Yhteystiedot

Sosiaaliturvan etuuksien ja palveluiden käyttö Oulussa 2013–2018

Kelan tutkimushankkeessa Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 selvitetään etuuksien ja palveluiden käyttöä koko Oulun väestön kattavalla yksilötason rekisteriaineistolla. Aineisto yhdistää laajasti useiden eri sektoreiden tietoja. Sen pohjalta tuotetaan tutkimustietoa sosiaaliturvan rahaetuuksien sekä terveys-, sosiaali- ja työvoimapalveluiden rinnakkaiskäytöstä ja palvelupoluista eri väestöryhmissä.

Tälle sivulle kootaan hankkeessa tuotettua tutkimustietoa. Alempaa löytyy myös kuvaus hankkeen aineistosta sekä listaus hankkeen julkaisuista ja blogikirjoituksista. Sivua täydennetään hankkeen edetessä. Tutkimushanke jatkuu vuoteen 2023.

Kuntoutukseen osallistumisessa on sosioekomisia eroja, jotka vaihtelevat osajärjestelmittäin

Kun huomioidaan laajasti eri tahojen järjestämää kuntoutusta, matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat osallistuvat muita harvemmin kuntoutukseen. Osajärjestelmien välillä on kuitenkin eroja: esimerkiksi Kelan ja julkisen terveyspalvelujärjestelmän järjestämään kuntoutukseen osallistuminen on todennäköisempää pieni- kuin suurituloisilla; työterveyshuollon fysioterapian ja yksityiseen fysioterapian saaminen puolestaan todennäköisintä suurituloisilla.

Lue lisää:

Tutkimusartikkeli: Rinne Hanna, Blomgren Jenni (2022): Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomiset erot – rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 2022; 59(1): 16–33.
Tutkimusblogi: Rinne Hanna, Blomgren Jenni (2022): Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat osallistuvat muita harvemmin kuntoutukseen. Kelan Tutkimusblogi 8.3.2022.
Tutkimusblogi: Rinne Hanna, Blomgren Jenni (2022): Kelan kuntoutukseen osallistuminen vaihtelee etenkin ammattiaseman mukaan. Kelan Tutkimusblogi 10.3.2022.

Pitkää työkyvyttömyyttä edeltää tiivis avosairaanhoidon käyttö

Ennen pitkää työkyvyttömyyttä tarvitaan usein runsaasti avosairaanhoidon palveluita. Tutkimuksen mukaan henkilöt, joiden sairauspäivärahakausi pitkittyy enimmäisajan pituiseksi, käyttävät avosairaanhoidon palveluita muita enemmän sekä ennen sairauspäivärahakauden alkamista että kauden alkamisen jälkeen. Sairauspäivärahakauden aikainen avosairaanhoidon käyttö on suurinta henkilöillä, jotka siirtyvät myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Lue lisää:

Tutkimusartikkeli: Perhoniemi Riku, Blomgren Jenni (2022): Outpatient healthcare use before and during a long-term sickness absence spell: a register-based follow-up study comparing healthcare use by the length of sickness absence and transition to disability pension in Finland. BMJ Open 2022; 12: e053948. doi: 10.1136/bmjopen-2021-053948.
Tutkimusblogi: Perhoniemi Riku, Blomgren Jenni (2022): Pitkää työkyvyttömyyttä edeltää tiivis avosairaanhoidon käyttö jo vuosia aiemmin. Kelan Tutkimusblogi 2.3.2022.

Avosairaanhoidon käyttö on eriytynyt työmarkkina-aseman mukaan

Työikäisten avosairaanhoitopalveluita tuotetaan julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä työterveyshuollossa. Tutkimuksemme mukaan eri työmarkkina-asemassa olevat käyttävät eri sektoreiden palveluita merkittävästi eri tavoin. Kuitenkin sektorit kompensoivat hyvin toisiaan: palvelua käyttäneiden osuudet ovat eri työmarkkina-asemassa olevilla melko saman suuruisia, kun kaikki sektorit huomioidaan yhtä aikaa.

Lue lisää:

Tutkimusartikkeli: Blomgren Jenni, Jäppinen Sauli, Lahdensuo Kaisla (2022): Avosairaanhoidon palvelujen käyttö on vahvasti eriytynyt työmarkkina-aseman mukaan. Suomen Lääkärilehti 2022; 77 (7-8): 314; verkkojulkaisu 7.2.2022.
Tutkimusblogi: Blomgren Jenni, Jäppinen Sauli (2022): Työikäiset käyttävät avosairaanhoidon palveluita eri tavoin, mutta sektorit kompensoivat toisiaan. Kelan Tutkimusblogi 23.2.2022.

Lääkärillä käynnit ennustavat myös hammaslääkärillä käymistä

Tutkimuksemme mukaan hammaslääkärillä käymisen todennäköisyys kasvaa lääkärikäyntien määrän myötä 25–64-vuotiailla. Hammaslääkärillä käyvät erityisesti ihmiset, jotka käyttävät paljon yksityisen sektorin lääkäripalveluita. Pienin todennäköisyys käydä hammaslääkärin vastaanotolla on niillä, joilla ei ole lainkaan lääkärillä käyntejä.

Lue lisää:

Tutkimusartikkeli: Nurminen Mikko, Blomgren Jenni (2021): Associations of medical visits with dentist visits: a register-linkage study of a working-age population in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health 2021; 18 (24): 13337.
Tutkimusblogi: Nurminen Mikko, Blomgren Jenni (2022): Jo pieni määrä lääkärillä käyntejä lisää merkittävästi hammaslääkärissä käynnin todennäköisyyttä. Kelan Tutkimusblogi 25.2.2022.

Uutta tutkimustietoa työttömien palveluiden käytöstä ja yhteydestä työllistymiseen

Sote- ja työllistämispalveluiden käytöstä työttömillä sekä niiden yhteydestä työllistymiseen on vain vähän aiempaa tietoa. Tutkimuksessamme työttömät käyttivät yleisimmin terveyspalveluita. Eri palvelut kohdentuvat eri tavoin iän, koulutuksen, sairastavuuden ja työhistorian mukaan. Työllistyminen on tutkimuksemme mukaan todennäköisintä työvoimakoulutukseen osallistuneilla ja harvinaisinta sosiaalipalveluiden asiakkailla.

Lue lisää:

Tutkimusartikkeli: Rinne Hanna, Blomgren Jenni (2021): Työttömien palveluiden käyttö ja työllistyminen – rekisteritutkimus Oulussa vuonna 2016 työttömäksi jääneistä. Työpoliittinen aikakauskirja 4/2021, 35–45.
Tutkimusblogi: Rinne Hanna, Blomgren Jenni (2022): Heikoimmin työllistyvät ohjautuvat palveluihin, joiden yhteys työelämään on kaukaisin. Kelan Tutkimusblogi 11.1.2022.

Työkyvyttömyys- tai työttömyysetuuksien ja perustoimeentulotuen saajista valtaosa käyttää myös sote-palveluita

Työkyvyttömyys- tai työttömyysetuuksia ja perustoimeentulotukea saavista työikäisistä valtaosa käyttää saman vuoden aikana myös erilaisia sote-palveluita ja työllistymistä edistäviä palveluita. Käytetty palveluvalikoima riippuu vahvasti siitä, mitä etuutta henkilö saa.

Lähes kaikki käyttävät terveyspalveluita, mutta erityisesti toimeentulotuen saajat, kuntoutustuen saajat ja perusturvaa saavat työttömät ovat varsin usein myös sosiaali- ja työllisyyspalveluiden piirissä.

Lue lisää:

Tutkimusblogi: Blomgren Jenni, Jäppinen Sauli, Korpela Tuija, Perhoniemi Riku, Rinne Hanna (2021): Etuuksien ja palveluiden yhtäaikainen käyttö yleistä. Kelan Tutkimusblogi 8.10.2021.

Lähes jokainen käyttää jotakin sote-palvelua tai etuutta kalenterivuoden aikana

Lähes koko Oulun väestö hyödyntää kalenterivuoden aikana sosiaaliturvan etuuksia tai palveluita. Väestöstä 97 % sai jotakin etuutta ja/tai käytti jotakin terveys-, sosiaali- tai työllisyyspalvelua vähintään kerran kalenterivuoden 2018 aikana. Osuus oli hyvin saman suuruinen eri ikäryhmissä.

Oululaisista 94 % oli käyttänyt terveyspalveluita, 13 % oli sosiaali- tai työllisyyspalveluiden piirissä ja 61 % sai jotakin etuutta. Väestöstä yli puolet sai vuoden aikana sekä terveyspalveluita että jotakin etuutta.

Lue lisää:

Tutkimusblogi: Blomgren Jenni, Jäppinen Sauli (2021): Lähes kaikki käyttävät sote-palveluita tai etuuksia kalenterivuoden aikana. Kelan Tutkimusblogi 3.6.2021.

Väestöstä noin puolet käyttää yksityistä, puolet julkista hammashoitoa

Hammashoidon käyttäjät ovat vahvasti jakautuneet joko julkisen tai yksityisen sektorin käyttäjiin. Oulun 25 vuotta täyttäneestä väestöstä noin kaksi kolmesta oli käynyt kahden vuoden seurannassa hammaslääkärissä. Hammaslääkärissä käyminen oli yleisintä naisilla, keski-ikäisillä ja suurituloisilla.

Mitä suuremmat olivat tulot, sitä useampi oli käynyt hammaslääkärissä ja sitä useammin käynti suuntautui yksityissektorille.

Lue lisää:

Tutkimusartikkeli: Nurminen Mikko, Blomgren Jenni, Mikkola Hennamari (2021): Socioeconomic differences in utilization of public and private dental care in Finland: register-based evidence on a population aged 25 and over. PLoS ONE 16(8): e0255126.
Tutkimusblogi: Nurminen Mikko, Blomgren Jenni, Mikkola Hennamari (2021): Hammaslääkärissä käydään joko julkisella tai yksityisellä sektorilla – harvoin molemmilla. Kelan Tutkimusblogi 17.3.2021.

Avosairaanhoidon suurkäyttäjät sitovat palvelukapasiteettia

Tutkimuksessa terveyspalveluiden suurkäyttäjiksi määriteltiin eniten palveluita käyttänyt kymmenys kaikista palveluita käyttäneistä. Kaikilla avosairaanhoidon sektoreilla (julkinen, työterveyshuolto, yksityinen) merkittävä osa kaikista palvelukäynneistä kertyy pienelle suurkäyttäjien joukolle. Suurkäyttäjyys myös ennusti suurempaa sairauspäivärahapäivien määrää seuraavina vuosina.

Lue lisää:

Tutkimusartikkeli: Perhoniemi Riku, Blomgren Jenni (2021): Frequent attenders of three outpatient health care schemes in Finland: Characteristics and association with long-term sickness absences, 2016–2018. BMC Public Health 2021; 21: 870.
Tutkimusblogi: Perhoniemi Riku, Blomgren Jenni (2021): Avosairaanhoidon suurkäyttäjät sitovat kapasiteettia kaikilla palvelusektoreilla. Kelan Tutkimusblogi 12.5.2021

Kuntoutusta saa lähes viidennes väestöstä

Kun kaikki rekisteriaineistosta jäljitettävissä oleva kuntoutus huomioitiin, Oulun väestöstä 18 % osallistui kuntoutukseen vuoden 2018 aikana. Yleisintä oli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntoutus. Naiset osallistuivat kuntoutukseen useammin kuin miehet. Eri järjestelmien yhtäaikainen käyttö oli harvinaista: kuntoutukseen osallistuneista vain joka kymmenes osallistui vuoden aikana kahden tai useamman järjestelmän kuntoutukseen.

Lue lisää:

Tutkimusartikkeli: Rinne Hanna, Blomgren Jenni (2020): Kuntoutukseen osallistuminen ja eri osajärjestelmien ristikkäiskäyttö – rekisteritarkastelu Oulun väestössä vuonna 2018. Kuntoutus 2020; 43(4): 6–20.
Tutkimusblogi: Rinne Hanna, Blomgren Jenni (2020): Lähes viidennes väestöstä osallistuu kuntoutukseen. Kelan Tutkimusblogi 9.12.2020.

Muita tuloksia Oulu-aineistolla

Myös meneillään olevaa tutkimushanketta edeltäneessä, vuoden 2013 aineistoa hyödyntäneessä hankkeessa tuotettiin tietoa oululaisten saamista etuuksista ja eri sektoreiden sote-palveluiden käytöstä. Vuoden 2013 aineistolla tuotettiin tutkimustietoa mm. seuraavista aiheista:

Tutkimusaineisto sisältää monipuolista rekisteritietoa palveluista ja etuuksista

Tutkimushankkeen aineisto sisältää tiedot kaikkien Oulussa vuosien 2013–2018 aikana asuneiden henkilöiden (yhteensä noin 240 000 henkilöä) julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon terveyspalveluiden käytöstä, julkisten sosiaalipalveluiden käytöstä, työvoimapalveluiden käytöstä sekä sosiaaliturvan rahaetuuksien saamisesta. Lisäksi aineistossa on monipuolisesti tutkittavien sosiodemografisia taustatietoja.

Tutkimusaineisto on kerätty Kelasta, Oulun kaupungilta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL), Eläketurvakeskuksesta (ETK), työterveyshuollon palveluntuottajilta, Tilastokeskuksesta, työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM), Verohallinnosta ja Kevasta. Aineistoon on koottu poikkeuksellisen kattava tietokokonaisuus sosiaaliturvan etuuksien ja palveluiden käytöstä pitkältä aikaväliltä samoilla ihmisillä.

Aineistoon kootut rekisteritiedot vuosilta 2013–2018:

perusjoukko: kaikki Oulussa vuosina 2013–2018 asuneet (lähde: Kela)
sukupuoli, ikä, siviilisääty (Kela)
koulutus, ammatti, sosioekonominen asema, tulot (Tilastokeskus, Verohallinto, Kela)
ansaintakaudet ja palkattomat jaksot (ETK)
työeläketiedot (ETK)
sosiaaliturvaetuudet (Kela, Oulun kaupunki, ETK)
omaishoitajuus (Keva, Verohallinto)
julkisten sosiaalipalveluiden asiakkuudet (Oulun kaupunki)
työvoimapalveluiden asiakkuudet ja toimenpiteet (TEM)
julkiset avoterveyspalvelut (Oulun kaupunki, THL)
työterveyshuollon palvelut (työterveyshuollon palveluntuottajat)
julkinen erikoissairaanhoito, päivystys, laitoshoito (THL, Oulun kaupunki)
Kela-korvattu yksityinen sairaanhoito, lääkkeet, matkat (Kela)

Lue lisää aineistosta:

Työpaperi: Blomgren Jenni, Jäppinen Sauli (2020): Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja etuuksien käyttö Oulussa 2013–2018. Tutkimushankkeen aineiston yleiskuvaus. Työpapereita 154. Helsinki: Kelan tutkimus, 2020.
Tutkimusblogi: Blomgren Jenni, Jäppinen Sauli (2021): Lähes kaikki käyttävät sote-palveluita tai etuuksia kalenterivuoden aikana. Kelan Tutkimusblogi 3.6.2021.

Hankkeen tutkimusjulkaisut

Aaltonen Katri, Miettinen Jani, Maljanen Timo, Virta Lauri, Martikainen Jaana (2018): Lääkkeiden määrääminen avohoidon eri sektoreilla. Suomen Lääkärilehti 2018;73(35):1875–1880.
Blomgren Jenni, Jäppinen Sauli (2020): Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja etuuksien käyttö Oulussa 2013–2018. Tutkimushankkeen aineiston yleiskuvaus. Työpapereita 154. Helsinki: Kelan tutkimus, 2020.
Blomgren Jenni, Virta Lauri (2020): Socioeconomic differences in use of public, occupational and private health care: A register-linkage study of a working-age population in Finland. PLoS ONE 2020; 15(4):e0231792.
Blomgren Jenni, Jäppinen Sauli, Lahdensuo Kaisla (2022): Avosairaanhoidon palvelujen käyttö on vahvasti eriytynyt työmarkkina-aseman mukaan. Suomen Lääkärilehti 2022; 77 (7-8): 314; verkkojulkaisu 7.2.2022.
Hujanen Timo, Mikkola Hennamari (2016): Työterveyshuollon kustannuskehitys. Suomen Lääkärilehti 2016; 71(21): 1537–1540.
Leskelä Riikka-Leena, Komssi Vesa, Sandström Saana, Mikkola Hennamari, Ahola Elina, Pikkujämsä Sirkku, Olli Sirkka-Liisa, Haverinen Anna, Ylitalo-Katajisto Kirsi, Huurre Eveliina (2016): Eri rahoituskanavien rooli oululaisten sosiaali-ja terveyspalveluissa. Suomen Lääkärilehti 2016; 71(11): 809–815.
Leskelä Riikka-Leena, Uimonen Tommi, Virta Lauri, Pikkujämsä Sirkku, Kopperoinen Tuomas, Mikkola Hennamari (2017): Peruspalvelujen käyttö ja kustannukset pitkäaikaissairailla. Julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon palvelujen käyttö. Suomen Lääkärilehti 2017; 72(6): 355–359.
Leskelä Riikka-Leena, Hovi Hanna, Pennanen Paula, Nuutinen Mikko, Pikkujämsä Sirkku, Mikkola Hennamari (2018): Sote-keskuksen kapitaatiokorvauksen määrittely. Suomen Lääkärilehti 2018; 73(23): 1494–1498.
Miettinen Jani, Aaltonen Katri, Martikainen Jaana (2016): Lääkemääräysten alkuperän määrittäminen terveydenhuollon käyntitietojen avulla. Menetelmäraportti Oulu-hankkeessa käytetystä algoritmista. Helsinki: Kela, Työpapereita 108, 2016.
Nurminen Mikko, Blomgren Jenni, Mikkola Hennamari (2021): Socioeconomic differences in utilization of public and private dental care in Finland: register-based evidence on a population aged 25 and over. PLoS ONE 2021; 16(8): e0255126.
Nurminen Mikko, Blomgren Jenni (2021): Associations of medical visits with dentist visits: a register-linkage study of a working-age population in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health 2021; 18 (24): 13337
Perhoniemi Riku, Blomgren Jenni (2021): Frequent attenders of three outpatient health care schemes in Finland: Characteristics and association with long-term sickness absences, 2016–2018. BMC Public Health 2021; 21: 870.
Perhoniemi Riku, Blomgren Jenni (2022): Outpatient healthcare use before and during a long-term sickness absence spell: a register-based follow-up study comparing healthcare use by the length of sickness absence and transition to disability pension in Finland. BMJ Open 2022; 12: e053948. doi: 10.1136/bmjopen-2021-053948.
Rinne Hanna, Blomgren Jenni (2020): Kuntoutukseen osallistuminen ja eri osajärjestelmien ristikkäiskäyttö – rekisteritarkastelu Oulun väestössä vuonna 2018. Kuntoutus 2020; 43(4): 6–20.
Rinne Hanna, Blomgren Jenni (2021): Työttömien palveluiden käyttö ja työllistyminen – rekisteritutkimus Oulussa vuonna 2016 työttömäksi jääneistä. Työpoliittinen aikakauskirja 4/2021, 35–45.
Rinne Hanna, Blomgren Jenni (2022): Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomiset erot – rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 2022; 59(1): 16–33.
Tillman Päivi, Miettinen Jani (2016): Kelan matkakorvausten kohdentuminen vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin oikeutetuille. Rekisteritutkimus Oulusta vuodelta 2013. Helsinki: Kela, Työpapereita 102, 2016.
Virta Lauri, Tillman Päivi, Blomgren Jenni (2019): Rekisteritutkimus psyykenlääkkeiden käytön yleisyydestä oululaisilla omaishoitajilla vuonna 2013. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2019; 56(3): 204–215.

Blogikirjoituksia

Yhteystiedot

Tutkimuksen vastuullinen johtaja, tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren, Kela, etunimi.sukunimi@kela.fi