Toimeentulotuen etuusohjeen muutokset viikolla 15/2018

Kelan perustoimeentulotuen etuusohjeeseen on tehty muutoksia ja päivitetty ohje löytyy Kela.fi-sivuilta. Muutetut kohdat näkyvät ohjeessa kursivoidulla tekstillä. Edellisten muutosten kursivoidut tekstit on poistettu.

Muutoksia on tehty seuraaviin kohtiin:

Edellytykset – ulkomailla oleskelun vaikutus toimeentulotukeen - kohtaa (1.4.2.) on muutettu.

Oleskelun pituus vaikuttaa hakijan toimeentulotukeen seuraavasti:

  • Jos hakija oleskelee satunnaisesti ulkomailla enintään 7 päivää kuukaudessa, huomioidaan täysi perusosa koko kuukaudelta. Lyhyellä ja satunnaisella ulkomailla oleskelulla ei ole merkitystä perustoimeentulotukeen.
  • Jos hakija oleskelee ulkomailla yli 7 päivää, järjestelmään merkitään erityistilannetiedoissa ulkomailla oloaika ja huomioidaan perusosa vain Suomessa oleskelun päiviltä. Muutoin perustoimeen-tulotuki ratkaistaan normaalisti.
  • Jos hakija oleskelee ulkomailla koko kuukauden, perusosaa ei huomioida lainkaan, mutta tosiasialliset asumiskustannukset (vuokra, vesi ja sähkö) voidaan hyväksyä 3 kuukauden ajan.
  • Aiemmin ulkomailla oleskelu vaikutti toimeentulotukeen 3 viikon ulkomailla oleskelun jälkeen.

Opiskelijat – toimeentulotuki kesäaika kohtaan on tehty seuraavia muutoksia (1.4.2.4.1.)

Jos opiskelija ilmoittaa, että ei työskentele tai saa opintotukea kesäajalta, häneltä pyydetään normaalien selvitysten lisäksi:

  • selvitys siitä, että hän on hakenut kesäksi töitä, mutta töitä ei ole löytynyt. Lisäys: Selvityksessä tulee yksilöidä haetut työpaikat.
  • selvitys siitä, että hän ei voi suorittaa valmistumista edistäviä opintoja kesällä.

Jos opiskelijan opinnot jatkuvat syksyllä ja hän ei ole nostanut lukuvuoden opintolainoja, edellytetään häntä nostamaan käyttämättömät opintolainat. Nostamatta jäänyt opintolaina tuloutetaan laskelmalle ja tarvittaessa vyörytetään kesäajalle.

  • Ohje on muuttunut viime kesästä. Viime kesänä opiskelijoita ei edellytetty nostamaan käyttämättömiä opintolainoja.

Kunnan järjestämät avohuollon asumispalvelut (1.4.2.7.2.)

  • Palveluasumiseen tai tehostettuun palveluasumiseen siirtyvän asiakkaan oman asunnon asumismenoja voidaan huomioida samoin kuin laitokseen siirtyvän kohdalla eli maksimissaan kuusi kuukautta.

Päihdehuolto – kohtaan (1.4.2.7.5.) on lisätty missä tilanteessa hakemus voidaan asiakkaan pyynnöstä siirtää suoraan kuntaa

  • Jos asiakkaan itse maksettavaa osuutta asiakasmaksusta ei voida huomioida menona perustoimeentulotuessa, hakemus voidaan poikkeuksellisesti asiakkaan pyynnöstä siirtää suoraan kuntaan käsiteltäväksi.

Yhteistaloudessa asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosa – kohtaan (1.7.1.3.) on lisätty poikkeustilanteita, joissa asiakkaalle voidaan huomioida yksin asuvan perusosa.

  • Joissain poikkeustilanteissa asiakkaille voidaan huomioida yksinasuvan perusosa, jos on esimerkiksi sosiaalityöntekijän selvitys, että asiakas ei hyödy yhteisasumisesta esim. tukiasumisyksiköissä, eikä asiakas ole voinut vaikuttaa keiden kanssa hän asuu.

Perusosan alentaminen – kohtaa (1.7.3.) on tarkennettu ja ohjeeseen on lisätty uutena kuulemiskirjeen lähettäminen asiakkaalle ennen alentamisen tekemistä.

  • Ennen alentamista asiakkaalle pitää tiedottaa seurauksista, joita hänelle voi tulla kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä, yksilöitävä laiminlyönti tai kieltäytyminen ja informoida alentamisen edellyttämästä kohtuullisuusharkinnasta.
  • Aktiivimalli ei vaikuta suoraan toimeentulotuen perusosan alentamiseen. Eli se, että henkilön aktiivisuus ei työttömyysturvan puolella ole ollut riittävää, ei ole peruste alentaa perusosaa.

Huomioon otettavat tulot -  kohtaan (1.8.2.) on lisätty kokemusasiantuntijan palkkio, kirpputorituotto ja eläketuki.

Tulot, joita ei huomioida – kohtaan (1.8.3.) on lisätty

  • sijoitetun lapsen vanhemmalle maksettava ruokaraha (kun lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle ja lapsi tulee lomilla oman vanhemman/vanhempien luo, vanhemmalle maksetaan loma-ajalta ruokarahaa)
  • perhepäivähoitajien saamat kustannusten korvaukset

Varat – kohtaa (1.8.8.) on lisätty huomioon otettaviin säästöihin pelitilit.

Asumismenot – kohta (1.8.9.3.) on kirjoitettu kokonaan uudelleen. Asumismenot kohdan rakenne on muutettu ja ohjeeseen on lisätty esimerkkejä.  Asiasisältöön on myös tullut muutoksia

  • Toimeentulotuessa huomioitavat menot ja yleinen asumistuki - kohdasta löytyy tietoa, millaisiin asumismuotoihin toimeentulotukea myönnetään ja mihin ei.
  • Kahden asunnon kustannukset - kohtaan (1.8.9.3.4.) on kirjattu tilanteita, joissa poikkeuksellisesti voidaan maksaan asumismenoja kahdesta asunnosta.

Muut asumismuodot – kohtaan (1.8.9.3.5.) on lisätty tieto, kuka luokitellaan asunnottomaksi.

  • Kohtuulliset asumismenot - kohdassa (1.8.9.3.6.) kerrotaan miten asumismenojen kohtuullisuutta ja tarpeellisuutta arvioidaan.
  • Asunnossa asuvat henkilöt – kohtuullisen tason määrittäminen -  kohdassa (1.8.9.3.7.) käydään läpi, minkä henkilömäärän mukaan asumiskuluja voidaan eri tilanteissa hyväksyä.
  • Erityisesti on tarkennettu kimppa-asumiseen liittyvää ohjeistusta. Jos useampi yhden hengen toimeentulotukiperhe asuu samassa kimppa-asunnossa, voidaan heille hyväksyä yhtä henkeä suurempi normi, kuin mitä asunnossa asuu henkilöitä. Kohdassa on myös tuotu ilmi tilanteita, kun käsittelijä voi käyttää harkintaa kohtuullisen tason määrittämisessä.

Hakijan tai perheen erityiset tarpeet ja perheen kokonaistilanteen huomioiminen ratkaisua tehtäessä – kohdassa (1.8.9.3.8.) on kerrottu mm.

  • miten asumismenojen kohtuullisuutta selvitetään. Prosessia on täsmennetty ja määritelty tarkemmin mm. millaisia selvityksiä hakijan tulee Kelaan toimittaa,
  • mitä asumismenoja perustoimeentulotuessa voidaan huomioida ja miten eri menolajien kohtuullisuutta arvioidaan,
  • missä tilanteissa asiakasta kehotetaan muuttamaan edullisempaan asuntoon ja miten tämä prosessi etenee. Prosessia on täydennetty niin, että aina ensimmäisen hakemuksen yhteydessä käsittelijän tulee arvioida hakijan kokonaistilannetta Kelassa olevien tietojen perusteella. Myös määräajan asettamiseen ja noudattamiseen liittyvää ohjeistusta on täydennetty.

Asumismenojen jakaminen asunnossa asuvien henkilöiden kesken – kohdassa (1.8.9.3.9.) käydään läpi, miten asumismenot erilaisissa asumistilanteissa jakautuvat.

Muuttoon liittyvän menot – kohtaa (1.8.9.3.10.) on uudistettu ja tarkennettu.

  • Muuttopalvelut on kilpailutettu ja uudet sopimukset ovat olleet voimassa 15.2.2018 lähtien. Muuttopalvelun myöntämiseen ei ole tullut muutoksia.
  • Varastointipalvelua ei ole kilpailutettu kaikilla paikkakunnilla. Jos paikkakunnalla tai lähialueella ei ole tehty varastointisopimusta, hankitaan varastointipalvelu suoraan muualta kuin sopimuspalveluntuottajalta.

Vuokravakuus - kohtaan (1.8.9.3.11.) on täydennetty ja otsikointia on muutettu

  • Myöntämisen edellytyksiin on lisätty
    • Vuokravakuuden hakijaa pyydetään toimittamaan hakemuksen liitteeksi edelliseltä vuokranantajalta selvitys siitä, että hakijalla ei ole rästejä vanhaan asuntoon ja että hakija on jättänyt edellisen asunnon hyvään kuntoon. Selvitystä edellytetään, koska tieto edellisen vuokravakuuden realisointivaatimuksesta tulee Kelaan jälkikäteen. Lisäksi selvityksestä tarkistetaan, että viimeisen kuukauden vuokraa ei ole katettu vuokravakuudella. Ilman selvitystä Kelassa ei voida arvioida hakijan edellytyksiä uuden vuokravakuuden myöntämiselle ja toisaalta asiakkaan mahdollisiin elämänhallinnanongelmiin ei voida puuttua varhaisessa vaiheessa.
    • Niin kutsuttu kuntapaikka oleskeluluvalla oleskelevien asiakkaiden osalta ei ole peruste hylätä vuokravakuutta toisen kunnan tai ELY-alueen alueella sijaitsevan asunnon vuokravakuuteen, jos muut edellytykset vuokravakuuden saamiselle täyttyvät. 
  • Vuokravakuutta ei yleensä myönnetä, kun kysymyksessä on alaikäisen muutto lyhytaikaisen opiskelupaikan vuoksi, kun kyseessä on opinnot, jotka eivät valmista ammattiin.
  • Ohjeeseen on lisätty, että vuokravakuudesta ei korvata
    • tupakoinnista aiheutuneita haittoja ei korvata, jos tupakointia ole ei vuokrasopimuksessa erikseen kielletty.
    • asuntoirtaimistolle aiheutuneita vahinkoja (kalusteet esim. sänky ym. ei kiinteä irtaimisto).
  • Täsmennetty ohjeeseen miten menetellään, kun määräaikainen vuokrasopimus päättyy ja haetaan uutta vuokravakuutta jatkosopimuksen pohjalta.
  • Jos Kela on myöntänyt vuokravakuuden perustoimeentulotukena ja vuokravakuus joudutaan maksamaan vuokranantajalle, uuden vakuuden myöntämistä harkitaan kyseisen hakijan kohdalla tiukemmin. Asiakasta tiedotetaan tästä kuulemiskirjeessä, jossa häntä pyydetään kertomaan oma näkemyksensä vuokranantajan realisointivaatimukseen. Yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa on korostettu niissä tilanteissa, kun hakijalla on taustalla useampi realisointi ja hän hakee uutta vakuutta.

Välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot - kohtaa (1.8.9.7.) on täydennetty ja ohjetta on muutettu siten, että asiakirjojen hankintamenoina ei huomioida majoituskustannuksia missään tilanteessa.

Lisäselvitykset – kohtaan (1.9.6.) on lisätty

Jatkohakemuksen liitteeksi tiliotteen voi pyytää aina, kun käsittelijä katsoo, että tiliotteen pyytäminen tuo lisäarvoa ratkaisutyöhön ja tiliotteen kautta voidaan seurata asiakkaaseen liittyvää asiaa. Tiliote tulee pyytää jatkohakemuksen liitteeksi esimerkiksi silloin, kun

  • tiliotteelta käy ilmi, että asiakas siirtää koko toimeentulotuen tai suuria summia jonkun toisen henkilön tilille,
  • ilmenee tarve seurata vuokran maksua,
  • asiakas on oleskellut ulkomailla,
  • asiakkaalla on kuukausittain yksityisiä tilillepanoja.

Päätöksen saajat - kohtaan (1.9.8.5.) on lisätty, että maksusitoumus voidaan toimittaa määrätyn edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun pyynnöstä toimittaa hakijan sijasta edunvalvojalle tai edunvalvontavaltuutetulle, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja toimittaa maksusitoumuksen asiakkaalle.

Maksaminen

Säännöllinen maksupäivä - kohtaa (1.10.1.) on täydennetty

  • Jos asiakas on toimittanut laskuja, jotka maksetaan päätöksen antamisen yhteydessä asiakkaalle, maksetaan ne säännöllisen maksun tai takautuvan maksun yhteydessä.
  • Asiakkaan päätöksen antamisen jälkeen toimittamat laskut maksetaan asiakkaalle käsittelyn yhteydessä eli ne ovat asiakkaan tilillä 2 pankkipäivän kuluessa laskun käsittelystä.
  • Laskuttajalle maksettavat laskut lähtevät maksuun eräpäivän mukaisesti niin, että raha on eräpäivänä laskuttajalla.

Maksaminen sosiaalitoimen välitystilille tai kunnan Virho-tilille (1.10.5.3.)

  • Osa kunnista on ottanut käyttöön Virho -järjestelmän, jonka kautta kunnat hoitavat asiakkaiden raha-asioita. Virho -tili korvaa ns. kuntien välitystilit kunnissa, jotka ottavat Virho -järjestelmän käyttöön.

Laskujen maksaminen - kohtaan (1.10.6.) tehty mm. seuraavia lisäyksiä  

  • Vuokra voidaan maksaa vuokranantajalle, vaikka toimeentulotuen määrä ei riittäisi kattamaan koko vuokran osuutta. Toimeentulotuesta maksetaan kuitenkin vuokranantajalle vain se osuus, mitä ei ole maksettu asumistuesta.
  • Sähkölasku voidaan maksaa sähköyhtiölle, vaikka toimeentulotuen määrä ei riittäisikään kattamaan muita laskuttajalle maksettavaksi merkittyjä laskuja. Jos toimeentulotuen määrä ei kuitenkaan riitä kattamaan koko sähkölaskun ratkaisun perusteeksi hyväksyttyä määrää, ei sähkölaskusta makseta mitään sähköyhtiölle.