Kohdennetun haun aiheet 2021

  1. Kelan kuntoutukseen hakeutumiseen liittyvät sosioekonomiset erot
    Kelan kuntoutuspalveluiden piiriin siirrytään niin julkisen terveydenhuollon, työterveyshuollon kuin yksityisenkin terveydenhuollon kautta. Kuntoutuspalveluiden piiriin pääsy vaatii osaavaa ja oikea-aikaista kuntoutukseen ohjausta, mikä voi asettaa eri palvelukanavista tulevat henkilöt eriarvoiseen asemaan. Hankkeessa tulee tarkastella Kelan rahoittamaan kuntoutukseen pääsyn esteitä, oikea-aikaisuuden ongelmaa sekä kuntoutukseen hakeutumiseen liittyviä sosioekonomisia eroja. Erityisesti tutkimuksessa tulisi vastata siihen, mitä terveydenhuoltojärjestelmän palvelukanavia Kelan kuntoutukseen eri sosioekonomisissa ryhmissä hakeudutaan, miten eri hakeutumisväylät ja toisaalta asiakkaiden tiedolliset valmiudet ohjaavat kuntoutusmuotojen valintaa, sekä sitä, mikä rooli hakijoiden henkilökohtaisella taloudellisella tilanteella on kuntoutukseen hakeutumisessa. Psykiatrisen kuntoutuksen keskeinen rooli tutkimuksessa katsotaan hakemukselle eduksi.
     
  2. Etäkuntoutus
    Kela on julkaissut kirjallisuuskatsauksia etäkuntoutuksesta (ks. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/161341), mutta uutta tietoa kertyy jatkuvasti. Tarvitsemmekin päivitettyjä kirjallisuuskatsauksia etäkuntoutuksesta seuraavissa terapioissa:
    • psykoterapia ja siihen liittyvät etäkuntoutus ja –hoitomenetelmät
    • fysioterapia vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa
    • toimintaterapia vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa
    • neuropsykologinen kuntoutus vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa
    • musiikkiterapia vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa
    • puheterapia vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa

      Katsausten tavoitteena on koota tietoa mm. etäkuntoutuksen käytöstä ja sen edellytyksistä, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta sekä mahdollisista haitoista em. terapioissa.

      Katsauksiin otetaan mukaan määrällisiä, laadullisia ja monimenetelmäisiä tutkimuksia, tapaustutkimuksia sekä systemaattisia katsauksia. Katsaukseen otetaan mukaan alkuperäistutkimuksia, jotka on julkaistu vuodesta 2016 alkaen. Katsaukset toteutetaan aineiston määrästä ja laadusta riippuen kartoittavana tai systemaattisena kirjallisuuskatsauksena tai meta-analyysina. Tutkimussuunnitelmassa voidaan tehdä harkinnan mukaan kohderyhmä- tai menetelmärajauksia.

      Tulosmuuttujina tutkimuksissa voivat olla työ- ja toimintakyky tai jokin ICF-luokituksen mukainen osa-alue. 

      Raportissa, joka pyritään julkaisemaan Kelan julkaisusarjoissa, kuvataan arvioitavat interventiot huolellisesti. Tutkimusten laatu ja mahdollisesti myös näytön aste arvioidaan.
       
  3. Tutkimus Kelan kuntoutuspsykoterapioiden kestosta, kestossa tapahtuneista muutoksista sekä niihin liittyvistä tekijöistä
    Kelan kuntoutuspsykoterapian kustannukset asiakasta kohden vuodessa ovat laskeneet jo toisena vuonna peräkkäin, mikä kertoo siitä, että asiakaskohtaiset käyntimäärät ovat vähentyneet. Tutkimuksessa tulee tarkastella Kelan tukemien kuntoutuspsykoterapioiden kestoa ja kestossa tapahtuneita muutoksia viime vuosina. Onko psykoterapioiden lyhentymisessä kyse suunnitelluista tekijöistä vai onko psykoterapioiden ennenaikaisessa keskeytymisessä tapahtunut muutoksia? Tutkimuksen tulee hakea vastauksia erityisesti siihen kysymykseen, mitkä tekijät vaikuttavat kuntoutuspsykoterapian kestoon ja keskeytymiseen. Selittyvätkö erot psykoterapioiden kestossa psykoterapioiden suuntauksissa tapahtuneilla muutoksilla? Liittyvätkö terapioiden keskeytymiseen liittyvät tekijät itse terapiasuhteeseen, kuten asiakkaiden yksilötekijöihin, terapiasuhteen koettuun toimivuuteen tai kuntoutuksen oikea-aikaisuuteen? Vai onko keskeytymisissä kyse terapeuttien saatavuudesta tai sellaisista sosiaalipoliittisista tekijöistä kuin elämäntilanteissa tapahtuvista muutoksista tai kuntoutuspsykoterapiaan osallistuvien taloudellisesta tilanteesta? Tutkimukselta toivotaan Kelan kuntoutuspsykoterapioiden kestossa tapahtuneisiin muutoksiin liittyvää rekisteritarkastelua sekä rekisteritarkasteluun perustuvaa, Kelan kuntoutuspsykoterapiaan osallistuvia asiakkaita kuvaavaa laadullista ja tilastollisesti edustavaa tarkastelua (esim. kysely tai haastattelut).
     
  4. Kirjallisuuskatsaus kuntoutuspsykoterapian mahdollisista haitoista (ml. eri terapiasuuntausten merkitys).
    Kelan järjestämän psykoterapian vaikuttavuudesta on tutkimusnäyttöä, mutta kyseisen kuntoutusmuodon toteuttamisessa on kuitenkin tunnistettu haasteita, psykoterapialla voi mahdollisesti olla myös olla haitallisia vaikutuksia asiakkaalle. Kela tarvitsee kuntoutuspalveluiden järjestäjänä tietoa asiasta ja tilaa kirjallisuuskatsauksen, jossa teemaa systemaattisesti selvitetään.

    Kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tavoite on koota tietoa psykoterapian haitoista sekä negatiivisista tai odottamattomista seurauksista, mahdollisuuksien mukaan terapiasuuntauksittain. Lisäksi tulee selvittää terapian kestoon liittyviä haitallisia vaikutuksia.

    Katsaukseen otetaan mukaan määrällisiä, laadullisia ja monimenetelmäisiä tutkimuksia, tapaustutkimuksia sekä systemaattisia katsauksia. Katsaukseen otetaan mukaan alkuperäistutkimuksia, selvityksiä tai katsauksia, jotka on julkaistu vuodesta 2000 alkaen. Katsaus toteutetaan kartoittavana kirjallisuuskatsauksena, ja sitä voi täydentää asiantuntijahaastatteluin. Tutkimussuunnitelmassa voidaan tehdä harkinnan mukaan kohderyhmään tai terapiasuuntaukseen liittyviä rajauksia.
     
  5. Työterveyshuollon korvausuudistuksen vaikutukset työnantajiin, työterveyshuollon palveluntuottajiin ja työntekijöihin
    Työterveyshuollon korvausjärjestelmää uudistettiin vuoden 2020 alussa. Nykyjärjestelmä kannustaa entistä vahvemmin ennalta ehkäisevään ja työkykyä tukevaan toimintaan. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia vaikutuksia uudistuksella on ollut työnantajien, työterveyshuollon palveluntuottajien ja työntekijöiden toimintaan.
     
  6. Sairauspoissaolon tarpeen arviointia koskevan Käypä hoito -suosituksen vaikutukset lääkäreiden toimintaan
    Syksyllä 2019 julkaistiin Käypä hoito -suositus sairauspoissaolon tarpeen arvioinnista. Miten hyvin lääkärit tuntevat suosituksen, ja miten se on vaikuttanut lääkäreiden tietämykseen sairauspoissaolotodistuksen kirjoittamisen periaatteista sekä lääkäreiden asenteisiin ja lääkärintodistuksen kirjoittamisen käytäntöihin? Tutkimuksen aineistona voi olla esimerkiksi lääkäreille suunnatun kyselyn tulokset.
     
  7. Kokemuksia etävastaanotoilla laadituista lääkärinlausunnoista
    Terveyspalveluiden etävastaanottotoiminta on koronaepidemian aikana yleistynyt. Tarvitsemme tutkimustietoa siitä, millaisia kokemuksia terveyspalveluita järjestävillä tahoilla, asiakkailla ja vakuutuslaitoksilla on etävastaanotoilla laadituista lääkärinlausunnoista, jotka ovat oleellisia eri etuuksia (esimerkiksi työkykyetuudet ja kuntoutus) haettaessa. Millaisia hyötyjä ja haasteita eri tahot nostavat esiin verrattuna perinteisillä vastaanottokäynneillä laadittuihin lääkärinlausuntoihin? Miten etävastaanotto sopii työ- ja toimintakyvyn arviointiin?
     
  8. Vakuutuslääketieteellinen arviointi muissa EU-maissa
    Tehtävänä on selvittää, miten vakuutuslääkärijärjestelmä toimii muissa EU-maissa, ja millaisia muiden maiden järjestelmät ovat vertailussa Suomen järjestelmään. Miten Suomen sairausvakuutusetuuksia vastaavien etuuksien arvioinnissa tarvittava lääketieteellinen asiantuntijuus on eri maissa järjestetty? Millaisissa työsuhteissa vakuutuslääkärit toimivat, miten potilaita ja eri etuuksia hakevia tutkitaan, miten toimintakykyä mitataan ja dokumentoidaan ja miten näyttöön perustuvaan lääketieteeseen ja terveydenhuollon menetelmien arviointiin perustuvaa tietoa hyödynnetään vakuutuslääketieteellisessä arvioinnissa?
     
  9. Kanta-palvelujen tutkimus – lääkehoidon seuranta
    Sähköisen reseptin järjestelmiin on viime vuosina tehty merkittäviä uudistuksia, jotka vaikuttavat potilaan lääkehoidon seurantaan. Vuoden 2015 lopulla voimaan tullut potilaan reseptien uusimispyyntö ja lähes kaikkien reseptien voimassaoloajan pidentyminen kahteen vuoteen vuoden 2017 alussa ovat tärkeimmät näistä uudistuksista. Merkittävä osa sairausvakuutuksen lääkekorvauksista kohdentuu pitkäaikaislääkitykseen, joka on oleellinen osa useimpien kansansairauksien hoitoa. Pitkäaikaislääkityksessä voi kuitenkin olla monenlaisia ongelmia ja hoitotulokset saattavat olla vaatimattomat.

    Tavoitteena on tutkia sähköisten järjestelmien uudistuksien vaikutuksia pitkäaikaisen lääkehoidon toteutumiseen, pitkäaikaislääkehoidon ongelmiin sekä hoidon jatkuvuuteen ja hoitoon sitoutumiseen.
     
  10. Lääkehävikkitutkimus
    On arvioitu, että Suomessa syntyy lääkejätettä jopa 100 miljoonan euron edestä vuodessa, ja 63‒83 miljoonaa euroa tästä on sairausvakuutuksen kustannuksia. Toisaalta lääkkeiden saatavuudessa on ongelmia ja raaka-aineista on pulaa.

    Tavoitteena on tutkia, mistä lääkehävikki aiheutuu, ja tunnistaa aiempaa tehokkaampia keinoja puuttua lääkehävikkiin.
     
  11. Miten yksityissektori on kehittänyt Kela-korvattuja palveluita viime vuosina ja miten se on reagoinut toimintaympäristön haasteisiin, mm. kilpailuolosuhteet, digipalvelut, pandemia ja sote-uudistus?
    Monimenetelmällinen tutkimus voi koskea työterveyshuollon palveluita, psykoterapiaa ja muita Kelan järjestämiä kuntoutuspalveluita sekä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluita ja taksimarkkinoita.