Laatuseloste 2021–2022: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista
Tilaston lääkkeiden korvausoikeuksista tuottaa Kela. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu yleisen sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään. Asiakas voi saada korvausta lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista, jotka on määrätty reseptillä sairauden hoitoon ja joille on vahvistettu korvattavuus. Peruskorvattaviin lääkkeisiin ei tarvita korvausoikeutta.
Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoon voi saada peruskorvausta suuremman erityiskorvauksen. Erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista päättää valtioneuvosto ja niiden hoitoon käytettävistä erityiskorvattavista lääkkeistä lääkkeiden hintalautakunta (Hila).
Eräiden kalliiden lääkkeiden perus- tai erityiskorvausoikeutta on rajoitettu. Näitä kalliita mutta hoidon kannalta merkittäviä lääkkeitä korvataan erikseen määritellyissä käyttöaiheissa.
Valtioneuvosto päättää, minkä sairauksien hoidossa kliiniset ravintovalmisteet korvataan. Lääkkeiden hintalautakunta päättää puolestaan näissä sairauksissa korvattavista valmisteista.
Oikeutta lääkkeen erityiskorvaukseen, rajoitettuun korvaukseen tai kliinisen ravintovalmisteen korvaukseen haetaan Kelasta lääkärinlausunnolla.
Korvausoikeuksien lukumäärät vuoden lopussa tilastoidaan. Tilastossa ovat kaikki voimassa olevat korvausoikeudet riippumatta siitä, onko henkilö tehnyt erityiskorvaukseen oikeuttavia tai rajoitetusti korvattavia lääkeostoja tilastointijakson aikana. Pysyvästi julkisessa laitoshoidossa olevillakin korvausoikeusoikeus säilyy, vaikka heille ei makseta korvauksia. Myös tarkasteluvuoden aikana alkaneiden oikeuksien lukumäärät, tarkasteluvuoden aikana kuoleman johdosta päättyneiden oikeuksien määrät sekä koko vuoden voimassa olleiden korvausoikeuksien määrät tilastoidaan.
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista ja niiden taustalla olevista sairauksista kuvaavat varsin hyvin suomalaisten sairastamista ja eri sairauksien esiintyvyyttä. Tulkintoja tekevän tulee kuitenkin ottaa huomioon korvausoikeuden myöntämisen kriteerit kussakin sairaudessa.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista on tarkoitettu erityisesti terveyspolitiikan päättäjille ja suunnittelijoille, alan tutkijoille sekä lääkealan kehittäjille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilaston sisältöä ja sen tietojen käytettävyyttä arvioidaan yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu korvausoikeuksien ratkaisuihin. Korvausoikeuksia ratkaistaan Kelassa ja työpaikkakassoissa.
Tilasto tehdään henkilötasoisesta aineistosta. Se muodostetaan lääkkeiden korvausoikeuksien etuusjärjestelmästä, joka sisältää kaikki kyseisen etuuden toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista perustuu kokonaisaineistoon.
Aineisto kattaa
- tiettynä ajankohtana voimassa olleet korvausoikeudet, jotka oikeuttavat korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- tiettynä ajanjaksona alkaneet korvausoikeudet erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- tiettynä ajanjaksona kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet, jotka oikeuttavat korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- lääkkeiden korvausoikeuden saamiseen oikeuttaneen diagnoosin, joka on peräisin lääkärinlausunnosta.
Tilastossa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilaston tietoja sisältyy Suomen lääketilasto -julkaisuun, joka ilmestyy vuosittain. Tilastojulkaisujen julkistamisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
Tilasto on saatavilla Kelastossa tilastointivuotta seuraavan vuoden helmikuussa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoja lääkekorvausoikeuksista tuottaa vain Kela.
Tilastoja lääkekorvausoikeuksista on olemassa vuodesta 1968. Jos tekee vertailuja ajassa, on otettava huomioon lainsäädännön muutokset tai muut korvausoikeuden saamiseen liittyvät muutokset.
Lääkkeiden korvausoikeuksien lainsäädännön muutoksia selostetaan tarkemmin Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosassa. Vuodesta 2020 alkaen myös Suomen lääketilastosta löytyy tietoa korvausoikeuksien muutoksista.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoja lääkekorvausoikeuksista julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa sekä Suomen lääketilastossa, joka tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) yhteistyönä.
Tilastojen pohjana olevia henkilötason aineistoja voidaan luovuttaa viranomaisille ja tieteelliseen tutkimukseen.
Lisätietoja:
Laatuseloste 2019–2020: Tilasto korvatuista resepteistä
Tilaston korvatuista resepteistä tuottaa Kela. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto korvatuista resepteistä sisältää tietoa lääkekorvauksen saajasta, lääkevalmisteesta, lääkkeen määränneestä lääkäristä, lääkekustannuksesta sekä sairausvakuutuksen maksamasta korvauksesta. Se kuvaa reseptilääkkeiden käyttöä, vaikka osa lääkkeistä jäänee eri syistä käyttämättä.
Tilasto korvatuista reseptilääkkeistä perustuu lääkekustannusten korvaamiseen. Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat kuuluvat sairausvakuutuksen piiriin. Heistä jokainen voi periaatteessa saada korvauksen lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksista. Sairausvakuutuskorvaus koskee vain avohoidon lääkehoitoa; julkisissa sairaaloissa käytettyjä lääkkeitä ei korvata. Korvauksen ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa sekä valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkeostoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: resepti, lääkeosto, lääkekustannus ja lääkekorvaus sekä lääkeostosta korvauksen saanut henkilö. Lääkeostojen tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: lääkkeiden ATC-luokitus (Lääkkeiden luokitus ja määritellyt vuorokausiannokset, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luokitus), lääkkeiden korvausryhmä, erityiskorvaukseen tai rajoitetusti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus (Valtioneuvoston asetuksen mukaiset erityiskorvaukseen oikeuttavat sairaudet ja lääkkeiden hintalautakunnan päätöksen perusteella rajoitetusti erityis- tai peruskorvattavat lääkkeet), lääkärin erikoisala (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luokitus), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto korvatuista resepteistä on tarkoitettu erityisesti terveysturvan ja terveyspolitiikan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja terveysalan ammattihenkilöille. Tietoja hyödyntävät laajasti myös esim. lääkeyhtiöt ja tiedotusvälineet.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilaston sisältöä ja sen tietojen käytettävyyttä arvioidaan yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto korvatuista resepteistä perustuu hallinnollisiin tietoihin sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta että niistä lääkeostoista, joista apteekki on lääkkeen oston yhteydessä hyvittänyt sairausvakuutuskorvauksen asiakkaalle (reseptitiedosto).
Tiedostot kattavat
henkilöt, jotka ovat tiettynä ajanjaksona ostaneet lääkkeitä, joista on maksettu korvaus
tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden korvaukset
tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden kustannukset
tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden reseptit.
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta lääkekorvausten tilastointirekisteristä. Se muodostetaan apteekkitilitysten etuusjärjestelmästä (reseptitiedosto), joka sisältää kaikki kyseisen etuuden toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tilastossa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Vuositilastot valmistuvat kokonaisuudessaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja ne julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa. Kelan tilastojulkaisujen julkistamisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa korvatuista resepteistä on olemassa vuodesta 1995. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvausten saamiseen tai suuruuteen.
Jos tilastoa korvatuista resepteistä käyttää kuvaamaan reseptilääkkeiden käyttöä, on huomattava, että ostaja ei ehkä käytä kaikkia ostamiaan lääkkeitä. Tilasto kattaa vain avolääkehoidon. Tilaston ulkopuolelle jäävät reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa. Tilastosta jää myös pois valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkekorvausjärjestelmä muuttui vuoden 2006 alussa, mikä merkitsi aiempaa pienempien ostojen korvattavuutta ja tilastoitumista.
Vuoden 2007 alusta reseptitiedostoon ovat tallentuneet myös työpaikkakassojen korvaamat lääkeostot.
Vuoden 2009 huhtikuun alussa otettiin lääkevaihdossa käyttöön viitehintajärjestelmä. Uudistuksella pyritään ohjaamaan lääkevalintoja edullisimpiin vaihtoehtoihin.
Helmikuun 2013 alusta lääkkeiden peruskorvaus aleni 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus 72 prosentista 65 prosenttiin. Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyi ennallaan. Asiakkaan lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) aleni 670 euroon.
Lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus aleni vuoden 2014 alusta 670 eurosta 610 euroon. Omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa 1,50 euroa jokaisesta ostamastaan korvattavasta lääkkeestä.
Uusi lääketaksa-asetus muutti reseptilääkkeiden vähittäishintojen laskentaperusteita. Kalliimpien reseptilääkkeiden hinnat laskivat ja halvempien nousivat. Lisäksi apteekin perimä toimitusmaksu nousi 0,43 eurosta 2,39 euroon (sis. arvonlisäveron).
Vuonna 2015 lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus oli 612,62 euroa.
Vuoden 2016 alusta lääkekorvauksiin tuli vuosikohtainen 50 euron alkuomavastuu kaikille yli 18-vuotiaille. Reseptilääkkeet maksetaan kokonaan itse alkuomavastuun täyttymiseen asti. Lääkkeistä saa korvausta vasta tämän jälkeen. Uudistus pienentää Kelan maksamia lääkekorvauksia saaneiden henkilöiden määrää. Kela tilastoi kuitenkin sekä korvauksia saaneiden että alle omavastuun jääneiden henkilöiden tiedot, joten tilastot ovat vertailukelpoisia aiempiin tietoihin verrattuna.
Lääkkeiden peruskorvaus nousi vuoden 2016 alusta 35 prosentista 40 prosenttiin.
Ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtainen omavastuu nousi 3 eurosta 4,50 euroon.
Lisäkorvauksen lääkekohtainen omavastuu nousi 1,50 eurosta 2,50 euroon. Lääkkeiden vuosiomavastuu nousi 610,37 euroon.
Vuoden 2017 alusta erityisen kalliita lääkkeitä on korvattu kerralla kuukauden tarvetta vastaava määrä. Aiemmin lääkkeitä korvattiin kerralla 3 kuukauden tarvetta vastaava määrä. Muut kuin insuliinia sisältävät diabeteslääkkeet siirtyvät 100 %:n korvausluokasta 65 %:n korvausluokkaan. Lääkkeiden vuosiomavastuu laski 605,13 euroon.
Vuonna 2019 lääkekustannusten vuosiomavastuu oli 572 euroa ja vuonna 2020 577,66 euroa.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto korvatuista resepteistä, samoin kuin yhteystiedot julkaistaan verkossa. Lääkekorvauksista on tietoa myös julkaisussa Suomen lääketilasto, joka tehdään Kelan ja Fimean yhteistyönä.
Tilastojen pohjana olevia aineistoja voidaan luovuttaa viranomaisille ja tieteelliseen tutkimukseen. Lähetä yksilötason aineistoja koskevat pyynnöt osoitteeseen tietopyynnot@kela.fi. Tilastotietoja voit pyytää osoitteesta tilastot@kela.fi.
Laatuseloste 2018: Tilasto korvatuista resepteistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston korvatuista resepteistä tuottaa Kelan tieto- ja viestintäyksikön tilasto- ja tietovarastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on vastata Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan ja etuuksien toimeenpanoon liittyvästä tilastoinnista.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto korvatuista resepteistä sisältää tietoa lääkekorvauksen saajasta, lääkevalmisteesta, lääkkeen määränneestä lääkäristä, lääkekustannuksesta sekä sairausvakuutuksen maksamasta korvauksesta. Se kuvaa reseptilääkkeiden käyttöä, vaikka osa lääkkeistä jäänee eri syistä käyttämättä.
Tilasto korvatuista reseptilääkkeistä perustuu lääkekustannusten korvaamiseen. Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin. Heistä jokainen voi periaatteessa saada korvauksen lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksista. Sairausvakuutuskorvaus koskee vain avohoidon lääkehoitoa; julkisissa sairaaloissa käytettyjä lääkkeitä ei korvata. Korvauksen ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa sekä valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkeostoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: resepti, lääkeosto, lääkekustannus ja lääkekorvaus sekä lääkeostosta korvauksen saanut henkilö. Lääkeostojen tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: lääkkeiden ATC-luokitus (Lääkkeiden luokitus ja määritellyt vuorokausiannokset, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luokitus), lääkkeiden korvausryhmä, erityiskorvaukseen tai rajoitetusti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus (Valtioneuvoston asetuksen mukaiset erityiskorvaukseen oikeuttavat sairaudet ja lääkkeiden hintalautakunnan päätöksen perusteella rajoitetusti erityis- tai peruskorvattavat lääkkeet), lääkärin erikoisala (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luokitus), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto korvatuista resepteistä on tarkoitettu erityisesti terveysturvan ja/tai terveyspolitiikan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja terveysalan ammattihenkilöille. Tietoja hyödyntävät laajasti myös esim. lääkeyhtiöt ja tiedotusvälineet.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto korvatuista resepteistä perustuu hallinnollisiin tietoihin sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta että niistä lääkeostoista, joista apteekki on lääkkeen oston yhteydessä hyvittänyt sairausvakuutuskorvauksen asiakkaalle (reseptitiedosto).
Tiedostot kattavat
- henkilöt, jotka ovat tiettynä ajanjaksona ostaneet lääkkeitä, joista on maksettu korvaus
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden korvaukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden kustannukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden reseptit.
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta lääkekorvausten tilastointirekisteristä. Se muodostetaan apteekkitilitysten etuusjärjestelmästä (reseptitiedosto), joka sisältää kaikki kyseisen etuuden toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Vuositilastot valmistuvat kokonaisuudessaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on verkossa.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa korvatuista resepteistä on olemassa vuodesta 1995. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvausten saamiseen tai suuruuteen.
Jos tilastoa korvatuista resepteistä käyttää kuvaamaan reseptilääkkeiden käyttöä, on huomattava, että ostaja ei ehkä käytä kaikkia ostamiaan lääkkeitä. Tilasto kattaa vain avolääkehoidon. Tilaston ulkopuolelle jäävät reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa. Tilastosta jää myös pois valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkekorvausjärjestelmä muuttui vuoden 2006 alussa, mikä merkitsi aiempaa pienempien ostojen korvattavuutta ja tilastoitumista.
Vuoden 2007 alusta reseptitiedostoon ovat tallentuneet myös työpaikkakassojen korvaamat lääkeostot.
Vuoden 2009 huhtikuun alussa otettiin lääkevaihdossa käyttöön viitehintajärjestelmä. Uudistuksella pyritään ohjaamaan lääkevalintoja edullisimpiin vaihtoehtoihin.
Helmikuun 2013 alusta lääkkeiden peruskorvaus aleni 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus 72 prosentista 65 prosenttiin. Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyi ennallaan. Asiakkaan lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) aleni 670 euroon.
Lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) aleni vuoden 2014 alusta 670 eurosta 610 euroon. Lääkekaton täytyttyä asiakas maksaa 1,50 euroa jokaisesta ostamastaan korvattavasta lääkkeestä.
Uusi lääketaksa-asetus muutti reseptilääkkeiden vähittäishintojen laskentaperusteita. Kalliimpien reseptilääkkeiden hinnat laskivat ja halvempien nousivat. Lisäksi apteekin perimä toimitusmaksu nousi 0,43 eurosta 2,39 euroon (sis. arvonlisäveron).
Vuonna 2015 lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus oli 612,62 euroa.
Vuoden 2016 alusta lääkekorvauksiin tuli vuosikohtainen 50 euron alkuomavastuu kaikille yli 18-vuotiaille. Reseptilääkkeet maksetaan kokonaan itse alkuomavastuun täyttymiseen asti. Lääkkeistä saa korvausta vasta tämän jälkeen. Uudistus pienentää Kelan maksamia lääkekorvauksia saaneiden henkilöiden määrää. Kela tilastoi kuitenkin sekä korvauksia saaneiden että alle omavastuun jääneiden henkilöiden tiedot, joten tilastot ovat vertailukelpoisia aiempiin tietoihin verrattuna.
Lääkkeiden peruskorvaus nousi vuoden 2016 alusta 35 prosentista 40 prosenttiin.
Ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtainen omavastuu nousi 3 eurosta 4,50 euroon.
Lisäkorvauksen lääkekohtainen omavastuu nousi 1,50 eurosta 2,50 euroon. Lääkkeiden vuosiomavastuu (lääkekatto) nousi 610,37 euroon.
Vuoden 2017 alusta erityisen kalliita lääkkeitä on korvattu kerralla kuukauden tarvetta vastaava määrä. Aiemmin lääkkeitä korvattiin kerralla 3 kuukauden tarvetta vastaava määrä. Muut kuin insuliinia sisältävät diabeteslääkkeet siirtyvät 100 %:n korvausluokasta 65 %:n korvausluokkaan. Lääkkeiden vuosiomavastuu (lääkekatto) laski 605,13 euroon.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto korvatuista resepteistä, samoin kuin yhteystiedot julkaistaan verkossa. Lääkekorvauksista on tietoa myös julkaisussa Suomen lääketilasto, joka tehdään Kelan ja Fimean yhteistyönä.
Laatuseloste 2017: Tilasto korvatuista resepteistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston korvatuista resepteistä tuottaa Kelan tieto- ja viestintäyksikön tilasto- ja tietovarastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on vastata Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan ja etuuksien toimeenpanoon liittyvästä tilastoinnista.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto korvatuista resepteistä sisältää tietoa lääkekorvauksen saajasta, lääkevalmisteesta, lääkkeen määränneestä lääkäristä, lääkekustannuksesta sekä sairausvakuutuksen maksamasta korvauksesta. Se kuvaa reseptilääkkeiden käyttöä, vaikka osa lääkkeistä jäänee eri syistä käyttämättä.
Tilasto korvatuista reseptilääkkeistä perustuu lääkekustannusten korvaamiseen. Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin. Heistä jokainen voi periaatteessa saada korvauksen lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksista. Sairausvakuutuskorvaus koskee vain avohoidon lääkehoitoa; julkisissa sairaaloissa käytettyjä lääkkeitä ei korvata. Korvauksen ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa sekä valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkeostoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: resepti, lääkeosto, lääkekustannus ja lääkekorvaus sekä lääkeostosta korvauksen saanut henkilö. Lääkeostojen tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: lääkkeiden ATC-luokitus (Lääkkeiden luokitus ja määritellyt vuorokausiannokset, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luokitus), lääkkeiden korvausryhmä, erityiskorvaukseen tai rajoitetusti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus (Valtioneuvoston asetuksen mukaiset erityiskorvaukseen oikeuttavat sairaudet ja lääkkeiden hintalautakunnan päätöksen perusteella rajoitetusti erityis- tai peruskorvattavat lääkkeet), lääkärin erikoisala (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luokitus), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto korvatuista resepteistä on tarkoitettu erityisesti terveysturvan ja/tai terveyspolitiikan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja terveysalan ammattihenkilöille. Tietoja hyödyntävät laajasti myös esim. lääkeyhtiöt ja tiedotusvälineet.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto korvatuista resepteistä perustuu hallinnollisiin tietoihin sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta että niistä lääkeostoista, joista apteekki on lääkkeen oston yhteydessä hyvittänyt sairausvakuutuskorvauksen asiakkaalle (reseptitiedosto).
Tiedostot kattavat
- henkilöt, jotka ovat tiettynä ajanjaksona ostaneet lääkkeitä, joista on maksettu korvaus
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden korvaukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden kustannukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden reseptit.
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta lääkekorvausten tilastointirekisteristä. Se muodostetaan apteekkitilitysten etuusjärjestelmästä (reseptitiedosto), joka sisältää kaikki kyseisen etuuden toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Vuositilastot valmistuvat kokonaisuudessaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa korvatuista resepteistä on olemassa vuodesta 1995. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvausten saamiseen tai suuruuteen.
Jos tilastoa korvatuista resepteistä käyttää kuvaamaan reseptilääkkeiden käyttöä, on huomattava, että ostaja ei ehkä käytä kaikkia ostamiaan lääkkeitä. Tilasto kattaa vain avolääkehoidon. Tilaston ulkopuolelle jäävät reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa. Tilastosta jää myös pois valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkekorvausjärjestelmä muuttui vuoden 2006 alussa, mikä merkitsi aiempaa pienempien ostojen korvattavuutta ja tilastoitumista.
Vuoden 2007 alusta reseptitiedostoon ovat tallentuneet myös työpaikkakassojen korvaamat lääkeostot.
Vuoden 2009 huhtikuun alussa otettiin lääkevaihdossa käyttöön viitehintajärjestelmä. Uudistuksella pyritään ohjaamaan lääkevalintoja edullisimpiin vaihtoehtoihin.
Helmikuun 2013 alusta lääkkeiden peruskorvaus aleni 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus 72 prosentista 65 prosenttiin. Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyi ennallaan. Asiakkaan lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) aleni 670 euroon.
Lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) aleni vuoden 2014 alusta 670 eurosta 610 euroon. Lääkekaton täytyttyä asiakas maksaa 1,50 euroa jokaisesta ostamastaan korvattavasta lääkkeestä.
Uusi lääketaksa-asetus muutti reseptilääkkeiden vähittäishintojen laskentaperusteita. Kalliimpien reseptilääkkeiden hinnat laskivat ja halvempien nousivat. Lisäksi apteekin perimä toimitusmaksu nousi 0,43 eurosta 2,39 euroon (sis. arvonlisäveron).
Vuonna 2015 lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus oli 612,62 euroa.
Vuoden 2016 alusta lääkekorvauksiin tuli vuosikohtainen 50 euron alkuomavastuu kaikille yli 18-vuotiaille. Reseptilääkkeet maksetaan kokonaan itse alkuomavastuun täyttymiseen asti. Lääkkeistä saa korvausta vasta tämän jälkeen. Uudistus pienentää Kelan maksamia lääkekorvauksia saaneiden henkilöiden määrää. Kela tilastoi kuitenkin sekä korvauksia saaneiden että alle omavastuun jääneiden henkilöiden tiedot, joten tilastot ovat vertailukelpoisia aiempiin tietoihin verrattuna.
Lääkkeiden peruskorvaus nousi vuoden 2016 alusta 35 prosentista 40 prosenttiin. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtainen omavastuu nousi 3 eurosta 4,50 euroon. Lisäkorvauksen lääkekohtainen omavastuu nousi 1,50 eurosta 2,50 euroon. Lääkkeiden vuosiomavastuu (lääkekatto) nousi 610,37 euroon.
Vuoden 2017 alusta erityisen kalliita lääkkeitä on korvattu kerralla kuukauden tarvetta vastaava määrä. Aiemmin lääkkeitä korvattiin kerralla 3 kuukauden tarvetta vastaava määrä. Muut kuin insuliinia sisältävät diabeteslääkkeet siirtyvät 100 %:n korvausluokasta 65 %:n korvausluokkaan. Lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto on vuonna 2017 605,13 euroa kalenterivuodessa.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto korvatuista resepteistä, samoin kuin yhteystiedot julkaistaan internetissä. Lääkekorvauksista on tietoa myös julkaisussa Suomen lääketilasto, joka tehdään Kelan ja Fimean yhteistyönä.
Laatuseloste 2016: Tilasto korvatuista resepteistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston korvatuista resepteistä tuottaa Kelan tieto- ja viestintäyksikön tilasto- ja tietovarastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on vastata Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan ja etuuksien toimeenpanoon liittyvästä tilastoinnista.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto korvatuista resepteistä sisältää tietoa lääkekorvauksen saajasta, lääkevalmisteesta, lääkkeen määränneestä lääkäristä, lääkekustannuksesta sekä sairausvakuutuksen maksamasta korvauksesta. Se kuvaa reseptilääkkeiden käyttöä, vaikka osa lääkkeistä jäänee eri syistä käyttämättä.
Tilasto korvatuista reseptilääkkeistä perustuu lääkekustannusten korvaamiseen. Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin. Heistä jokainen voi periaatteessa saada korvauksen lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksista. Sairausvakuutuskorvaus koskee vain avohoidon lääkehoitoa; julkisissa sairaaloissa käytettyjä lääkkeitä ei korvata. Korvauksen ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa sekä valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkeostoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: resepti, lääkeosto, lääkekustannus ja lääkekorvaus sekä lääkeostosta korvauksen saanut henkilö. Lääkeostojen tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: lääkkeiden ATC-luokitus (Lääkkeiden luokitus ja määritellyt vuorokausiannokset, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luokitus), lääkkeiden korvausryhmä, erityiskorvaukseen tai rajoitetusti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus (Valtioneuvoston asetuksen mukaiset erityiskorvaukseen oikeuttavat sairaudet ja lääkkeiden hintalautakunnan päätöksen perusteella rajoitetusti erityis- tai peruskorvattavat lääkkeet), lääkärin erikoisala (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luokitus), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto korvatuista resepteistä on tarkoitettu erityisesti terveysturvan ja/tai terveyspolitiikan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja terveysalan ammattihenkilöille. Tietoja hyödyntävät laajasti myös esim. lääkeyhtiöt ja tiedotusvälineet.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto korvatuista resepteistä perustuu hallinnollisiin tietoihin sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta että niistä lääkeostoista, joista apteekki on lääkkeen oston yhteydessä hyvittänyt sairausvakuutuskorvauksen asiakkaalle (reseptitiedosto).
Tiedostot kattavat
- henkilöt, jotka ovat tiettynä ajanjaksona ostaneet lääkkeitä, joista on maksettu korvaus
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden korvaukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden kustannukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden reseptit.
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta lääkekorvausten tilastointirekisteristä. Se muodostetaan apteekkitilitysten etuusjärjestelmästä (reseptitiedosto), joka sisältää kaikki kyseisen etuuden toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Vuositilastot valmistuvat kokonaisuudessaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa korvatuista resepteistä on olemassa vuodesta 1995. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvausten saamiseen tai suuruuteen.
Jos tilastoa korvatuista resepteistä käyttää kuvaamaan reseptilääkkeiden käyttöä, on huomattava, että ostaja ei ehkä käytä kaikkia ostamiaan lääkkeitä. Tilasto kattaa vain avolääkehoidon. Tilaston ulkopuolelle jäävät reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa. Tilastosta jää myös pois valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkekorvausjärjestelmä muuttui vuoden 2006 alussa, mikä merkitsi aiempaa pienempien ostojen korvattavuutta ja tilastoitumista.
Vuoden 2007 alusta reseptitiedostoon ovat tallentuneet myös työpaikkakassojen korvaamat lääkeostot.
Vuoden 2009 huhtikuun alussa otettiin lääkevaihdossa käyttöön viitehintajärjestelmä. Uudistuksella pyritään ohjaamaan lääkevalintoja edullisimpiin vaihtoehtoihin.
Helmikuun 2013 alusta lääkkeiden peruskorvaus aleni 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus 72 prosentista 65 prosenttiin. Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyi ennallaan. Asiakkaan lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) aleni 670 euroon.
Lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) aleni vuoden 2014 alusta 670 eurosta 610 euroon. Lääkekaton täytyttyä asiakas maksaa 1,50 euroa jokaisesta ostamastaan korvattavasta lääkkeestä.
Uusi lääketaksa-asetus muutti reseptilääkkeiden vähittäishintojen laskentaperusteita. Kalliimpien reseptilääkkeiden hinnat laskivat ja halvempien nousivat. Lisäksi apteekin perimä toimitusmaksu nousi 0,43 eurosta 2,39 euroon (sis. arvonlisäveron).
Vuonna 2015 lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus oli 612,62 euroa.
Vuoden 2016 alusta lääkekorvauksiin tuli vuosikohtainen 50 euron alkuomavastuu kaikille yli 18-vuotiaille. Reseptilääkkeet maksetaan kokonaan itse alkuomavastuun täyttymiseen asti. Lääkkeistä saa korvausta vasta tämän jälkeen. Uudistus pienentää Kelan maksamia korvauksia saaneiden henkilöiden määrää. Kela tilastoi kuitenkin sekä korvauksia saaneiden että alle omavastuun jääneiden henkilöiden tiedot, joten tältä osin tilastot ovat vertailukelpoisia aiempaan.
Lääkkeiden peruskorvaus nousi vuoden 2016 alusta 35 prosentista 40 prosenttiin.
Ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtainen omavastuu nousi 3 eurosta 4,50 euroon. Lisäkorvauksen lääkekohtainen omavastuu nousi 1,50 eurosta 2,50 euroon. Lääkkeiden vuosiomavastuu (lääkekatto) nousi 610,37 euroon.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto korvatuista resepteistä, samoin kuin yhteystiedot julkaistaan internetissä. Lääkekorvauksista on tietoa myös julkaisussa Suomen lääketilasto, joka tehdään Kelan ja Fimean yhteistyönä.
Laatuseloste 2015: Tilasto korvatuista resepteistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston korvatuista resepteistä tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto korvatuista resepteistä sisältää tietoa lääkekorvauksen saajasta, lääkevalmisteesta, lääkkeen määränneestä lääkäristä, lääkekustannuksesta sekä sairausvakuutuksen maksamasta korvauksesta. Se kuvaa reseptilääkkeiden käyttöä, vaikka osa lääkkeistä jäänee eri syistä käyttämättä.
Tilasto korvatuista reseptilääkkeistä perustuu lääkekustannusten korvaamiseen. Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin. Heistä jokainen voi periaatteessa saada korvauksen lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksista. Sairausvakuutuskorvaus koskee vain avohoidon lääkehoitoa; julkisissa sairaaloissa käytettyjä lääkkeitä ei korvata. Korvauksen ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa sekä valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkeostoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: resepti, lääkeosto, lääkekustannus ja lääkekorvaus sekä lääkeostosta korvauksen saanut henkilö. Lääkeostojen tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: lääkkeiden ATC-luokitus (Lääkkeiden luokitus ja määritellyt vuorokausiannokset, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luokitus), lääkkeiden korvausryhmä, erityiskorvaukseen tai rajoitetusti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus (Valtioneuvoston asetuksen mukaiset erityiskorvaukseen oikeuttavat sairaudet ja lääkkeiden hintalautakunnan päätöksen perusteella rajoitetusti erityis- tai peruskorvattavat lääkkeet), lääkärin erikoisala (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luokitus), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto korvatuista resepteistä on tarkoitettu erityisesti terveysturvan ja/tai terveyspolitiikan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja terveysalan ammattihenkilöille. Tietoja hyödyntävät laajasti myös esim. lääkeyhtiöt ja tiedotusvälineet.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto korvatuista resepteistä perustuu hallinnollisiin tietoihin sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta että niistä lääkeostoista, joista apteekki on lääkkeen oston yhteydessä hyvittänyt sairausvakuutuskorvauksen asiakkaalle (reseptitiedosto).
Tiedostot kattavat
- henkilöt, jotka ovat tiettynä ajanjaksona ostaneet lääkkeitä, joista on maksettu korvaus
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden korvaukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden kustannukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden reseptit.
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta lääkekorvausten tilastointirekisteristä. Se muodostetaan apteekkitilitysten etuusjärjestelmästä (reseptitiedosto), joka sisältää kaikki kyseisen etuuden toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Vuositilastot valmistuvat kokonaisuudessaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa korvatuista resepteistä on olemassa vuodesta 1995. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvausten saamiseen tai suuruuteen.
Jos tilastoa korvatuista resepteistä käyttää kuvaamaan reseptilääkkeiden käyttöä, on huomattava, että ostaja ei ehkä käytä kaikkia ostamiaan lääkkeitä. Tilasto kattaa vain avolääkehoidon. Tilaston ulkopuolelle jäävät reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa. Tilastosta jää myös pois valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkekorvausjärjestelmä muuttui vuoden 2006 alussa, mikä merkitsi aiempaa pienempien ostojen korvattavuutta ja tilastoitumista.
Vuoden 2007 alusta reseptitiedostoon ovat tallentuneet myös työpaikkakassojen korvaamat lääkeostot.
Vuoden 2009 huhtikuun alussa otettiin lääkevaihdossa käyttöön viitehintajärjestelmä. Uudistuksella pyritään ohjaamaan lääkevalintoja edullisimpiin vaihtoehtoihin.
Helmikuun 2013 alusta lääkkeiden peruskorvaus aleni 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus 72 prosentista 65 prosenttiin. Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyi ennallaan. Asiakkaan lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) aleni 670 euroon.
Lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) aleni vuoden 2014 alusta 670 eurosta 610 euroon. Lääkekaton täytyttyä asiakas maksaa 1,50 euroa jokaisesta ostamastaan korvattavasta lääkkeestä.
Uusi lääketaksa-asetus muutti reseptilääkkeiden vähittäishintojen laskentaperusteita. Kalliimpien reseptilääkkeiden hinnat laskivat ja halvempien nousivat. Lisäksi apteekin perimä toimitusmaksu nousi 0,43 eurosta 2,39 euroon (sis. arvonlisäveron).
Vuonna 2015 lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus on 612,62 euroa.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto korvatuista resepteistä julkaistaan Internetissä. Tietoja julkaistaan myös Suomen lääketilastossa, joka tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskuksen yhteistyönä.
Laatuseloste 2014: Tilasto korvatuista resepteistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston korvatuista resepteistä tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto korvatuista resepteistä sisältää tietoa lääkekorvauksen saajasta, lääkevalmisteesta, lääkkeen määränneestä lääkäristä, lääkekustannuksesta sekä sairausvakuutuksen maksamasta korvauksesta. Se kuvaa reseptilääkkeiden käyttöä, vaikka osa lääkkeistä jäänee eri syistä käyttämättä.
Tilasto korvatuista reseptilääkkeistä perustuu lääkekustannusten korvaamiseen. Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin. Heistä jokainen voi periaatteessa saada korvauksen lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksista. Sairausvakuutuskorvaus koskee vain avohoidon lääkehoitoa; julkisissa sairaaloissa käytettyjä lääkkeitä ei korvata. Korvauksen ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa sekä valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkeostoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: resepti, lääkeosto, lääkekustannus ja lääkekorvaus sekä lääkeostosta korvauksen saanut henkilö. Lääkeostojen tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: lääkkeiden ATC-luokitus (Lääkkeiden luokitus ja määritellyt vuorokausiannokset, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luokitus), lääkkeiden korvausryhmä, erityiskorvaukseen tai rajoitetusti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus (Valtioneuvoston asetuksen mukaiset erityiskorvaukseen oikeuttavat sairaudet ja lääkkeiden hintalautakunnan päätöksen perusteella rajoitetusti erityis- tai peruskorvattavat lääkkeet), lääkärin erikoisala (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luokitus), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto korvatuista resepteistä on tarkoitettu terveysturvan ja/tai terveyspolitiikan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto korvatuista resepteistä perustuu hallinnollisiin tietoihin sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta että niistä lääkeostoista, joista apteekki on lääkkeen oston yhteydessä hyvittänyt sairausvakuutuskorvauksen asiakkaalle (reseptitiedosto).
Tiedostot kattavat
- henkilöt, jotka ovat tiettynä ajanjaksona ostaneet lääkkeitä, joista on maksettu korvaus
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden korvaukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden kustannukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden reseptit.
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta lääkekorvausten tilastointirekisteristä. Se muodostetaan apteekkitilitysten etuusjärjestelmästä (reseptitiedosto), joka sisältää kaikki kyseisen etuuden toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Vuositilastot valmistuvat kokonaisuudessaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa korvatuista resepteistä on olemassa vuodesta 1995. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvausten saamiseen tai suuruuteen.
Jos tilastoa korvatuista resepteistä käyttää kuvaamaan reseptilääkkeiden käyttöä, on huomattava, että ostaja ei ehkä käytä kaikkia ostamiaan lääkkeitä. Tilasto kattaa vain avolääkehoidon. Tilaston ulkopuolelle jäävät reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa. Tilastosta jää myös pois valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkekorvausjärjestelmä muuttui vuoden 2006 alussa, mikä merkitsi aiempaa pienempien ostojen korvattavuutta ja tilastoitumista.
Vuoden 2007 alusta reseptitiedostoon ovat tallentuneet myös työpaikkakassojen korvaamat lääkeostot.
Vuoden 2009 huhtikuun alussa otettiin lääkevaihdossa käyttöön viitehintajärjestelmä. Uudistuksella pyritään ohjaamaan lääkevalintoja edullisimpiin vaihtoehtoihin.
Helmikuun 2013 alusta lääkkeiden peruskorvaus aleni 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus 72 prosentista 65 prosenttiin. Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyi ennallaan. Asiakkaan lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) aleni 670 euroon.
Lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) aleni vuoden 2014 alusta 670 eurosta 610 euroon. Lääkekaton täytyttyä asiakas maksaa 1,50 euroa jokaisesta ostamastaan korvattavasta lääkkeestä.
Uusi lääketaksa-asetus muuttaa reseptilääkkeiden vähittäishintojen laskentaperusteita. Kalliimpien reseptilääkkeiden hinnat laskevat ja halvempien nousevat. Lisäksi apteekin perimä toimitusmaksu nousee 0,43 eurosta 2,39 euroon (sis. arvonlisäveron).
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto korvatuista resepteistä julkaistaan Internetissä. Tietoja julkaistaan myös Suomen lääketilastossa, joka tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskuksen yhteistyönä.
Laatuseloste 2013:Tilasto korvatuista resepteistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston korvatuista resepteistä tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto korvatuista resepteistä sisältää tietoa lääkekorvauksen saajasta, lääkevalmisteesta, lääkkeen määränneestä lääkäristä, lääkekustannuksesta sekä sairausvakuutuksen maksamasta korvauksesta. Se kuvaa reseptilääkkeiden käyttöä, vaikka osa lääkkeistä jäänee eri syistä käyttämättä.
Tilasto korvatuista reseptilääkkeistä perustuu lääkekustannusten korvaamiseen. Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin. Heistä jokainen voi periaatteessa saada korvauksen lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksista. Sairausvakuutuskorvaus koskee vain avohoidon lääkehoitoa; julkisissa sairaaloissa käytettyjä lääkkeitä ei korvata. Korvauksen ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa sekä valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkeostoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: resepti, lääkeosto, lääkekustannus ja lääkekorvaus sekä lääkeostosta korvauksen saanut henkilö. Lääkeostojen tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: lääkkeiden ATC-luokitus (Lääkkeiden luokitus ja määritellyt vuorokausiannokset, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luokitus), lääkkeiden korvausryhmä, erityiskorvaukseen tai rajoitetusti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus (Valtioneuvoston asetuksen mukaiset erityiskorvaukseen oikeuttavat sairaudet ja lääkkeiden hintalautakunnan päätöksen perusteella rajoitetusti erityis- tai peruskorvattavat lääkkeet), lääkärin erikoisala (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luokitus), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto korvatuista resepteistä on tarkoitettu terveysturvan ja/tai terveyspolitiikan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto korvatuista resepteistä perustuu hallinnollisiin tietoihin sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta että niistä lääkeostoista, joista apteekki on lääkkeen oston yhteydessä hyvittänyt sairausvakuutuskorvauksen asiakkaalle (reseptitiedosto).
Tiedostot kattavat
- henkilöt, jotka ovat tiettynä ajanjaksona ostaneet lääkkeitä, joista on maksettu korvaus
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden korvaukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden kustannukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden reseptit.
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta lääkekorvausten tilastointirekisteristä. Se muodostetaan apteekkitilitysten etuusjärjestelmästä (reseptitiedosto), joka sisältää kaikki kyseisen etuuden toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Vuositilastot valmistuvat kokonaisuudessaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa korvatuista resepteistä on olemassa vuodesta 1995. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvausten saamiseen tai suuruuteen.
Jos tilastoa korvatuista resepteistä käyttää kuvaamaan reseptilääkkeiden käyttöä, on huomattava, että ostaja ei ehkä käytä kaikkia ostamiaan lääkkeitä. Tilasto kattaa vain avolääkehoidon. Tilaston ulkopuolelle jäävät reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa. Tilastosta jää myös pois valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkekorvausjärjestelmä muuttui vuoden 2006 alussa, mikä merkitsi aiempaa pienempien ostojen korvattavuutta ja tilastoitumista.
Vuoden 2007 alusta reseptitiedostoon ovat tallentuneet myös työpaikkakassojen korvaamat lääkeostot.
Vuoden 2009 huhtikuun alussa otettiin lääkevaihdossa käyttöön viitehintajärjestelmä. Uudistuksella pyritään ohjaamaan lääkevalintoja edullisimpiin vaihtoehtoihin.
Helmikuun 2013 alusta lääkkeiden peruskorvaus alenee nykyisestä 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus 72 prosentista 65 prosenttiin. Ylempi erityiskorvaus (100%) säilyy ennallaan. Asiakkaan lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns.lääkekatto) alenee 670 euroon.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto korvatuista resepteistä julkaistaan Internetissä. Tietoja julkaistaan myös Suomen lääketilastossa, joka tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskuksen yhteistyönä.
Laatuseloste 2012:Tilasto korvatuista resepteistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston korvatuista resepteistä tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto korvatuista resepteistä sisältää tietoa lääkekorvauksen saajasta, lääkevalmisteesta, lääkkeen määränneestä lääkäristä, lääkekustannuksesta sekä sairausvakuutuksen maksamasta korvauksesta. Se kuvaa reseptilääkkeiden käyttöä, vaikka osa lääkkeistä jäänee eri syistä käyttämättä.
Tilasto korvatuista reseptilääkkeistä perustuu lääkekustannusten korvaamiseen. Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin. Heistä jokainen voi periaatteessa saada korvauksen lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksista. Sairausvakuutuskorvaus koskee vain avohoidon lääkehoitoa; julkisissa sairaaloissa käytettyjä lääkkeitä ei korvata. Korvauksen ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa sekä valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkeostoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: resepti, lääkeosto, lääkekustannus ja lääkekorvaus sekä lääkeostosta korvauksen saanut henkilö. Lääkeostojen tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: lääkkeiden ATC-luokitus (Lääkkeiden luokitus ja määritellyt vuorokausiannokset, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luokitus), lääkkeiden korvausryhmä, erityiskorvaukseen tai rajoitetusti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus (Valtioneuvoston asetuksen mukaiset erityiskorvaukseen oikeuttavat sairaudet ja lääkkeiden hintalautakunnan päätöksen perusteella rajoitetusti erityis- tai peruskorvattavat lääkkeet), lääkärin erikoisala (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luokitus), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto korvatuista resepteistä on tarkoitettu terveysturvan ja/tai terveyspolitiikan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto korvatuista resepteistä perustuu hallinnollisiin tietoihin sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta että niistä lääkeostoista, joista apteekki on lääkkeen oston yhteydessä hyvittänyt sairausvakuutuskorvauksen asiakkaalle (reseptitiedosto).
Tiedostot kattavat
- henkilöt, jotka ovat tiettynä ajanjaksona ostaneet lääkkeitä, joista on maksettu korvaus
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden korvaukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden kustannukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden reseptit
Apteekkitilitysten käsittelyjärjestelmä sisältää ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Vuositilastot valmistuvat kokonaisuudessaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa korvatuista resepteistä on olemassa vuodesta 1995. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvausten saamiseen tai suuruuteen.
Jos tilastoa korvatuista resepteistä käyttää kuvaamaan reseptilääkkeiden käyttöä, on pidettävä mielessä, että ostaja ei ehkä käytä kaikkia ostamiaan lääkkeitä. Tilasto kattaa vain avolääkehoidon. Tilaston ulkopuolelle jäävät reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa. Tilastosta jää myös pois valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkekorvausjärjestelmä muuttui vuoden 2006 alussa, mikä merkitsi aiempaa pienempien ostojen korvattavuutta ja tilastoitumista.
Vuoden 2007 alusta reseptitiedostoon ovat tallentuneet myös työpaikkakassojen korvaamat lääkeostot.
Vuoden 2009 huhtikuun alussa otettiin lääkevaihdossa käyttöön viitehintajärjestelmä. Uudistuksella pyritään ohjaamaan lääkevalintoja edullisimpiin vaihtoehtoihin.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto korvatuista resepteistä julkaistaan internetissä sekä Suomen lääketilastossa, joka tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskuksen yhteistyönä.
Laatuseloste 2011:Tilasto korvatuista resepteistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston korvatuista resepteistä tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto korvatuista resepteistä sisältää tietoa lääkekorvauksen saajasta, lääkevalmisteesta, lääkkeen määränneestä lääkäristä, lääkekustannuksesta sekä sairausvakuutuksen maksamasta korvauksesta. Se kuvaa reseptilääkkeiden käyttöä, vaikka osa lääkkeistä jäänee eri syistä käyttämättä.
Tilasto korvatuista reseptilääkkeistä perustuu lääkekustannusten korvaamiseen. Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin. Heistä jokainen voi periaatteessa saada korvauksen lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksista. Sairausvakuutuskorvaus koskee vain avohoidon lääkehoitoa; julkisissa sairaaloissa käytettyjä lääkkeitä ei korvata. Korvauksen ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa sekä valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkeostoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: resepti, lääkeosto, lääkekustannus ja lääkekorvaus sekä lääkeostosta korvauksen saanut henkilö. Lääkeostojen tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: lääkkeiden ATC-luokitus (Lääkkeiden luokitus ja määritellyt vuorokausiannokset, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luokitus), lääkkeiden korvausryhmä, erityiskorvaukseen tai rajoitetusti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus, lääkärin erikoisala (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luokitus), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto korvatuista resepteistä on tarkoitettu terveysturvan ja/tai terveyspolitiikan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto korvatuista resepteistä perustuu hallinnollisiin tietoihin sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta että niistä lääkeostoista, joista apteekki on lääkkeen oston yhteydessä hyvittänyt sairausvakuutuskorvauksen asiakkaalle (reseptitiedosto).
Tiedostot kattavat
- henkilöt, jotka ovat tiettynä ajanjaksona ostaneet lääkkeitä, joista on maksettu korvaus
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden korvaukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden kustannukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden reseptit
Apteekkitilitysten käsittelyjärjestelmä sisältää ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Vuositilastot valmistuvat kokonaisuudessaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa korvatuista resepteistä on olemassa vuodesta 1995. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvausten saamiseen tai suuruuteen.
Jos tilastoa korvatuista resepteistä käyttää kuvaamaan reseptilääkkeiden käyttöä, on pidettävä mielessä, että ostaja ei ehkä käytä kaikkia ostamiaan lääkkeitä. Tilasto kattaa vain avolääkehoidon. Tilaston ulkopuolelle jäävät reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa.. Tilastosta jää myös pois valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkekorvausjärjestelmä muuttui vuoden 2006 alussa, mikä merkitsi aiempaa pienempien ostojen korvattavuutta ja tilastoitumista.
Vuoden 2007 alusta reseptitiedostoon ovat tallentuneet myös työpaikkakassojen korvaamat lääkeostot.
Vuoden 2009 huhtikuun alussa otettiin lääkevaihdossa käyttöön viitehintajärjestelmä. Uudistuksella pyritään ohjaamaan lääkevalintoja edullisimpiin vaihtoehtoihin.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto korvatuista resepteistä julkaistaan internetissä sekä Suomen lääketilastossa, joka tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskuksen yhteistyönä.
Laatuseloste 2010:Tilasto korvatuista resepteistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston korvatuista resepteistä tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto korvatuista resepteistä sisältää tietoa lääkekorvauksen saajasta, lääkevalmisteesta, lääkkeen määränneestä lääkäristä, lääkekustannuksesta sekä sairausvakuutuksen maksamasta korvauksesta. Se kuvaa reseptilääkkeiden käyttöä, vaikka osa lääkkeistä jäänee eri syistä käyttämättä.
Tilasto korvatuista reseptilääkkeistä perustuu lääkekustannusten korvaamiseen. Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin. Heistä jokainen voi periaatteessa saada korvauksen lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksista. Sairausvakuutuskorvaus koskee vain avohoidon lääkehoitoa; julkisissa sairaaloissa käytettyjä lääkkeitä ei korvata. Korvauksen ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa sekä valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkeostoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: resepti, lääkeosto, lääkekustannus ja lääkekorvaus sekä lääkeostosta korvauksen saanut henkilö. Lääkeostojen tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: lääkkeiden ATC-luokitus (Lääkkeiden luokitus ja määritellyt vuorokausiannokset, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luokitus), lääkkeiden korvausryhmä, erityiskorvaukseen tai rajoitetusti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus, lääkärin erikoisala (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luokitus), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto korvatuista resepteistä on tarkoitettu terveysturvan ja/tai terveyspolitiikan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto korvatuista resepteistä perustuu hallinnollisiin tietoihin sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta että niistä lääkeostoista, joista apteekki on lääkkeen oston yhteydessä hyvittänyt sairausvakuutuskorvauksen asiakkaalle (reseptitiedosto).
Tiedostot kattavat
- henkilöt, jotka ovat tiettynä ajanjaksona ostaneet lääkkeitä, joista on maksettu korvaus
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden korvaukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden kustannukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden reseptit
Apteekkitilitysten käsittelyjärjestelmä sisältää ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Vuositilastot valmistuvat kokonaisuudessaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa korvatuista resepteistä on olemassa vuodesta 1995. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvausten saamiseen tai suuruuteen.
Jos tilastoa korvatuista resepteistä käyttää kuvaamaan reseptilääkkeiden käyttöä, on pidettävä mielessä, että ostaja ei ehkä käytä kaikkia ostamiaan lääkkeitä. Tilasto kattaa vain avolääkehoidon. Tilaston ulkopuolelle jäävät reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta tai vahvistanut kohtuullista tukkuhintaa.. Tilastosta jää myös pois valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkekorvausjärjestelmä muuttui vuoden 2006 alussa, mikä merkitsi aiempaa pienempien ostojen korvattavuutta ja tilastoitumista.
Vuoden 2007 alusta reseptitiedostoon ovat tallentuneet myös työpaikkakassojen korvaamat lääkeostot.
Vuoden 2009 huhtikuun alussa otettiin lääkevaihdossa käyttöön viitehintajärjestelmä. Uudistuksella pyritään ohjaamaan lääkevalintoja edullisimpiin vaihtoehtoihin.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto korvatuista resepteistä julkaistaan Internetissä.
Tilastoja korvatuista resepteistä julkaistaan myös painotuotteissa: Kelan sairausvakuutustilasto (Suomen virallinen tilasto) ja Suomen lääketilasto. Suomen lääketilasto tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen yhteistyönä
Painojulkaisujen toimitusten ja tilausten yhteystiedot kerrotaan julkaisujen nimiölehden kääntöpuolella. Myös verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2009:Tilasto korvatuista resepteistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston korvatuista resepteistä tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto korvatuista resepteistä sisältää tietoa lääkekorvauksen saajasta, lääkevalmisteesta, lääkkeen määränneestä lääkäristä, lääkekustannuksesta sekä sairausvakuutuksen maksamasta korvauksesta. Se kuvaa reseptilääkkeiden käyttöä, vaikkakin pieni osa lääkkeistä jää eri syistä käyttämättä.
Tilasto korvatuista resepteistä perustuu lääkekustannusten korvaamiseen. Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin. Heistä jokainen voi periaatteessa saada korvauksen lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksista. Sairausvakuutuskorvaus koskee vain avohoidon lääkehoitoa; julkisissa sairaaloissa käytettyjä lääkkeitä ei korvata. Korvauksen ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta. sekä valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkeostoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: resepti, lääkeosto, lääkekustannus, lääkkeen korvausperuste ja lääkekorvaus sekä lääkeostosta korvauksen saanut henkilö. Lääkeostojen tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: lääkkeiden ATC-luokitus (Lääkkeiden luokitus ja määritellyt vuorokausiannokset, Lääkelaitos), lääkkeiden korvausryhmä, erityiskorvaukseen tai rajoitetusti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus, lääkärin erikoisala (sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luokitus), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto korvatuista resepteistä on tarkoitettu terveysturvan ja/tai terveyspolitiikan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto korvatuista resepteistä perustuu hallinnollisiin tietoihin sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta että niistä lääkeostoista, joista apteekki on lääkkeen oston yhteydessä hyvittänyt sairausvakuutuskorvauksen asiakkaalle (reseptitiedosto).
Tiedostot kattavat
- henkilöt, jotka ovat tiettynä ajanjaksona ostaneet lääkkeitä, joista on maksettu korvaus
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden korvaukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden kustannukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden reseptit
Apteekkitilitysten käsittelyjärjestelmä sisältää ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetun vuositilaston jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Vuositilastot julkaistaan kokonaisuudessaan tilastovuotta seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa korvatuista resepteistä on olemassa vuodesta 1995. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvausten saamiseen tai suuruuteen.
Jos tilastoa korvatuista resepteistä käyttää kuvaamaan reseptilääkkeiden käyttöä, on pidettävä mielessä, että ostaja ei ehkä käytä kaikkia ostamiaan lääkkeitä. Tilasto kattaa vain avolääkehoidon. Tilaston ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta ja kohtuullista tukkuhintaa. Vuoden 2005 loppuun asti lääkkeen peruskorvattavuuteen riitti kohtuullisen tukkuhinnan vahvistaminen. Tilastosta jää myös pois valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkekorvausjärjestelmä muuttui vuoden 2006 alussa, mikä merkitsi aiempaa pienempien ostojen korvattavuutta ja tilastoitumista.
Vuoden 2007 alusta reseptitiedostoon ovat tallentuneet myös työpaikkakassojen korvaamat lääkeostot.
Vuoden 2009 huhtikuun alussa otettiin lääkkeiden korvaamisessa käyttöön ns. viitehintajärjestelmä. Viitehintajärjestelmä koostuu viitehintaryhmistä, joille asetettava viitehinta on korkein hinta, jonka perusteella ryhmän lääkevalmisteiden korvauksen suuruus voidaan laskea.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoa Tilasto korvatuista resepteistä julkaistaan Internetissä.
Tilasto korvatuista resepteistä julkaistaan myös painotuotteina: Kelan sairausvakuutustilasto, Suomen virallinen tilasto sekä Kelan ja Lääkelaitoksen yhteistyönä tuottama Suomen lääketilasto.
Painojulkaisujen toimitusten ja tilausten yhteystiedot kerrotaan julkaisujen nimiölehden kääntöpuolella. Myös verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2007–2008: Tilasto korvatuista resepteistä
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston korvatuista resepteistä tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto korvatuista resepteistä sisältää tietoa potilaasta/lääkekorvauksen saajasta, lääkevalmisteesta, lääkkeen määränneestä lääkäristä, lääkekustannuksesta sekä sairausvakuutuksen maksamasta korvauksesta. Se kuvaa reseptilääkkeiden käyttöä, vaikkakin pieni osa lääkkeistä jää eri syistä käyttämättä.
Tilaston korvatuista resepteistä perustuu lääkekustannusten korvaamiseen. Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin. Heistä jokainen voi periaatteessa saada korvauksen lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksista. Sairausvakuutuskorvaus koskee vain avohoidon lääkehoitoa; julkisissa sairaaloissa käytettyjä lääkkeitä ei korvata. Korvauksen ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta. sekä valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkeostoja tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: resepti, lääkeosto, lääkekustannus ja lääkekorvaus sekä lääkeostosta korvauksen saanut henkilö. Lääkeostojen tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: lääkkeiden ATC-luokitus (Lääkkeiden luokitus ja määritellyt vuorokausiannokset, Lääkelaitos), lääkkeiden korvausryhmä, erityiskorvaukseen tai rajoitetusti korvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus, lääkärin erikoisala (Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luokitus), yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto korvatuista resepteistä on tarkoitettu terveysturvan ja/tai terveyspolitiikan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja terveysalan ammattihenkilöille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto korvatuista resepteistä perustuu hallinnollisiin tietoihin sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta että niistä lääkeostoista, joista apteekki on lääkkeen oston yhteydessä hyvittänyt sairausvakuutuskorvauksen asiakkaalle (reseptitiedosto).
Tiedostot kattavat
- henkilöt, jotka ovat tiettynä ajanjaksona ostaneet lääkkeitä, joista on maksettu korvaus
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden korvaukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden kustannukset
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden reseptit
Apteekkitilitysten käsittelyjärjestelmä sisältää ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetussa vuositilastossa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Vuositilastot julkaistaan kokonaisuudessaan tilastovuotta seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa korvatuista resepteistä on olemassa vuodesta 1995. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvausten saamiseen tai suuruuteen.
Jos tilastoa korvatuista resepteistä käyttää kuvaamaan reseptilääkkeiden käyttöä, on pidettävä mielessä, että ostaja ei ehkä käytä kaikkia ostamiaan lääkkeitä. Tilasto kattaa vain avolääkehoidon. Tilaston ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille lääkkeiden hintalautakunta ei ole hyväksynyt korvattavuutta ja kohtuullista tukkuhintaa. Vuoden 2005 loppuun asti lääkkeen peruskorvattavuuteen riitti kohtuullisen tukkuhinnan vahvistaminen. Tilastosta jää myös pois valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Lääkekorvausjärjestelmä muuttui vuoden 2006 alussa, mikä merkitsi aiempaa pienempien ostojen korvattavuutta ja tilastoitumista.
Vuoden 2007 alusta reseptitiedostoon ovat tallentuneet myös työpaikkakassojen korvaamat lääkeostot.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoa Tilasto korvatuista resepteistä julkaistaan Internetissä.
Tilasto korvatuista resepteistä julkaistaan myös painotuotteina: Kelan sairausvakuutustilasto, Suomen virallinen tilasto sekä Kelan ja Lääkelaitoksen yhteistyönä tuottama Suomen lääketilasto.
Painojulkaisujen toimitusten ja tilausten yhteystiedot kerrotaan julkaisujen nimiölehden kääntöpuolella. Myös verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2006:Tilasto korvatuista resepteistä
- Tilastojen relevanssi
- Tilastoinnin menetelmäkuvaus
- Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
- Tilastojen vertailukelpoisuus
- Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
1 Tilastojen relevanssi
Tilasto korvatuista resepteistä sisältää tietoa potilaasta, lääkevalmisteesta, lääkkeen määränneestä lääkäristä, lääkekustannuksesta sekä sairausvakuutuksen maksamasta korvauksesta. Se kuvaa reseptilääkkeiden käyttöä maassamme, vaikkakin pieni osa lääkkeistä jää eri syistä käyttämättä.
Tilasto perustuu lääkekustannusten korvaamiseen. Kaikki Suomessa asuvat kuuluvat yleisen sairausvakuutuksen piiriin. Heistä jokainen voi periaatteessa saada korvauksen lääkärin tai hammaslääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksista. Sairausvakuutuskorvaus koskee vain avohoidon lääkehoitoa; julkisissa sairaaloissa käytettyjä lääkkeitä ei korvata. Korvauksen ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille ei ole vahvistettu tukkuhintaa, sekä valtaosa itsehoitolääkkeistä.
Korvattujen reseptien tilastoinnissa käytetään seuraavia luokituksia: lääkkeiden ATC-luokitus, lääkkeiden korvausryhmä, erityiskorvattaviin tai rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus, lääkärin erikoisala (Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luokitus), yleiset alueluokitukset, yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto korvatuista resepteistä on tarkoitettu terveysturvan ja/tai terveyspolitiikan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja terveysalan ammattihenkilöille.
Laki Kansaneläkelaitoksesta (17.8.2001/731) velvoittaa laitoksen laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
2 Tilastoinnin menetelmäkuvaus
Tilasto perustuu hallinnollisiin tietoihin sekä sairausvakuutuksen lääkekorvausten ratkaisemisesta ja maksamisesta että niistä lääkeostoista, joista apteekki on lääkkeen oston yhteydessä hyvittänyt sairausvakuutuskorvauksen asiakkaalle (reseptitiedosto). Jälkimmäinen edellyttää apteekilta atk-järjestelmää, jolla tilittää tiedot Kelalle. Vuonna 2004 reseptitiedosto kattoi n. 97 % kaikista korvatuista resepteistä.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, jotka ovat tiettynä ajanjaksona ostaneet korvattuja lääkkeitä,
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden korvaukset,
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden kustannukset,
- tiettynä ajanjaksona ostettujen lääkkeiden reseptit.
3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Sairaanhoitokorvausten käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Jos tilastoa korvatuista resepteistä käytetään kuvaamaan reseptilääkkeiden käyttöä, on pidettävä mielessä varaus, että ostaja ei ehkä käytä kaikkia ostamiaan lääkkeitä. Tilasto kattaa vain avolääkehoidon. Tilaston ulkopuolelle jäävät myös reseptilääkkeet, joille ei ole vahvistettu tukkuhintaa, sekä valtaosa itsehoitolääkkeistä.
4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Vuositilastot julkaistaan kokonaisuudessaan tilastovuotta seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä (www.kela.fi/tilastot > Julkistamiskalenteri).
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Tilastoa korvatuista resepteistä julkaistaan Internetissä:
Vuositilasto
- www.kela.fi/tilastot
Kela tutkii -sivuilla:
Vuositilasto
- www.kela.fi/tutkimus > Lääkkeet > Lääkekorvaustilastot.
Tilastoa julkaistaan myös painotuotteena: Kelan sairausvakuutustilasto, Suomen virallinen tilasto sekä Kelan ja Lääkelaitoksen yhteistyönä tuottama Suomen lääketilasto.
Painojulkaisujen toimitusten ja tilausten yhteystiedot kerrotaan julkaisujen nimiölehden kääntöpuolella. Myös verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
6 Tilastojen vertailukelpoisuus
Tilastoa korvatuista resepteistä on olemassa vuodesta 1995. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset, joilla on vaikutusta korvausten saamiseen tai suuruuteen. Niistä kerrotaan Kelan tilastollisessa vuosikirjassa (vuosikirjan liiteosa).
7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Tilastoa korvatuista resepteistä tuottaa vain Kela.