Toimeentulotuen tietopaketti

Kelan tutkimus tuottaa ja tulkitsee tietoa Suomen sosiaaliturvasta ja sen toimivuudesta. Tälle sivulle on koottu tietopaketti perustoimeentulotuesta.

Koronakriisi lisäsi perustoimeentulotuen tarvetta

Perustoimeentulotuen saajien määrä kääntyi laskuun vuonna 2019, mutta koronakriisi lisäsi jälleen tuen tarvetta.

Vuonna 2019 Kelan maksamaa perustoimeentulotukea sai 274 408 kotitaloutta, joissa asui yhteensä 396 636 henkilöä eli 7,2 prosenttia koko väestöstä. Perustoimeentulotuen saajien määrä pieneni edellisvuodesta noin 12 000 henkilöllä eli 3 prosentilla.

Koronakriisin myötä perustoimeentulotuen saajien määrä kasvoi huhtikuussa 2020, ja tukea sai kevätkuukausina useampi henkilö kuin vuoden 2019 kesäkuukausina. Perustoimeentulotuen saajien määrä on yleensä suurimmillaan kesäisin, kun monet opiskelijat ja vastavalmistuneet tarvitsevat tukea opintojen tauottua tai päätyttyä.

Vuoteen 2018 asti tuen saajien määrä laski joulukuisin veronpalautusten johdosta. Vuodesta 2019 alkaen veronpalautukset on maksettu useimmille elo-syyskuussa, mikä vastaavasti vähentää tuen saajien määrää näinä kuukausina. Veronpalautukset katsotaan pääsääntöisesti hakijan tuloiksi.

 

Perustoimeentulotuen tarve on suurin yksin asuvilla ja nuorilla

Yli kaksi kolmesta perustoimeentulotukea saavasta kotitaloudesta on yhden hengen kotitalouksia. Nämä kotitaloudet muodostuvat pääasiassa yksin asuvista henkilöistä. Muita yhden hengen kotitalouksia ovat esimerkiksi sisarusten tai kämppisten kanssa asuvat henkilöt sekä vanhempiensa luona asuvat 18 vuotta täyttäneet henkilöt. Lapsiperheitä perustoimeentulotuen saajista on reilu viidennes. Näistä suurin osa yhden aikuisen lapsiperheitä.

Perustoimeentulotuen tarve painottuu nuoriin ikäluokkiin. Erityisesti 18–24-vuotiaat ovat yliedustettuina tuen saajissa. Alle 25-vuotiaita ammattiin valmistumattomia nuoria koskee muita tiukemmat ehdot työttömyysturvassa. Tämän lisäksi nuorilla on vanhempia ikäluokkia harvemmin säästöjä. Myös koronaepidemian hillitsemiseksi tehdyt rajoitukset ja niistä aiheutuneet lomautukset iskivät nuoriin, mikä näkyi nopeasti perustoimeentulotuen tarpeen lisääntymisenä erityisesti nuorissa ikäluokissa.

Eläkeikäiset saavat muita ikäryhmiä harvemmin toimeentulotukea. Kansan- ja takuueläkkeen sekä eläkkeensaajien asumistuen taso on parempi kuin muiden perusturvaetuuksien, minkä vuoksi eläkeläisillä ei useinkaan ole oikeutta toimeentulotukeen.

Toisaalta nuoret saavat yleensä tukea vain lyhyen aikaa, kun taas vanhempien työikäisten joukossa tuen tarve voi usein pitkittyä. Erityisesti työttömillä, mutta myös yksin asuvilla, lapsiperheillä sekä vanhempain- tai hoitovapaalla olevilla toimeentulotuen saajilla tuen tarve usein pitkittyy.

 

Perustoimeentulotuella paikataan ensisijaisten etuuksien matalaa tasoa tai niiden puutetta

Noin puolella perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista on tulonlähteenä Kelan työttömyysetuus ja yleensä myös yleinen asumistuki. Kaikkiaan neljä viidestä perustoimeentulotukea saavasta kotitaloudesta saakin yleistä asumistukea.

Perustoimeentulotuella paikataan siis usein riittämätöntä perusturvaa. Esimerkiksi työmarkkinatuen saajista lähes 40 prosenttia saa lisäksi myös perustoimeentulotukea. Samoin vähimmäismääräisten päivärahojen saajat ovat usein oikeutettuja myös perustoimeentulotukeen. Perustoimeentulotukea tarvitaan usein kattamaan varsinkin pääkaupunkiseudulla suuria asumiskustannuksia. Noin kolmasosassa tukea saavista kotitalouksista joko tuen hakija tai hänen puolisonsa on vailla ensisijaisia etuuksia ja ansiotuloja. He eivät saa esimerkiksi työttömyysturvaa mutta saavat kuitenkin yleensä muita verottomia tukia, kuten yleistä asumistukea tai elatustukea.

Kuviossa alla on kuvattu perustoimeentulotukea saavan yksin asuvan henkilön sekä yhden aikuisen lapsiperheen tulojen ja menojen jakautuminen.

 

Toimeentulotuen luonne ja sen määräytymisen perusteet

Toimeentulotuki on viimesijainen tarveharkintainen tuki, jota voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuki jakautuu Kelan maksamaan perustoimeentulotukeen sekä kuntien maksamaan täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen.

Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi tueksi taloudellisesti haastavissa tilanteissa. Lain mukaan sen avulla turvataan ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo ja edistetään itsenäistä selviytymistä. 

Toimeentulotuki on kotitalouskohtainen tuki, jossa kotitalouteen kuuluvat tukea hakeva henkilö sekä samassa osoitteessa asuva puoliso ja alaikäiset lapset. Perustoimeentulotuen määrä perustuu kotitalouden tuloista ja menoista tehtävään laskelmaan. Tuloina otetaan huomioon kaikkien kotitalouden henkilöiden tulot nettomääräisinä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lisäksi tulona huomioidaan yleensä kotitalouden varallisuus.

Menoina huomioidaan kunkin kotitalouden henkilön laskennallinen perusosa (vuonna 2020 yksin asuvan perusosa on 502,21 euroa/kk), jolla on tarkoitus kattaa jokapäiväiset menot, kuten ruoka, vaatteet ja puhelimen käyttökustannukset. Lisäksi kotitalouden menoiksi lasketaan esimerkiksi kohtuullisen suuruiset asumiseen liittyvät menot (vuokra, kotivakuutus, sähkö), lasten päivähoitoon liittyvät menot sekä terveydenhoitomenot. Myönteisen perustoimeentulotukipäätöksen yhteydessä tuensaajat saavat maksusitoumuksen tarvitsemiinsa reseptilääkkeisiin.

Kotitaloudelle maksettava perustoimeentulotuki on yhteenlaskettujen tulojen ja menojen erotus.

Kunnat voivat myöntää täydentävää toimeentulotukea sellaisiin menoihin, joita Kela ei voi hyväksyä perustoimeentulotuen menoiksi tai jotka liittyvät perheen erityisiin tarpeisiin tai olosuhteisiin. Ehkäisevä tuki voi kohdistua esimerkiksi äkillisen taloudellisen tilanteen aiheuttamien vaikeuksien ehkäisemiseen.

Vuoden 2019 aikana kaikkia eri toimeentulotuen lajeja sai 298 000 kotitaloutta eli noin joka kymmenes Suomen kotitalouksista. Näissä kotitalouksissa asui yhteensä noin 453 000 henkilöä eli 8,2 prosenttia väestöstä. (THL:n Tilastoraportti 22/2020 Toimeentulotuki 2019, Julkari.fi)

Perustoimeentulotuen toimeenpano siirtyi kunnilta Kelalle vuonna 2017

Kela on vastannut perustoimeentulotuen toimeenpanosta vuoden 2017 alusta alkaen. Kunnat vastaavat edelleen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen toimeenpanosta. Uudistuksella yhtenäistettiin perustoimeentulotuen jakoperusteita, edistettiin asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua ja parannettiin sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Lisäksi uudistuksella vähennettiin kuntien tehtäviä ja vapautettiin kuntien sosiaalityöntekijöiden työaikaa varsinaiselle sosiaalityölle.

Lainsäädännöllisesti perustoimeentulotuki on edelleen osa sosiaalihuoltoa. Kela ja kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta muutakin kuin taloudellista tukea tarvitsevat henkilöt saavat tarvitsemansa avun.

Uudistuksesta alkaen Kelan tietojärjestelmät ovat tuottaneet monipuolista ja ajantasaista tietoa toimeentulotukiasiakkaiden tilanteesta ympäri Suomea. Se mahdollistaa tutkimustietoon perustuvan päätöksenteon ja toimeentulotukijärjestelmän aiempaa tehokkaamman kehittämisen.

Tiedotteet

2020

2019

2018

2017

2016

Tilastot

Tutkimuksia

Tutkimusblogissa

2020

2019

2018

2017

Esityksiä

Yhteystiedot

  • Tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen, puh. 050 331 3982, Twitter: @SigneJauhiainen
  • Tutkija Tuija Korpela, puh. 020 634 1945
  • Tilastosuunnittelija Sami Tuori, puh. 020 634 1887 

sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää