäivärahahakemuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta sairauspäivärahojen tilastointirekisteristä. Se muodostetaan Kelan sairauspäivärahojen etuusjärjestelmästä, joka sisältää kaikki sairauspäivärahojen toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tilastointirekisterissä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tiettynä tilastointiajanjaksona sairauspäivärahaa. Poikkileikkausajankohdan saajista muodostetaan oma tilastointitiedosto päivärahan kohdistumisajankohdan perusteella. Siinä saajiksi tilastoituvat ne henkilöt, joille on maksettu poikkileikkausajankohdan päivälle kohdistuvaa etuutta. (Poikkileikkausajankohdan saajien tilastoinnissa tiedot poimitaan poikkileikkausajankohtaa seuraavien neljän kuukauden maksuista.) Myös tiettynä ajanjaksona alkaneista sairauspäivärahakausista sekä alkaneiden kausien kestosta muodostetaan tiedostot.
Tiedostot kattavat
- saajat, joille tietyn ajanjakson aikana maksettiin sairauspäivärahaa
- saajat, joille maksettiin sairauspäivärahaa tietyltä päivältä
- sairauspäivärahakaudet, jotka alkoivat tietyn ajanjakson aikana
- päivät, joilta sairauspäivärahaa oli tietyn ajanjakson aikana maksettu
- tiettynä ajanjaksona maksetut sairauspäivärahat.
Kaikki muut sairauspäivärahatilastot perustuvat kokonaisaineistoon paitsi päivärahansaajan ammatti- ja ammattiasematiedon sisältävä tilasto. Se perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Otos käsittää noin 6,6 % vakuutetuista.
Maksettujen sairauspäivärahojen euromäärät täsmäytetään kuukausittain/vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kolmen viikon kuluessa, neljännesvuositilastot seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto kokonaisuudessaan seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Poikkileikkaustilasto julkaistaan muita myöhemmin, noin neljän kuukauden kuluttua poikkileikkausajankohdasta. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairauspäivärahaa koskevia tilastoja on olemassa vuodesta 1964, jolloin sairausvakuutusjärjestelmä luotiin. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet etuuslainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta sairauspäivärahan saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen etuuksien suuruuteen. Sairauspäivärahatilaston ajalliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat eniten päivärahajärjestelmän uudistus 1.1.1982, sairauspäivärahan omavastuuajan pidennys 7 arkipäivästä 9 arkipäivään 1.1.1993 ja sairauspäivärahan määräytymisperusteiden muuttuminen 1.1.1996. Tietoa muutoksista, ks. Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide.
Myös luokitusten muuttuminen voi vaikeuttaa tilastojen vertailtavuutta:
- Kelassa otettiin vuonna 1996 käyttöön kansainvälisen tautiluokituksen uusi laitos (ICD-10). Sitä vanhempia sairausluokitukseen perustuvia tilastoja voi verrata uudempiin vain sairauspääryhmän tasolla.
- Kelan nykyinen ammattiluokitus otettiin käyttöön vuoden 1988 alusta lukien. Sitä vanhemmat ammattiluokitukseen perustuvat sairauspäivärahatilastot eivät ole vertailukelpoisia uudempien kanssa.
Vuoden 2004 alusta sairaustieto on merkitty kaikkiin sairauspäiväraharatkaisuihin. Sitä ennen sairaustieto on vain sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutettujen sairauspäivärahoissa.
Vuoden 2007 alussa otettiin käyttöön osasairauspäivärahajärjestelmä. Sairauspäivärahan lisäpäivärahaa alettiin maksaa vuoden 2011 heinäkuussa.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahatilastoa julkaistaan internetissä. Kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2012: Tilasto sairauspäivärahasta
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahojen tilastot tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lain perusteella he ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan korvauksena lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamista ansionmenetyksistä, jos he täyttävät sairauspäivärahan saamisen edellytykset.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalaki velvoittavat maksamaan sairauspäivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Maatalousyrittäjät saavat eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa (MELA-sairauspäivärahat). Apurahan saajat on vakuutettu maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan. Sairausvakuutusturvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairausvakuutuksella. Nämä edellä luetellut korvaukset eivät sisälly sairauspäivärahatilastoon. Niiden tilastoinnista vastaavat näitä etuuksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat ovat osa työikäisen väestön toimeentuloturvaa. Ne korvaavat työkyvyttömyyden aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairauspäivärahatilastoa käytetään kuvaamaan työikäisen "aktiiviväestön" sairastavuutta. Aivan lyhytaikaisesta (alle kaksi viikkoa kestäneestä) sairastamisesta sairauspäivärahatilasto ei kuitenkaan kerro, koska sairauspäivärahaa maksetaan vasta sairastumispäivää seuraavan 9 arkipäivän jälkeiseltä ajalta (sairauspäivärahan omavastuuaika). Tulottomille ja henkilöille, joiden tulot ovat tiettyä määrää pienemmät, päivärahaa maksetaan vähimmäismäärän suuruisena vasta 55 kalenteripäivän sairastamisen jälkeen.
YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan sairastumispäivän ja 3 sitä seuraavan arkipäivän jälkeiseltä ajalta sairauspäivärahan omavastuuajan täyttymiseen asti (YEL-päiväraha).
Osasairauspäivärahaan on oikeus vakuutetulla, joka työkyvyttömyydestä huolimatta pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta työskentelemään osa-aikaisesti. Osasairauspäivärahaa maksetaan sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaikaa ei ole, jos osasairauspäiväraha alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.
Sairauspäivärahaa voi saada lisäpäivärahana enimmäisajan (300 päivää) täyttymisen jälkeen, jos henkilö on palannut työhön yhtäjaksoisesti vähintään 30 päiväksi ja aikaisempi sairaus uusiutuu aiheuttaen työkyvyttömyyttä.
Erityishoitorahalla korvataan vanhempien ansionmenetyksiä sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahasta ei ole erillistä laatuselostetta: siihen pätee lähes kaikki sairauspäivärahatilastoja koskevat ominaisuudet.
Sairauspäivärahoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: päivärahan saaja, alkanut päivärahakausi, päivärahapäivä ja maksettu euromääräinen korvaus.
Sairauspäivärahojen tilastoinnissa käytetään mm. seuraavia luokituksia: etuuslaji (sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, YEL-päiväraha, muut sairauspäivärahat), työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus (sairausluokitus ICD-10), ammatti ja ammattiasema (ammatti pohjoismaisen ammattiluokituksen mukainen, Kelan täydentämä), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Sairauspäivärahatilasto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairauspäivärahatilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin päivärahan ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairauspäivärahahakemuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Etuuksien käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen etuustietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Kaikki ne henkilöt, jotka saivat tietyn ajanjakson aikana sairauspäivärahaa, kuuluvat ajanjakson aikana korvausta saaneiden tiedostoon. Poikkileikkausajankohdan saajista muodostetaan oma tilastointitiedosto päivärahan kohdistumisajankohdan perusteella. Siinä saajiksi tilastoituvat ne henkilöt, joille on maksettu poikkileikkausajankohdan päivälle kohdistuvaa etuutta. (Poikkileikkausajankohdan saajien tilastoinnissa tiedot poimitaan poikkileikkausajankohtaa seuraavien 4 kuukauden maksuista.) Myös tiettynä ajanjaksona alkaneista sairauspäivärahakausista sekä alkaneiden kausien kestosta muodostetaan tiedostot.
Tiedostot kattavat
- saajat, joille tietyn ajanjakson aikana maksettiin sairauspäivärahaa
- saajat, joille maksettiin sairauspäivärahaa tietyltä päivältä
- sairauspäivärahakaudet, jotka alkoivat tietyn ajanjakson aikana
- päivät, joilta sairauspäivärahaa oli tietyn ajanjakson aikana maksettu
- tiettynä ajanjaksona maksetut sairauspäivärahat
Kaikki muut sairauspäivärahatilastot perustuvat kokonaisaineistoon paitsi päivärahansaajan ammatti- ja ammattiasematiedon sisältävä tilasto. Se perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Otos käsittää noin 6,6 % vakuutetuista.
Maksettujen sairauspäivärahojen euromäärät täsmäytetään kuukausittain/vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen ratkaisun tekemistä. Käsittelyjärjestelmissä edellytetään mm., että sairauspäivärahan saajalle merkitään tieto työkyvyttömyyden aiheuttaneesta sairaudesta ja että sairausvakuutuksen otantaan kuuluvalle merkitään ammattitieto.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetussa vuositilastossa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kolmen viikon kuluessa, neljännesvuositilastot seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto kokonaisuudessaan seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Poikkileikkaustilasto julkaistaan muita myöhemmin, noin neljän kuukauden kuluttua poikkileikkausajankohdasta. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairauspäivärahaa koskevia tilastoja on olemassa vuodesta 1964, jolloin sairausvakuutusjärjestelmä luotiin. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet etuuslainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta sairauspäivärahan saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen etuuksien suuruuteen. Sairauspäivärahatilaston ajalliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat eniten päivärahajärjestelmän uudistus 1.1.1982, sairauspäivärahan omavastuuajan pidennys 7 arkipäivästä 9 arkipäivään 1.1.1993 ja sairauspäivärahan määräytymisperusteiden muuttuminen 1.1.1996. Tietoa muutoksista, ks. Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide.
Myös luokitusten muuttuminen voi vaikeuttaa tilastojen vertailtavuutta:
- Kelassa otettiin vuonna 1996 käyttöön kansainvälisen tautiluokituksen uusi laitos (ICD-10). Sitä vanhempia sairausluokitukseen perustuvia tilastoja voi verrata uudempiin vain sairauspääryhmän tasolla.
- Kelan nykyinen ammattiluokitus otettiin käyttöön vuoden 1988 alusta lukien. Sitä vanhemmat ammattiluokitukseen perustuvat sairauspäivärahatilastot eivät ole vertailukelpoisia uudempien kanssa.
Vuoden 2004 alusta sairaustieto on merkitty kaikkiin sairauspäiväraharatkaisuihin. Sitä ennen sairaustieto on vain sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutettujen sairauspäivärahoissa.
Vuoden 2007 alussa otettiin käyttöön osasairauspäivärahajärjestelmä. Sairauspäivärahan lisäpäivärahaa alettiin maksaa vuoden 2011 heinäkuussa.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahatilastoa julkaistaan internetissä.
Laatuseloste 2011: Tilasto sairauspäivärahasta
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahojen tilastot tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lain perusteella he ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan korvauksena lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamista ansionmenetyksistä, jos he täyttävät sairauspäivärahan saamisen edellytykset.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalaki velvoittavat maksamaan sairauspäivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Maatalousyrittäjät saavat eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa (MELA-sairauspäivärahat). Apurahan saajat on vakuutettu maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan. Sairausvakuutusturvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairausvakuutuksella. Nämä edellä luetellut korvaukset eivät sisälly sairauspäivärahatilastoon. Niiden tilastoinnista vastaavat näitä etuuksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat ovat osa työikäisen väestön toimeentuloturvaa. Ne korvaavat työkyvyttömyyden aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairauspäivärahatilastoa käytetään kuvaamaan työikäisen "aktiiviväestön" sairastavuutta. Aivan lyhytaikaisesta (alle kaksi viikkoa kestäneestä) sairastamisesta sairauspäivärahatilasto ei kuitenkaan kerro, koska sairauspäivärahaa maksetaan vasta sairastumispäivää seuraavan 9 arkipäivän jälkeiseltä ajalta (sairauspäivärahan omavastuuaika). Tulottomille ja henkilöille, joiden tulot ovat tiettyä määrää pienemmät, päivärahaa maksetaan vähimmäismäärän suuruisena vasta 55 kalenteripäivän sairastamisen jälkeen.
YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan sairastumispäivän ja 3 sitä seuraavan arkipäivän jälkeiseltä ajalta sairauspäivärahan omavastuuajan täyttymiseen asti (YEL-päiväraha).
Osasairauspäivärahaan on oikeus vakuutetulla, joka työkyvyttömyydestä huolimatta pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta työskentelemään osa-aikaisesti. Osasairauspäivärahaa maksetaan sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaikaa ei ole, jos osasairauspäiväraha alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen.
Erityishoitorahalla korvataan vanhempien ansionmenetyksiä sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahasta ei ole erillistä laatuselostetta: siihen pätee lähes kaikki sairauspäivärahatilastoja koskevat ominaisuudet.
Sairauspäivärahoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: päivärahan saaja, alkanut päivärahakausi, päivärahapäivä ja maksettu euromääräinen korvaus.
Sairauspäivärahojen tilastoinnissa käytetään mm. seuraavia luokituksia: etuuslaji (sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, YEL-päiväraha, muut sairauspäivärahat), työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus (sairausluokitus ICD-10), ammatti ja ammattiasema (ammatti pohjoismaisen ammattiluokituksen mukainen, Kelan täydentämä), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Sairauspäivärahatilasto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairauspäivärahatilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin päivärahan ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairauspäivärahahakemuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Etuuksien käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen etuustietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Kaikki ne henkilöt, jotka saivat tietyn ajanjakson aikana sairauspäivärahaa, kuuluvat ajanjakson aikana korvausta saaneiden tiedostoon. Poikkileikkausajankohdan saajista muodostetaan oma tilastointitiedosto päivärahan kohdistumisajankohdan perusteella. Siinä saajiksi tilastoituvat ne henkilöt, joille on maksettu poikkileikkausajankohdan päivälle kohdistuvaa etuutta. (Poikkileikkausajankohdan saajien tilastoinnissa tiedot poimitaan poikkileikkausajankohtaa seuraavien 4 kuukauden maksuista.) Myös tiettynä ajanjaksona alkaneista sairauspäivärahakausista sekä alkaneiden kausien kestosta muodostetaan tiedostot.
Tiedostot kattavat
- saajat, joille tietyn ajanjakson aikana maksettiin sairauspäivärahaa
- saajat, joille maksettiin sairauspäivärahaa tietyltä päivältä
- sairauspäivärahakaudet, jotka alkoivat tietyn ajanjakson aikana
- päivät, joilta sairauspäivärahaa oli tietyn ajanjakson aikana maksettu
- tiettynä ajanjaksona maksetut sairauspäivärahat
Kaikki muut sairauspäivärahatilastot perustuvat kokonaisaineistoon paitsi päivärahansaajan ammatti- ja ammattiasematiedon sisältävä tilasto. Se perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Otos käsittää noin 6,6 % vakuutetuista.
Maksettujen sairauspäivärahojen euromäärät täsmäytetään kuukausittain/vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen ratkaisun tekemistä. Käsittelyjärjestelmissä edellytetään mm., että sairauspäivärahan saajalle merkitään tieto työkyvyttömyyden aiheuttaneesta sairaudesta ja että sairausvakuutuksen otantaan kuuluvalle merkitään ammattitieto.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetussa vuositilastossa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kolmen viikon kuluessa, neljännesvuositilastot seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto kokonaisuudessaan seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Poikkileikkaustilasto julkaistaan muita myöhemmin, noin neljän kuukauden kuluttua poikkileikkausajankohdasta. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairauspäivärahaa koskevia tilastoja on olemassa vuodesta 1964, jolloin sairausvakuutusjärjestelmä luotiin. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet etuuslainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta sairauspäivärahan saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen etuuksien suuruuteen. Sairauspäivärahatilaston ajalliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat eniten päivärahajärjestelmän uudistus 1.1.1982, sairauspäivärahan omavastuuajan pidennys 7 arkipäivästä 9 arkipäivään 1.1.1993 ja sairauspäivärahan määräytymisperusteiden muuttuminen 1.1.1996. Tietoa muutoksista, ks. Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide.
Myös luokitusten muuttuminen voi vaikeuttaa tilastojen vertailtavuutta:
- Kelassa otettiin vuonna 1996 käyttöön kansainvälisen tautiluokituksen uusi laitos (ICD-10). Sitä vanhempia sairausluokitukseen perustuvia tilastoja voi verrata uudempiin vain sairauspääryhmän tasolla.
- Kelan nykyinen ammattiluokitus otettiin käyttöön vuoden 1988 alusta lukien. Sitä vanhemmat ammattiluokitukseen perustuvat sairauspäivärahatilastot eivät ole vertailukelpoisia uudempien kanssa.
Vuoden 2004 alusta sairaustieto on merkitty kaikkiin sairauspäiväraharatkaisuihin. Sitä ennen sairaustieto on vain sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutettujen sairauspäivärahoissa.
Vuoden 2007 alussa otettiin käyttöön osasairauspäivärahajärjestelmä.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahatilastoa julkaistaan internetissä.
Laatuseloste 2010: Tilasto sairauspäivärahasta
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahojen tilastot tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lain perusteella he ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan korvauksena lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamista ansionmenetyksistä, jos he täyttävät sairauspäivärahan saamisen edellytykset.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalaki velvoittavat maksamaan sairauspäivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Maatalousyrittäjät saavat eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa (MELA-sairauspäivärahat). Apurahan saajat on vakuutettu maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan. Sairausvakuutusturvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairausvakuutuksella. Nämä edellä luetellut korvaukset eivät sisälly sairauspäivärahatilastoon. Niiden tilastoinnista vastaavat näitä etuuksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat ovat osa työikäisen väestön toimeentuloturvaa. Ne korvaavat työkyvyttömyyden aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairauspäivärahatilastoa käytetään kuvaamaan työikäisen "aktiiviväestön" sairastavuutta. Aivan lyhytaikaisesta (alle kaksi viikkoa kestäneestä) sairastamisesta sairauspäivärahatilasto ei kuitenkaan kerro, koska sairauspäivärahaa maksetaan vasta sairastumispäivää seuraavan 9 arkipäivän jälkeiseltä ajalta (sairauspäivärahan omavastuuaika). Tulottomille ja henkilöille, joiden tulot ovat tiettyä määrää pienemmät, päivärahaa maksetaan vähimmäismäärän suuruisena vasta 55 kalenteripäivän sairastamisen jälkeen.
YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan sairauspäivärahan omavastuuajan 5. – 9. päivältä (ns. YEL-sairauspäiväraha).
Osasairauspäivärahaan on oikeus vakuutetulla, joka työkyvyttömyydestä huolimatta pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta työskentelemään osa-aikaisesti. Osasairauspäivärahaa maksetaan sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen.
Erityishoitorahalla korvataan vanhempien ansionmenetyksiä sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahasta ei ole erillistä laatuselostetta: siihen pätee lähes kaikki sairauspäivärahatilastoja koskevat ominaisuudet.
Sairauspäivärahoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: päivärahan saaja, alkanut päivärahakausi, päivärahapäivä ja maksettu euromääräinen korvaus.
Sairauspäivärahojen tilastoinnissa käytetään mm. seuraavia luokituksia: etuuslaji (sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, YEL-sairauspäiväraha, muut sairauspäivärahat), työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus (sairausluokitus ICD-10), ammatti ja ammattiasema (ammatti pohjoismaisen ammattiluokituksen mukainen, Kelan täydentämä), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Sairauspäivärahatilasto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairauspäivärahatilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin päivärahan ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairauspäivärahahakemuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Etuuksien käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen etuustietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Kaikki ne henkilöt, jotka saivat tietyn ajanjakson aikana sairauspäivärahaa, kuuluvat ajanjakson aikana korvausta saaneiden tiedostoon. Poikkileikkausajankohdan saajista muodostetaan oma tilastointitiedosto päivärahan kohdistumisajankohdan perusteella. Siinä saajiksi tilastoituvat ne henkilöt, joille on maksettu poikkileikkausajankohdan päivälle kohdistuvaa etuutta. (Poikkileikkausajankohdan saajien tilastoinnissa tiedot poimitaan poikkileikkausajankohtaa seuraavien 4 kuukauden maksuista.) Myös tiettynä ajanjaksona alkaneista sairauspäivärahakausista muodostetaan erillinen tiedosto.
Tiedostot kattavat
- saajat, joille tietyn ajanjakson aikana maksettiin sairauspäivärahaa
- saajat, joille maksettiin sairauspäivärahaa tietyltä päivältä
- sairauspäivärahakaudet, jotka alkoivat tietyn ajanjakson aikana
- päivät, joilta sairauspäivärahaa oli tietyn ajanjakson aikana maksettu
- tiettynä ajanjaksona maksetut sairauspäivärahat
Kaikki muut sairauspäivärahatilastot perustuvat kokonaisaineistoon paitsi se, joka sisältää tiedon päivärahansaajan ammatista ja ammattiasemasta. Se perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Otos käsittää noin 6,6 % vakuutetuista.
Maksettujen sairauspäivärahojen euromäärät täsmäytetään kuukausittain/vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen ratkaisun tekemistä. Käsittelyjärjestelmät edellyttävät mm., että sairauspäivärahan saajalle merkitään tieto työkyvyttömyyden aiheuttaneesta sairaudesta ja että sairausvakuutuksen otantaan kuuluvalle merkitään ammattitieto.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetussa vuositilastossa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kolmen viikon kuluessa, neljännesvuositilastot seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto kokonaisuudessaan seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Poikkileikkaustilasto julkaistaan muita myöhemmin, noin neljän kuukauden kuluttua poikkileikkausajankohdasta. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairauspäivärahaa koskevia tilastoja on olemassa vuodesta 1964, jolloin sairausvakuutusjärjestelmä luotiin. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet etuuslainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta sairauspäivärahan saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen etuuksien suuruuteen. Sairauspäivärahatilaston ajalliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat eniten päivärahajärjestelmän uudistus 1.1.1982, sairauspäivärahan omavastuuajan pidennys 7 arkipäivästä 9 arkipäivään 1.1.1993 ja sairauspäivärahan määräytymisperusteiden muuttuminen 1.1.1996. Tietoa muutoksista, ks. Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide
Myös luokitusten muuttuminen voi vaikeuttaa tilastojen vertailtavuutta:
- Kelassa otettiin vuonna 1996 käyttöön kansainvälisen tautiluokituksen uusi laitos (ICD-10). Sitä vanhempia sairausluokitukseen perustuvia tilastoja voi verrata uudempiin vain sairauspääryhmän tasolla.
- Kelan nykyinen ammattiluokitus otettiin käyttöön vuoden 1988 alusta lukien. Sitä vanhemmat ammattiluokitukseen perustuvat sairauspäivärahatilastot eivät ole vertailukelpoisia uudempien kanssa.
Vuoden 2004 alusta sairaustieto on merkitty kaikkiin sairauspäiväraharatkaisuihin. Sitä ennen sairaustieto on vain sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutettujen sairauspäivärahoissa
Vuoden 2007 alussa otettiin käyttöön osasairauspäivärahajärjestelmä.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahatilastoa julkaistaan internetissä.
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan myös painotuotteessa (Kelan sairausvakuutustilasto, Suomen virallinen tilasto). Sillä on laaja jakelu (1 700 kpl), jonka merkittävä kohde ovat kirjastot.
Painojulkaisun toimituksen ja tilaamisen yhteystiedot kerrotaan julkaisun nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2009: Tilasto sairauspäivärahasta
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahojen tilastot tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lain perusteella he ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan korvauksena lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamista ansionmenetyksistä, jos he täyttävät sairauspäivärahan saamisen edellytykset.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalait velvoittavat maksamaan sairauspäivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Maatalousyrittäjät saavat eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa (MELA-sairauspäivärahat). Apurahan saajat on vakuutettu maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan. Sairausvakuutusturvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairausvakuutuksella. Nämä edellä luetellut korvaukset eivät sisälly sairauspäivärahatilastoon. Muihin lakeihin perustuvan sairausajan toimeentuloturvan tilastoinnista vastaavat näitä etuuksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat ovat osa työikäisen väestön toimeentuloturvaa. Ne korvaavat työkyvyttömyyden aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairauspäivärahatilastoa käytetään kuvaamaan työikäisen "aktiiviväestön" sairastavuutta. Aivan lyhytaikaisesta (alle kaksi viikkoa kestäneestä) sairastamisesta sairauspäivärahatilasto ei kuitenkaan kerro, koska sairauspäivärahaa maksetaan vasta sairastumispäivää seuraavan 9 arkipäivän jälkeiseltä ajalta. Tulottomille ja henkilöille, joiden tulot ovat tiettyä määrää pienemmät, päivärahaa maksetaan vähimmäismäärän suuruisena vasta 55 kalenteripäivän sairastamisen jälkeen.
YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan sairauspäivärahan omavastuuajan 5. – 9. päivältä (ns. YEL-sairauspäiväraha).
Sairauspäivärahan saajalla voi olla oikeus osasairauspäivärahaan, kun sairauspäivärahaa on maksettu yhtäjaksoisesti vähintään 60 päivältä.
Erityishoitorahalla korvataan vanhempien ansionmenetyksiä sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahasta ei ole erillistä laatuselostetta: siihen pätee lähes kaikki sairauspäivärahatilastoja koskevat ominaisuudet.
Sairauspäivärahoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: päivärahan saaja, alkanut päivärahakausi, päivärahapäivä ja maksettu euromääräinen korvaus.
Sairauspäivärahojen tilastoinnissa käytetään mm. seuraavia luokituksia: etuuslaji (sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, YEL-sairauspäiväraha, muut sairauspäivärahat), työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus (sairausluokitus ICD-10), ammatti ja ammattiasema (ammatti pohjoismaisen ammattiluokituksen mukainen, Kelan täydentämä), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Sairauspäivärahatilasto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairauspäivärahatilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin päivärahan ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairauspäivärahahakemuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Etuuksien käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen etuustietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Kaikki ne henkilöt, jotka saivat tietyn ajanjakson aikana sairauspäivärahaa, kuuluvat ajanjakson aikana korvausta saaneiden tiedostoon. Poikkileikkausajankohdan saajista muodostetaan oma tilastointitiedosto päivärahan kohdistumisajankohdan perusteella. Siinä saajiksi tilastoituvat ne henkilöt, joille on maksettu poikkileikkausajankohdan päivälle kohdistuvaa etuutta. (Poikkileikkausajankohdan saajien tilastoinnissa tiedot poimitaan poikkileikkausajankohtaa seuraavien 4 kuukauden maksuista.) Myös tiettynä ajanjaksona alkaneista sairauspäivärahakausista muodostetaan erillinen tiedosto.
Tiedostot kattavat
- saajat, joille tietyn ajanjakson aikana maksettiin sairauspäivärahaa
- saajat, joille maksettiin sairauspäivärahaa tietyltä päivältä
- sairauspäivärahakaudet, jotka alkoivat tietyn ajanjakson aikana
- päivät, joilta sairauspäivärahaa oli tietyn ajanjakson aikana maksettu
- tiettynä ajanjaksona maksetut sairauspäivärahat
Kaikki muut sairauspäivärahatilastot perustuvat kokonaisaineistoon paitsi se, joka sisältää tiedon päivärahansaajan ammatista ja ammattiasemasta. Se perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Otos käsittää noin 6,6 % vakuutetuista.
Maksettujen sairauspäivärahojen euromäärät täsmäytetään kuukausittain/vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen ratkaisun tekemistä. Käsittelyjärjestelmät edellyttävät mm., että sairauspäivärahan saajalle merkitään tieto työkyvyttömyyden aiheuttaneesta sairaudesta ja että sairausvakuutuksen otantaan kuuluvalle merkitään ammattitieto.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetussa vuositilastossa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kolmen viikon kuluessa, neljännesvuositilastot seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto kokonaisuudessaan seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Poikkileikkaustilasto julkaistaan muita myöhemmin, noin neljän kuukauden kuluttua poikkileikkausajankohdasta. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairauspäivärahaa koskevia tilastoja on olemassa vuodesta 1964, jolloin sairausvakuutusjärjestelmä luotiin. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet etuuslainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta sairauspäivärahan saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen etuuksien suuruuteen. Sairauspäivärahatilaston ajalliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat eniten päivärahajärjestelmän uudistus 1.1.1982 ja sairauspäivärahan määräytymisperusteiden muuttuminen 1.1.1996. Tietoa muutoksista, ks. Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide (liite 2).
Myös luokitusten muuttuminen voi vaikeuttaa tilastojen vertailtavuutta:
- Kelassa otettiin vuonna 1996 käyttöön kansainvälisen tautiluokituksen uusi laitos (ICD-10). Sitä vanhempia sairausluokitukseen perustuvia tilastoja voi verrata uudempiin vain sairauspääryhmän tasolla.
- Kelan nykyinen ammattiluokitus otettiin käyttöön vuoden 1988 alusta lukien. Sitä vanhemmat ammattiluokitukseen perustuvat sairauspäivärahatilastot eivät ole vertailukelpoisia uudempien kanssa.
Vuoden 2004 alusta sairaustieto on merkitty kaikkiin sairauspäiväraharatkaisuihin. Sitä ennen sairaustieto on vain sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutettujen sairauspäivärahoissa
Vuoden 2007 alussa otettiin käyttöön osasairauspäivärahajärjestelmä.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahatilastoa julkaistaan Internetissä.
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan myös painotuotteessa (Kelan sairausvakuutustilasto, Suomen virallinen tilasto). Sillä on laaja jakelu (1 700 kpl), jonka merkittävä kohde ovat kirjastot.
Painojulkaisun toimituksen ja tilaamisen yhteystiedot kerrotaan julkaisun nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2008: Tilasto sairauspäivärahasta
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahojen tilastot tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lain perusteella he ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan korvauksena lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamista ansionmenetyksistä, jos he täyttävät sairauspäivärahan saamisen edellytykset.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalait velvoittavat maksamaan sairauspäivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Maatalousyrittäjät saavat eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa (MELA-sairauspäivärahat). Sairausvakuutusturvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairausvakuutuksella. Nämä edellä luetellut korvaukset eivät sisälly sairauspäivärahatilastoon. Muihin lakeihin perustuvan sairausajan toimeentuloturvan tilastoinnista vastaavat näitä etuuksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat ovat osa työikäisen väestön toimeentuloturvaa. Ne korvaavat työkyvyttömyyden aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairauspäivärahatilastoa käytetään kuvaamaan työikäisen "aktiiviväestön" sairastavuutta. Aivan lyhytaikaisesta (alle kaksi viikkoa kestäneestä) sairastamisesta sairauspäivärahatilasto ei kuitenkaan kerro, koska sairauspäivärahaa maksetaan vasta sairastumispäivää seuraavan 9 arkipäivän jälkeiseltä ajalta. Tulottomille ja henkilöille, joiden tulot ovat tiettyä määrää pienemmät, päivärahaa maksetaan vasta 55 kalenteripäivän sairastamisen jälkeen. Heille maksettava päiväraha on vähimmäismääräinen.
YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan sairauspäivärahan omavastuuajan 5. – 9. päivältä (ns. YEL-sairauspäiväraha).
Sairauspäivärahan saajalla voi olla oikeus osasairauspäivärahaan, kun sairauspäivärahaa on maksettu yhtäjaksoisesti vähintään 60 päivältä.
Erityishoitorahalla korvataan vanhempien ansionmenetyksiä sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahasta ei ole erillistä laatuselostetta: siihen pätee lähes kaikki sairauspäivärahatilastoja koskevat ominaisuudet.
Sairauspäivärahoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: päivärahan saaja, alkanut päivärahakausi, päivärahapäivä ja maksettu euromääräinen korvaus.
Sairauspäivärahojen tilastoinnissa käytetään mm. seuraavia luokituksia: etuuslaji (sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, YEL-sairauspäiväraha, muut sairauspäivärahat), työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus (sairausluokitus ICD-10), ammatti ja ammattiasema (ammatti pohjoismaisen ammattiluokituksen mukainen, Kelan täydentämä), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Sairauspäivärahatilasto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairauspäivärahatilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin päivärahan ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairauspäivärahahakemuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Etuuksien käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen etuustietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Kaikki ne henkilöt, jotka saivat tietyn ajanjakson aikana sairauspäivärahaa, kuuluvat ajanjakson aikana korvausta saaneiden tiedostoon. Poikkileikkausajankohdan saajista muodostetaan oma tilastointitiedosto päivärahan kohdistumisajankohdan perusteella. Siinä saajiksi tilastoituvat ne henkilöt, joille on maksettu poikkileikkausajankohdan päivälle kohdistuvaa etuutta. (Poikkileikkausajankohdan saajien tilastoinnissa tiedot poimitaan poikkileikkausajankohtaa seuraavien 3 - 5 kuukauden maksuista.) Myös tiettynä ajanjaksona alkaneista sairauspäivärahakausista muodostetaan erillinen tiedosto.
Tiedostot kattavat
- saajat, joille tietyn ajanjakson aikana maksettiin sairauspäivärahaa
- saajat, joille maksettiin sairauspäivärahaa tietyltä päivältä
- sairauspäivärahakaudet, jotka alkoivat tietyn ajanjakson aikana
- päivät, joilta sairauspäivärahaa oli tietyn ajanjakson aikana maksettu
- tiettynä ajanjaksona maksetut sairauspäivärahat
Kaikki muut sairauspäivärahatilastot perustuvat kokonaisaineistoon paitsi se, joka sisältää tiedon päivärahansaajan ammatista ja ammattiasemasta. Se perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Otos käsittää noin 6,6 % vakuutetuista.
Maksettujen sairauspäivärahojen euromäärät täsmäytetään kuukausittain/vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen ratkaisun tekemistä. Käsittelyjärjestelmät edellyttävät mm., että sairauspäivärahan saajalle merkitään tieto työkyvyttömyyden aiheuttaneesta sairaudesta ja että sairausvakuutuksen otantaan kuuluvalle merkitään ammattitieto.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetussa vuositilastossa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kolmen viikon kuluessa, neljännesvuositilastot seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto kokonaisuudessaan seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Poikkileikkaustilasto julkaistaan muita myöhemmin, noin neljän kuukauden kuluttua poikkileikkausajankohdasta. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairauspäivärahaa koskevia tilastoja on olemassa vuodesta 1964, jolloin sairausvakuutusjärjestelmä luotiin. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet etuuslainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta sairauspäivärahan saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen etuuksien suuruuteen. Sairauspäivärahatilaston ajalliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat eniten päivärahajärjestelmän uudistus 1.1.1982 ja sairauspäivärahan määräytymisperusteiden muuttuminen 1.1.1996. Tietoa muutoksista, ks. Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide (liite 2).
Myös luokitusten muuttuminen voi vaikeuttaa tilastojen vertailtavuutta:
- Kelassa otettiin vuonna 1996 käyttöön kansainvälisen tautiluokituksen uusi laitos (ICD-10). Sitä vanhempia sairausluokitukseen perustuvia tilastoja voi verrata uudempiin vain sairauspääryhmän tasolla.
- Kelan nykyinen ammattiluokitus otettiin käyttöön vuoden 1988 alusta lukien. Sitä vanhemmat ammattiluokitukseen perustuvat sairauspäivärahatilastot eivät ole vertailukelpoisia uudempien kanssa.
Vuoden 2004 alusta sairaustieto on merkitty kaikkiin sairauspäiväraharatkaisuihin. Sitä ennen sairaustieto on vain sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutettujen sairauspäivärahoissa
Vuoden 2007 alussa otettiin käyttöön osasairauspäivärahajärjestelmä.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahatilastoa julkaistaan Internetissä.
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan myös painotuotteessa (Kelan sairausvakuutustilasto, Suomen virallinen tilasto). Sillä on laaja jakelu (1 700 kpl), jonka merkittävä kohde ovat kirjastot.
Painojulkaisun toimituksen ja tilaamisen yhteystiedot kerrotaan julkaisun nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2007: Tilasto sairauspäivärahasta
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahojen tilastot tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Kaikki Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lain perusteella he ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan korvauksena lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamista ansionmenetyksistä, jos he täyttävät sairauspäivärahan saamisen edellytykset.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalait velvoittavat maksamaan sairauspäivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Maatalousyrittäjät saavat eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa (MELA-sairauspäivärahat). Sairausvakuutusturvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairausvakuutuksella. Nämä edellä luetellut korvaukset eivät sisälly sairauspäivärahatilastoon. Muihin lakeihin perustuvan sairausajan toimeentuloturvan tilastoinnista vastaavat näitä etuuksia maksavat vakuutuslaitokset.
Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat ovat osa työikäisen väestön toimeentuloturvaa. Ne korvaavat työkyvyttömyyden aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairauspäivärahatilastoa käytetään kuvaamaan työikäisen "aktiiviväestön" sairastavuutta. Aivan lyhytaikaisesta (alle kaksi viikkoa kestäneestä) sairastamisesta sairauspäivärahatilasto ei kuitenkaan kerro, koska sairauspäivärahaa maksetaan vasta sairastumispäivää seuraavan 9 arkipäivän jälkeiseltä ajalta. Tulottomille ja henkilöille, joiden tulot ovat tiettyä määrää pienemmät, päivärahaa maksetaan vasta 55 kalenteripäivän sairastamisen jälkeen. Heille maksettava päiväraha on vähimmäismääräinen.
YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan sairauspäivärahan omavastuuajan 5. – 9. päivältä (ns. YEL-sairauspäiväraha).
Sairauspäivärahan saajalla voi olla oikeus osasairauspäivärahaan, kun sairauspäivärahaa on maksettu yhtäjaksoisesti vähintään 60 päivältä.
Erityishoitorahalla korvataan vanhempien ansionmenetyksiä sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen ajalta. Erityishoitorahasta ei ole erillistä laatuselostetta: siihen pätee lähes kaikki sairauspäivärahatilastoja koskevat ominaisuudet.
Sairauspäivärahoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: päivärahan saaja, alkanut päivärahakausi, päivärahapäivä ja maksettu euromääräinen korvaus.
Sairauspäivärahojen tilastoinnissa käytetään mm. seuraavia luokituksia: etuuslaji (sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, YEL-sairauspäiväraha, muut sairauspäivärahat), työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus (sairausluokitus ICD-10), ammatti ja ammattiasema (ammatti pohjoismaisen ammattiluokituksen mukainen, Kelan täydentämä), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Sairauspäivärahatilasto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Sairauspäivärahatilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin päivärahan ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairauspäivärahahakemuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Etuuksien käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen etuustietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Kaikki ne henkilöt, jotka saivat tietyn ajanjakson aikana sairauspäivärahaa, kuuluvat ajanjakson aikana korvausta saaneiden tiedostoon. Poikkileikkausajankohdan saajista muodostetaan oma tilastointitiedosto päivärahan kohdistumisajankohdan perusteella. Siinä saajiksi tilastoituvat ne henkilöt, joille on maksettu poikkileikkausajankohdan päivälle kohdistuvaa etuutta. (Poikkileikkausajankohdan saajien tilastoinnissa tiedot poimitaan poikkileikkausajankohtaa seuraavien 3 - 5 kuukauden maksuista.) Myös tiettynä ajanjaksona alkaneista sairauspäivärahakausista muodostetaan erillinen tiedosto.
Tiedostot kattavat
- saajat, joille tietyn ajanjakson aikana maksettiin sairauspäivärahaa
- saajat, joille maksettiin sairauspäivärahaa tietyltä päivältä
- sairauspäivärahakaudet, jotka alkoivat tietyn ajanjakson aikana
- päivät, joilta sairauspäivärahaa oli tietyn ajanjakson aikana maksettu
- tiettynä ajanjaksona maksetut sairauspäivärahat
Kaikki muut sairauspäivärahatilastot perustuvat kokonaisaineistoon paitsi se, joka sisältää tiedon päivärahansaajan ammatista ja ammattiasemasta. Se perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Otos käsittää noin 6,6 % vakuutetuista.
Maksettujen sairauspäivärahojen euromäärät täsmäytetään kuukausittain/vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen ratkaisun tekemistä. Käsittelyjärjestelmät edellyttävät mm., että sairauspäivärahan saajalle merkitään tieto työkyvyttömyyden aiheuttaneesta sairaudesta ja että sairausvakuutuksen otantaan kuuluvalle merkitään ammattitieto.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetussa vuositilastossa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain. Kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kolmen viikon kuluessa, neljännesvuositilastot seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto kokonaisuudessaan seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Poikkileikkaustilasto julkaistaan muita myöhemmin, noin neljän kuukauden kuluttua poikkileikkausajankohdasta. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Sairauspäivärahaa koskevia tilastoja on olemassa vuodesta 1964, jolloin sairausvakuutusjärjestelmä luotiin. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet etuuslainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta sairauspäivärahan saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen etuuksien suuruuteen. Sairauspäivärahatilaston ajalliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat eniten päivärahajärjestelmän uudistus 1.1.1982 ja sairauspäivärahan määräytymisperusteiden muuttuminen 1.1.1996. Tietoa muutoksista, ks. Kelan tilastollinen vuosikirja, tuorein nide (liite 2).
Myös luokitusten muuttuminen voi vaikeuttaa tilastojen vertailtavuutta:
- Kelassa otettiin vuonna 1996 käyttöön kansainvälisen tautiluokituksen uusi laitos (ICD-10). Sitä vanhempia sairausluokitukseen perustuvia tilastoja voi verrata uudempiin vain sairauspääryhmän tasolla.
- Kelan nykyinen ammattiluokitus otettiin käyttöön vuoden 1988 alusta lukien. Sitä vanhemmat ammattiluokitukseen perustuvat sairauspäivärahatilastot eivät ole vertailukelpoisia uudempien kanssa.
Vuoden 2004 alusta sairaustieto on merkitty kaikkiin sairauspäiväraharatkaisuihin. Sitä ennen sairaustieto on vain sairausvakuutuksen pysyvän perusotannan vakuutettujen sairauspäivärahoissa
Vuoden 2007 alussa otettiin käyttöön osasairauspäivärahajärjestelmä.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Sairauspäivärahatilastoa julkaistaan Internetissä.
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan myös painotuotteena (Kelan sairausvakuutustilasto, Suomen virallinen tilasto). Sillä on laaja jakelu (1 700 kpl), jonka merkittävä kohde ovat kirjastot.
Painojulkaisun toimituksen ja tilaamisen yhteystiedot kerrotaan julkaisun nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2006: Tilasto sairauspäivärahasta
- Tilastojen relevanssi
- Tilastoinnin menetelmäkuvaus
- Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
- Tilastojen vertailukelpoisuus
- Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
1 Tilastojen relevanssi
Kaikki Suomessa asuvat henkilöt on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Lain perusteella he ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan korvauksena lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamista ansionmenetyksistä, jos he täyttävät sairauspäivärahan saamisen edellytykset.
Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat ovat osa työikäisen väestön toimeentuloturvaa. Sairauspäivärahatilastoa käytetään kuvaamaan työikäisen "aktiiviväestön" sairastavuutta. Aivan lyhytaikaisesta (alle kaksi viikkoa kestäneestä) sairastamisesta sairauspäivärahatilasto ei kuitenkaan kerro, koska sairauspäivärahaa maksetaan vasta sairastumispäivää seuraavan 9 arkipäivän jälkeiseltä ajalta. Tulottomille ja henkilöille, joiden tulot ovat tiettyä määrää pienemmät, päivärahaa maksetaan vasta 55 kalenteripäivän sairastamisen jälkeen. Heille maksettava päiväraha on vähimmäismääräinen.
YEL-vakuutetuilla yrittäjillä on oikeus sairauspäivärahaan omavastuuajan 5. – 9. päivältä (ns. YEL-sairauspäiväraha).
Sairauspäivärahaa tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: päivärahan saaja, alkanut päivärahakausi, päivärahapäivä ja maksettu euromääräinen korvaus.
Sairauspäivärahan tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: sairausluokitus (ICD-10), ammatti ja ammattiasema (ammatti pohjoismaisen ammattiluokituksen mukainen, Kelan täydentämä), yleiset alueluokitukset, yleiset demografiset luokitukset.
Sairauspäivärahatilasto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
Laki Kansaneläkelaitoksesta (17.8.2001/731) velvoittaa laitoksen laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
2 Tilastoinnin menetelmäkuvaus
Sairauspäivärahatilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin päivärahan ratkaisemisesta ja maksamisesta. Sairauspäivärahahakemuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Etuuksien käsittelyjärjestelmistä syntyy etuustietokanta, josta muodostetaan henkilöpohjaiset tilastointitiedostot.
Tilastointitiedostoihin kuuluvat kaikki ne henkilöt, jotka saivat tietyn ajanjakson aikana sairauspäivärahaa. Tietyn ajankohdan (poikkileikkausajankohdan) saajista muodostetaan oma tilastointitiedostonsa päivärahan kohdistumisajankohdan perusteella. Poikkileikkausajankohdan saajiksi tilastoituvat ne henkilöt, joille maksettiin poikkileikkausajankohdan päivälle kohdistuvaa etuutta. (Poikkileikkausajankohdan saajien tilastoinnissa odotetaan tilastointiajankohtaa seuraavat 3 - 5 kuukautta taannehtivia maksuja.)
Ammattia lukuun ottamatta kaikki sairauspäivärahatiedot perustuvat kokonaisaineistoon. Tieto ammatista ja ammattiasemasta perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan. Otos käsittää noin 6,6 % vakuutetuista.
Tiedostot kattavat
- saajat, joille tietyn ajanjakson aikana oli maksettu sairauspäivärahaa,
- saajat, joille oli maksettu sairauspäivärahaa tietyltä päivältä,
- sairauspäivärahakaudet, jotka alkoivat tietyn ajanjakson aikana,
- päivät, joilta sairauspäivärahaa oli tietyn ajanjakson aikana maksettu,
- tiettynä ajanjaksona maksetut sairauspäivärahat.
3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä. Käsittelyjärjestelmät edellyttävät mm., että sairausvakuutuksen otantaan kuuluville merkitään tieto hakijan ammatista.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Maksettujen sairauspäivärahojen tilastossa euromäärät täsmäytetään kuukausittain/vuosittain kirjanpidon tietoihin.
4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Sairauspäivärahojen kuukausitilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kolmen viikon kuluessa, neljännesvuositilastot seuraavan kuukauden aikana ja vuositilasto kokonaisuudessaan seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Poikkileikkaustilasto julkaistaan muita myöhemmin, noin kolmen kuukauden kuluttua poikkileikkausajankohdasta. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä (www.kela.fi/tilasto > Tilasto-opas > Julkistamiskalenteri).
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Sairauspäivärahatilastoa julkaistaan Internetissä Kela tilastoi –sivuilla:
Kuukausitilasto
- www.kela.fi/tilasto > Verkkotilastot > Kuukausitilastot > Sairausvakuutusetuudet
Neljännesvuositilasto
- www.kela.fi/tilasto > Verkkotilastot > Aikasarjat > Sairausvakuutus
Vuositilasto
- www.kela.fi/tilasto > Verkkotilastot > Vuositilastot > Sairausvakuutus
Sairauspäivärahatilastoja julkaistaan myös painotuotteena (Kelan sairausvakuutustilasto, Suomen virallinen tilasto). Julkaisulla on laaja jakelu, jonka merkittävä kohde ovat kirjastot. Se varmistaa tilaston yleisen saatavuuden.
Painojulkaisun toimituksen ja tilaamisen yhteystiedot kerrotaan julkaisun nimiölehden kääntöpuolella. Myös kunkin verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
6 Tilastojen vertailukelpoisuus
Sairauspäivärahoja koskevaa tilastoa on olemassa vuodesta 1964, jolloin sairausvakuutusjärjestelmä luotiin. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon sellaiset eri vuosina voimaan tulleet etuuslainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta sairauspäivärahan saamiseen, määräytymisperusteisiin tai maksettujen etuuksien suuruuteen.
Sairauspäivärahatilaston ajalliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat eniten päivärahajärjestelmän uudistus 1.1.1982, sairauspäivärahan omavastuuajan piteneminen 7 päivästä 9 päivään 1.1.1993 ja sairauspäivärahan määräytymisperusteiden muuttuminen 1.1.1996 ja 1.4.2002. Pitkässä aikasarjassa on vertailuja sallivia jaksoja. Ks. lähiajan muutokset tuorein Kelan tilastollinen vuosikirja (vuosikirjan liiteosa) ja vanhimmat muutokset Kelan tilastollinen vuosikirja 2000 (vuosikirjan liiteosa).
Myös luokitusten muuttuminen voi vaikeuttaa tilastojen vertailtavuutta:
1. Kelassa on siirrytty kansainvälisen tautiluokituksen uudempiin laitoksiin seuraavasti: ICD-8 vaihtui ICD-9:ään 1.1.1987 ja ICD-9 vaihtui ICD-10:een 1.1.1996. Tautiluokitusten vaihtuminen heikentää sairausryhmittäistä/-pääryhmittäistä vertailtavuutta. Esim. tautiluokitukseen ICD-10 perustuvia tilastoja voi verrata niitä vanhempiin vain sairauspääryhmän tasolla.
2. Kelan nykyinen ammattiluokitus otettiin käyttöön vuoden 1988 alusta lukien. Sitä vanhemmat ammattiluokitukseen perustuvat sairauspäivärahatilastot eivät ole vertailukelpoisia uudempien kanssa.
7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Kela vastaa lakisääteisen, koko väestöä koskevan sairausvakuutuksen toimeenpanosta. Sairauspäiväraha on olennainen osa sairausvakuutusta.
Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilastapaturmalait velvoittavat maksamaan sairauspäivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Maatalousyrittäjät saavat eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa (MELA-sairauspäivärahat). Sairausvakuutusturvaa voi myös täydentää vakuutusyhtiöstä otettavalla vapaehtoisella sairausvakuutuksella. Nämä edellä luetellut korvaukset eivät sisälly sairauspäivärahatilastoon. Muihin lakeihin perustuvan sairausajan toimeentuloturvan tilastoinnista vastaavat näitä etuuksia maksavat vakuutuslaitokset.