Tutkimusaiheitamme vuosina 2017–2020

Toimeentuloturvan riittävyys ja muutokset

Toimeentuloturvaa voidaan tarvita kaikissa elämänvaiheissa. Tutkimme toimeentuloturvan riittävyyttä ja kehitystä eri väestöryhmissä sekä erityisesti Kelan etuuksien roolia toimeentulossa. Kartoitamme myös väestön mielipiteitä ja kokemuksia toimeentuloturvasta. Tutkimme ja seuraamme toimeentuloturvaetuuksien käytön kehitystä eri väestöryhmissä.

Vuoden 2017 alussa tapahtuva perustoimeentulotuen siirto Kelan hoidettavaksi on yksi strategiakauden tärkeitä tutkimuskohteitamme. Tutkimme siirron vaikutuksia Kelan prosesseihin ja asiakkaille sekä uuden toimeentulotukijärjestelmän toimivuutta. Toimivuuden tarkastelussa painottuvat prosessien arviointi ja kehittäminen sekä uudistuksen yhteiskunnallinen merkitys.

Työttömyysturvan tutkimuksessa tarkastelemme työn vastaanottamisen kannustimia sekä lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksia kannustimiin. Työn vastaanottamisen pitäisi aina olla taloudellisesti kannattavampaa kuin työttömyysturvaetuuksien ja muiden toimeentuloetuuksien varassa oleminen. Yksilöiden ja kotitalouksien näkökulmasta näin ei kuitenkaan aina ole, jolloin puhutaan kannustinloukusta. Tutkimuksemme painottuu kannustinloukkujen tunnistamiseen ja keinojen etsimiseen niiden poistamiseksi.

Strategiakaudelle ajoittuu myös perustulokokeilu, jota Kela hallinnoi. Varaudumme seuraamaan perustulokokeilun toteutumista ja vaikutuksia mahdollisesti yhteistyössä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Asumistukikustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Tutkimuksessamme tarkastelemme asumistuen kohdentumista, sen merkitystä osana toimeentuloa, asumistukilakeihin tehtyjen tai suunniteltujen muutosten vaikutuksia sekä asumistuen ja vuokratason välisiä yhteyksiä.

Työ- ja toimintakyky: työkyvyn muutokset, vammaisetuudet ja kuntoutus

Työurien pidentäminen on ajankohtainen sosiaali- ja terveyspoliittinen sekä kansantaloudellinen tavoite suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimme nuorten ja työikäisten työkyvyn kehitystä ja työkyvyttömyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Kelan maksaman sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen kautta. Tarkastelemme sosioekonomisia eroja työkykyisyydestä työkyvyttömyyseläkkeelle vievällä polulla ja tutkimme tekijöitä, jotka ovat yhteydessä työkyvyttömyysetuuksien käytön yleisyyteen ja kustannuksiin eri väestöryhmissä.

Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä sekä heidän kuntoutustaan ja hoitoaan. Tuotamme tietoa vammaisetuuksia saaneista asiakasryhmistä, alueellisista eroista vammaisetuuksien käytössä ja etuuksien käytössä tapahtuneesta kehityksestä etuusjärjestelmien kehittämisen tueksi. Tarkastelemme eläkettä saavan hoitotukea, kuten sitä, ketkä saavat perushoitotukea ja mitä muita etuuksia ja palveluja he käyttävät.

Kelan järjestämän kuntoutuksen tavoitteena on säilyttää ja parantaa kuntoutujan työ-, opiskelu- ja toimintakykyä. Tutkimuksemme tukee Kelan järjestämien kuntoutuspalvelujen kehittämistyötä mutta on hyödynnettävissä myös laajemmin kuntoutuspalveluja kehitettäessä sekä kuntoutuslainsäädännön muutostarpeita arvioitaessa. Tutkimuksemme painoalueita ovat palvelujen kehittämistä tukeva tutkimus, lainsäädäntömuutosten arviointi sekä kuntoutuksen ja muiden etuuksien samanaikaisuus.

Perhevapaat ja omaishoito

Lastenhoidon ja työn yhteensovittamisessa Kelan perhe-etuudet ovat keskeisiä. Tarkastelemme, millaisia päivähoitoratkaisuja perheissä tehdään eri elämäntilanteissa, perhevapaiden käyttöä ja näihin liittyviä tasa-arvo-, toimeentulo- ja työelämäkysymyksiä sekä perhe-etuuksien toimivuutta perherakenteiden muuttuessa ja moninaistuessa. Yhtenä näkökulmista tutkimuksessamme on maahanmuuttajien ja kantaväestön perhe-etuuksien käytön vertailu. Tutkimme myös omaishoitoon liittyviä toimeentuloturvakysymyksiä, kuten omaishoitajana toimivien tulorakennetta ja tulokehitystä.

Eläkejärjestelmät ja uudistukset

Eläketurvaa tutkimme erityisesti Kelan hoitamien eläke-etuuksien – kansaneläkkeen ja takuueläkkeen – näkökulmasta huomioiden myös kokonaiseläkejärjestelmän riittävyyden ja toimivuuden sekä eläkejärjestelmiä koskevat uudistukset. Tuotamme tietoa vuoden 2017 eläkeuudistuksesta ja perhe-eläkkeitä koskevien uudistamissuunnitelmien hyvinvointivaikutuksista.

Uudistuva sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä

Suomen terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmään on suunnitteilla kokonaisuudistus, joka koskee sekä palveluiden järjestämisvastuuta että rahoitusta. Uudistuksen tavoitteita ovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen ja valinnanvapauden lisääminen. Uudistus voi muuttaa Kelan hoitaman sairausvakuutuksen roolia merkittävästi. Tuotamme tietoa uudistuksen suunnittelun taustaksi. Tutkimusaiheitamme ovat Kelan ja sen etuuksien merkitys sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä valinnanvapaus, kilpailu ja sääntely terveyspalveluissa. Tutkimme työterveyshuoltoa osana terveyspalveluiden kokonaisuutta sekä rajat ylittävän terveydenhuollon kysymyksiä.

Lääkekorvausjärjestelmän tutkimuksessa tarkastelemme järjestelmän toimivuutta, korvausten kohdentumista ja riittävyyttä sekä erilaisten säästötoimien vaikutuksia. Simuloimme myös erilaisten vaihtoehtoisten järjestelmämuutosten seurauksia. Näissä tavoitteenamme on löytää vastauksia siihen, miten säästötoimia tulisi kohdentaa ja korvausjärjestelmää kehittää, jotta tarpeelliset lääkehoidot olisivat myös pienituloisten henkilöiden hankittavissa.

Sairaanhoidon ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen korvausmenot ovat nousseet voimakkaasti viime vuosina. Tutkimme etuuden kohdentumista, etuusmenoihin yhteydessä olevia tekijöitä, lainsäädännön muutosten vaikutuksia sekä Kelan korvaamia matkoja osana julkisin varoin tuettujen matkojen kokonaisuutta.

Kela toimijana

Kelan organisaatio on muuttunut ja palvelukanavia on kehitetty, ja Kelan hoitamien etuuksien määrä on kasvanut. Perustoimeentulotuen Kela-siirron vuoksi Kelan henkilöstö lisääntyy. Tässä tilanteessa ajantasaisen tiedon saaminen Kelan asiakkaista, erityistä huomiota tarvitsevista asiakasryhmistä, asiakaspalvelusta ja prosesseista on tärkeää. Asiakastutkimuksessa tarkastelemme Kelan etuuksia, niiden toimeenpanoa ja etuuksiin liittyvää viestintää erityisesti asiakasnäkökulmasta. Tutkimme muun muassa Kelan etuusprosessien kulkua ja selvitämme asiakkaiden kokemuksia ja kansalaisten suhtautumista Kelaan.

Työtapojen ja -tehtävien muuttuessa työn vaativuutta, tuloksellisuutta ja työolosuhteita on jatkuvasti seurattava ja työtä on tarvittaessa kehitettävä. Kelan johtamismallissa työhyvinvointi on keskeisessä asemassa. Kelassa tehtävä henkilöstötutkimus koostuu vuosittain toteutettavasta toimihenkilökyselystä ja kertaluonteisista henkilöstökyselyistä. Vastaamme toimihenkilökyselyn toteutuksesta.

Tarjoamme osaavan, matalan kynnyksen tukipalvelun Kelan muille yksiköille sähköisten asiakas- ja henkilöstökyselyjen tekemiseen ja kehitämme asiakas- ja henkilöstötutkimuksen prosesseja yhteistyössä heidän kanssaan. Kehitämme myös Kelassa tehtävän henkilöstö- ja asiakastutkimuksen koordinointia ja ohjausta siten, että tutkimusten tuloksista hyötyy mahdollisimman moni ja että niiden pohjalta voidaan kehittää toimintaa asetettujen strategisten tavoitteiden suuntaisesti.