Tutkimusrahoitus

Kela myöntää rahoitusta kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Hakeminen

Vuoden 2019 haku on päättynyt 23.1.2019 klo 12.00.

Lisätietoja: KKRL-tutkimus@kela.fi

  1. Kohdennetun haun aiheet 2019

    Kohdennetun haun aiheet olivat seuraavat: Tutustu tutkimushankkeiden aiheisiin.

  2. Yleinen haku
    Rahoitustukea voidaan hakea tutkimuksiin, jotka tukevat KKRL 12. §:n tavoitteita (ks. tutkimusrahoituksen jakamisen periaatteet)

  3. Joustava haku
    Joustava haku vastaa ajankohtaisiin tietotarpeisiin. Parhaillaan ei ole meneillään joustavaa hakua.

Tietoja tutkimusrahoituksesta

Kela voi myöntää rahoitusta sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskevaan tutkimukseen. Tämä perustuu  Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain  (566/2005, myöhemmin KKRL) 12. §:ään. KKRL 12 §:n tarkoittaman rahoituksen jakamista valvovat sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntoutusasiain neuvottelukunta ja Kelan hallitus.

Rahoitushaku käynnistetään yleensä vuodenvaihteessa. Vuosittaisesta tutkimusrahoitushausta tiedotetaan Kelan tutkimuksen internet-sivuilla ja ilmoituksella Helsingin Sanomissa sekä Hufvudstadsbladetissa. Kelan tutkimusryhmä voi hakuilmoituksessa pyytää hakemuksia tietyistä aihealueista (ns. kohdennetun haun aiheet). Rahoitusta voi kuitenkin aina hakea myös muihin KKRL 12 §:n mukaisiin aihealueisiin. Lisäksi ympäri vuoden voidaan käynnistää Kelan ajankohtaisiin tietotarpeisiin liittyviä rahoitushakuja (ns. joustava haku). Näistä kerrotaan Kelan tutkimuksen internet-sivuilla.

Rahoituksen määrä ja kohdentuminen

KKRL 12 §:n perusteella myönnettävä tutkimusrahoitus kohdennetaan sairausvakuutuksen ja kuntoutuksen kehittämisen kannalta tärkeisiin tutkimuksiin. Rahoituksen määrä vaihtelee tutkimushankkeiden luonteen ja laajuuden mukaan. Rahoitusta annetaan yksittäiselle hankkeelle enintään 3 vuoden ajaksi ja ilman erityistä syytä korkeintaan 300 000 euroa. Rahoitus voidaan yleensä myöntää vain osalle hakemuksista. Hanketta voidaan rahoittaa myös osittain eli haettua pienemmällä summalla.

Rahoitusta voidaan myöntää tutkimusta harjoittavalle laitokselle tai muulle yhteisölle. Vain erityisestä syystä rahoitus voidaan myöntää suoraan yksityishenkilölle. Tällöin hakijan tulee itse huolehtia palkkaukseen liittyvistä eläke- ja vakuutusmaksuista sekä veroista.

Rahoitusta voi hakea

  • tutkijoiden ja muun tutkimushenkilöstön palkkoihin, palkkioihin ja henkilösivukuluihin
  • aineiston hankintakuluihin, tilastoanalyysien tekemiseen ja muihin tutkimustoiminnan kuluihin
  • tutkimuksen edellyttämiin matkakuluihin.

Tutkimushankkeen yleiskustannukset voivat olla enintään 15 % Kelalta haettavan rahoituksen kokonaisbudjetista ja palkkakulujen sivukulut enintään 30 % hankkeen arvioiduista palkkakuluista. Tutkijoiden pitää itse huolehtia tutkimukseen, niiden vastuukysymyksiin tai matkoihin liittyvistä vakuutuksista. Arvioidut vakuutusmaksut voi liittää tutkimusrahoitushakemukseen.

Tutkimusrahoituksen jakamisen periaatteet

Tutkimusrahoituspäätöstä tehtäessä kiinnitetään huomiota mm.

  • tutkimuksen ajankohtaisuuteen, sovellettavuuteen ja hyödynnettävyyteen käytännössä
  • hankkeen merkitykseen Kelan hoitaman sosiaaliturvan tietotarpeiden kannalta 
  • hankkeen tarkoituksenmukaisuuteen ja soveltuvuuteen suhteessa tutkittavaan ilmiöön sekä valittujen tutkimusmenetelmien soveltuvuuteen
  • tutkimusaineiston laatuun ja riittävyyteen sekä aineiston, tutkimuskysymysten ja valittujen menetelmien yhteensopivuuteen
  • tutkijaryhmän kokeneisuuteen
  • rahoitus- ja aikataulusuunnitelmien selkeyteen ja realistisuuteen
  • tutkimuseettisiin kysymyksiin.

Sairauksien ehkäisyä koskevien tutkimushankkeiden tulee ensisijaisesti kohdistua sekundaaripreventioon.

Jo aiemmin KKRL-tutkimusrahoitusta saaneelle hankkeelle voidaan myöntää jatkorahoitusta vain perustelluista syistä. Jatkohakemuksessa on tuotava esille

  • kuvaus aiemman rahoituksen käytöstä
  • analyysi tutkimuksen edistymisestä sille asetettuihin tavoitteisiin nähden
  • perustelu jatkorahoituksen tarpeelle.

Rahoitusta ei myönnetä julkisen terveydenhuollon toiminnan kehittämiseen, lääketieteelliseen tai muuhun perustutkimukseen eikä kaupallisiin tarkoituksiin.

Tutkimusrahoituksen hakeminen

Tutkimusrahoitusta haetaan rahoitushakemuslomakkeella. Lomakkeeseen liitetään erillinen, enintään 10-sivuinen tutkimussuunnitelma ja ansioluettelo. Tutkimussuunnitelma voi olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen. Hakemuksesta tulee tehdä yksi pdf-tiedosto, joka sisältää rahoitushakemuslomakkeen, tutkimussuunnitelman, ansioluettelon  ja  tarvittavat liitteet.

Rahoitushakemuslomake (pdf)

  • Jos tutkimuksen suorittaminen edellyttää tutkimuksen suorittavassa organisaatiossa johtoryhmän, esimiehen tai vastaavan päätöstä, kirjataan päätöksen tiedot lomakkeen kohtaan 13 (tutkimuslupa)
  • Jos tutkimuksen tekeminen edellyttää tutkimuseettistä ennakkoarviointia, kirjataan tiedot tutkimuseettisen toimikunnan lausunnosta lomakkeen kohtaan 14, ja lausunto liitetään hakemukseen. Mikäli lausuntoa ei ole, tulee sen puuttuminen perustella (kohta 14). Tutkimushankkeissa tulee noudattaa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamia ohjeita. Myönteisen rahoituspäätöksen ehtona on eettisten asioiden asianmukainen käsittely.
  • Jos tutkimus edellyttää lupaa rekisteriaineistojen tai muiden tutkimusaineistojen käyttöön ja luvat ovat jo olemassa (lomakkeen kohta 15), ne on liitettävä hakemukseen. Jos tutkimuksessa käytetään Kelan rekisteritietoja, tulee tutkimusryhmällä olla Kelan lupa näiden tietojen poimintaan ja käyttöön. Tietopyynnöt käsittelee ja luvan myöntää Kelan hallinto- ja toimitilayksikkö, joka hankkii myös kustannusarvion tietopoiminnasta. Tietopyynnön lupakäsittelyaika on lyhimmillään 2-3 kuukautta.
  • Rahoitusta voi hakea, vaikka kaikkia lupia tai lausuntoja ei ole vielä saatu, mutta ne on toimitettava Kelaan ennen kuin sopimus mahdollisesti myönnettävästä rahoituksesta voidaan allekirjoittaa.

Hakemusten käsittely ja päätökset

Hakemusten käsittely hakuajan päättymisestä lopulliseen päätökseen kestää 3–4 kuukautta. Jos tutkimushanke soveltuu paremmin KKRL 12§:n kehittämisvaroista rahoitettavaksi, siirretään hakemus ilman erillistä hakuprosessia kehittämistoiminnan hankkeiden hakuprosessiin.

Tutkimusrahoituspäätöksistä tiedotetaan hakijoille viivytyksettä.

Rahoitussopimuksen tekeminen edellyttää sitä, että tutkijoilla on organisaationsa tutkimuslupa, tarvittavat luvat tutkimuksessa käytettävien aineistojen käyttöön sekä tarvittaessa tutkimuseettisestä ennakkoarvioinnista saatu puoltava lausunto tutkimushankkeesta.

Tiedot rahoitusta saaneista tutkimushankkeista (tutkimuksen toteuttajataho ja tutkimuksen aihe) julkaistaan Kelan tutkimuksen internet-sivuilla, kun rahoitussopimukset on tehty.

Muutoksenhaku

Kelan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30.) päivänä siitä, kun sai tiedon päätöksestä. Päätöksiin liitetään valitusosoitus.

Sopimus ja raportointi tutkimuksen etenemisestä

Hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta laaditaan hankkeen toteuttajan ja Kelan välinen sopimus. Rahoituspäätös raukeaa, jollei sopimusta ei ole tehty kuuden kuukauden aikana Kelan tekemästä päätöksestä.

Sopimuksessa sovitaan muun muassa

  • rahoituksen maksuerien jakautumisesta hankkeen ajalle
  • maksuerien yhteydessä tapahtuvasta tutkimuksen edistymisen raportoinnista
  • niistä perusteista, joiden nojalla rahoitus voidaan keskeyttää tai periä takaisin.

Hankkeen edistymisestä tulee toimittaa Kelaan lyhyt väliraportti vähintään kerran vuodessa maksuerien yhteydessä. Tutkimuksen päätyttyä Kelaan toimitetaan yleistajuinen tiivistelmä tutkimuksesta, ns. loppuraportti, joka julkaistaan Kelan tutkimuksen internetsivuilla.

Tutkimuksesta julkaistavien artikkelien ja raporttien ja muiden tuotosten tulee olla julkisesti saatavissa.