Väärinkäytösten osuus alle promille Kelan maksamista etuuksista

Kelan etuuksia koskevia väärinkäytösepäilyjä on eniten työttömyysetuudessa, perustoimeentulotuessa ja yleisessä asumistuessa. Väärinkäytösepäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli alle yksi promille vuonna 2021. Vuonna 2019 käyttöön otettu tulorekisteri näyttää vähentäneen väärinkäytösten määrää.

Kelan väärinkäytösraportin mukaan etuuksia koskevat väärinkäytösepäilyt ovat pysyneet suhteellisen vähäisinä vuosina 2018–2021. Vuonna 2019 väärinkäytösepäilyjä oli yhteensä 2 402 kpl. Niitä vastaava rahamäärä oli noin 12,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 epäilyjä oli yhteensä 1 894 kappaletta ja vastaava summa oli 10,6 miljoonaa euroa. Epäilyjen määrä on siis hieman laskenut. Vuonna 2021 ilmi tulleiden epäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli 0,68 promillea.

Kelan kirjaamat etuuksien väärinkäytösepäilyt ovat tapauksia, joissa asiakasta on kuultu väärinkäytösepäilyyn liittyen ja joissa Kelan on tehnyt ratkaisun asian suhteen.

Tulorekisterin käyttöönotto näyttää vähentäneen havaittuja väärinkäytösepäilyjä

Havaintoja mahdollisista väärinkäytöksistä on etuustyössä tehty enemmän kuin mitä ”Kelan kirjaamat väärinkäytösepäilyt” –tilasto osoittaa. Osa näistä etuustyössä tehdyistä havainnoista on osoittautunut aiheettomiksi jo alkuvaiheen selvittelyssä ja siksi asiakasta ei ole näissä tilanteissa kuultu väärinkäytösepäilyn johdosta.

Vuonna 2019 käyttöön otettu tulorekisterijärjestelmä näyttää vähentäneen havaintoja mahdollisista väärinkäytöksistä. Vuonna 2019 väärinkäytösepäilyhavaintoja tehtiin runsaasti, koska tuolloin paljastui vielä väärinkäytösepäilyjä aiemmilta vuosilta.

Tulorekisterin käyttöönoton jälkeen havainnot väärinkäytösepäilyistä ovat kuitenkin vähentyneet, koska tieto asiakkaiden tuloista saadaan käyttöön reaaliaikaisesti.

”Kun tulorekisteristä saatava ajantasainen tieto voidaan huomioida jo etuuksien myöntämisvaiheessa, takautuva tarve tarkistaa jo myönnettyjen etuuksien perusteita on vähentynyt”, sanoo hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen.

Muutos on huomattava vuosien 2019 ja 2020 välillä, jolloin Kelan etuustyössä tehtyjen mahdollisten väärinkäytöshavaintojen määrä laski noin neljänneksen. Väärinkäytöshavaintojen määrän suuri lasku jatkui myös vuonna 2021, jolloin Kelan selvitettäväksi tuli 2708 havaintoa mahdollisista väärinkäytöksistä, kun vuonna 2019 tapauksia oli 6498.

Väärinkäytösepäilyjä on eniten etuuksissa, joihin liittyy enemmän asiakkaan aktiivisuutta

Väärinkäytösepäilyjä on eniten työttömyysetuudessa, perustoimeentulotuessa ja yleisessä asumistuessa. Näihin etuuksiin liittyy muita etuuksia enemmän asiakkaan omia aktiivisia toimenpiteitä, kuten säännöllisesti toistuvia hakemuksia ja esimerkiksi laskujen ja kuittien toimittamista Kelalle. On arvioitu, että tämän vuoksi väärinkäytösepäilyjä on niissä enemmän kuin muissa etuuksissa.

Etuuksien väärinkäytöksissä väärennysten määrä on lisääntynyt viime vuosina. Väärennyksiä ei ole tilastoitu erikseen, mutta niiden lisääntyminen on havaittu väärinkäytösepäilyjen käsittelyn yhteydessä. Yleisimmin väärennettyjä asiakirjoja ovat laskut, tiliotteet, vuokrasopimukset ja palkkatodistukset. Asiakas saattaa esimerkiksi peittää osan tiliotteen tiedoista tai muuttaa laskun tietoja itseään hyödyttävään suuntaan.

Kela ilmoittaa kaikki väärennöstapaukset poliisille, sillä väärennös on tekona paheksuttava ja tarkoitushakuinen. Kelan väärennöksistä tekemät tutkintapyynnöt johtavat pääosin tuomioon.

Väärinkäytös täyttää rikoksen tunnusmerkistön

Väärinkäytöksellä tarkoitetaan Kelan etuuksien yhteydessä sitä, että asiakas pyrkii tarkoituksella saamaan etuutta perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle kuuluisi. Väärinkäytökseksi voidaan katsoa esimerkiksi se, jos asiakas antaa Kelalle väärää tietoa tai väärentää asiakirjan. Myös tietojen salaamista pidetään väärinkäytöksenä.

Väärinkäytöksestä on kysymys silloin, kun teko täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Rikosnimike väärinkäytöksissä on useimmiten petos tai väärennös. Kaikista väärinkäytösepäilyistä noin puolesta tehdään tutkintapyyntö poliisille. Etuuden hakijalla on velvollisuus ottaa selvää ja ilmoittaa Kelalle asioista, jotka vaikuttavat hänen oikeuteensa saada etuutta.

Kelassa on viime vuosina panostettu väärinkäytösten tunnistamiseen. Kela tekee laajaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri viranomaisten kanssa harmaan talouden ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

Lue lisää

Etuuksien väärinkäytösten vuosiraportti 2021