Kelan myöntämä tutkimusrahoitus

Kela voi myöntää rahoitusta kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskevan tutkimuksen tekemiseen. Tämä perustuu Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005, myöhemmin KKRL) 12.3 §:ään. Sairauksien ehkäisyä koskevien tutkimushankkeiden pitää ensisijaisesti kohdistua sekundaaripreventioon (pyritään estämään jo todetun taudin kehittymistä). Tutkimusrahoituksen myöntäminen perustuu Kelan harkintaan.

Hakeminen

Tutkimusrahoitus 2020

Tutkimusrahoitusta voi hakea 2.1.-14.2.2020. Päätökset tutkimusrahoituksesta lähetetään 30.6.2020 mennessä. Kohdennamme tutkimusrahoituksen ensisijaisesti ns. kohdennetun haun aiheisiin. Kohdennetun haun aiheet julkistetaan 2.1.2020.

Lisätietoja: KKRL-tutkimus@kela.fi

  1. Kohdennetun haun aiheet 2020

    Kohdennetun haun aiheet julkaistaan 2.1.2020.

  2. Yleinen haku
    Tutkimusrahoitusta voi myöntää myös muihin aiheisiin. Tutkimusrahoitus voidaan myöntää vain sellaisiin tutkimuksiin, jotka liittyvät KKRL 12.3 §:ssä mainittuihin aihealueisiin.

  3. Joustava haku
    Kela voi myöntää tutkimusrahoitusta myös muuna ajankohtana käynnistämällä Kelan ajankohtaisten tietotarpeiden perusteella ns. joustavan haun. Parhaillaan ei ole meneillään joustavaa hakua.

    Lisätietoja: KKRL-tutkimus@kela.fi

Tutkimusrahoituksen hakeminen

Tutkimusrahoitusta haetaan rahoitushakemuslomakkeella. Lomakkeeseen liitetään erillinen, enintään 10-sivuinen tutkimussuunnitelma ja vastuututkijan ja muiden hankkeessa keskeisessä roolissa olevien ansioluettelo. Tutkimussuunnitelma voi olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen. Rahoitushakemus ja muut dokumentit (tutkimussuunnitelma, ansioluettelot ja muut liitteet) toimitetaan yhtenä pdf-tiedostona, joka lähetetään sähköpostitse Kelan kirjaamoon. Puutteellisesti täytettyjä tai myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.

Rahoitushakemuslomake (pdf)

  • Jos tutkimuksen suorittaminen edellyttää tutkimuksen suorittavassa organisaatiossa johtoryhmän, esimiehen tai vastaavan päätöstä, kirjataan päätöksen tiedot lomakkeen kohtaan 13 (tutkimuslupa).  
  • Jos tutkimuksen tekeminen edellyttää tutkimuseettistä ennakkoarviointia, kirjataan tiedot tutkimuseettisen toimikunnan lausunnosta lomakkeen kohtaan 14 ja lausunto liitetään hakemukseen. Mikäli lausuntoa ei ole, tulee sen puuttuminen perustella (kohta 14). Tutkimushankkeissa tulee noudattaa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamia ohjeita. Myönteisen rahoituspäätöksen ehtona on eettisten asioiden asianmukainen käsittely.
  • Jos tutkimus edellyttää lupaa rekisteriaineistojen tai muiden tutkimusaineistojen käyttöön ja luvat ovat jo olemassa (lomakkeen kohta 15), ne on liitettävä hakemukseen. Jos tutkimuksessa käytetään Kelan rekisteritietoja, tulee tutkimusryhmällä olla Kelan lupa näiden tietojen poimintaan ja käyttöön.   
  • Rahoitusta voi hakea, vaikka kaikkia lupia tai lausuntoja ei ole vielä saatu. Ne on kuitenkin toimitettava Kelaan ennen kuin sopimus myönnettävästä rahoituksesta voidaan allekirjoittaa.

Tietoja tutkimusrahoituksesta

Kelan vuosittainen tutkimusrahoitushaku käynnistetään yleensä vuodenvaihteessa. Hausta tiedotetaan Kelan tutkimuksen verkkosivuilla ja ilmoituksella Helsingin Sanomissa sekä Hufvudstadsbladetissa. Hakuilmoituksessa voidaan pyytää hakemuksia tietyistä aihealueista (ns. kohdennetun haun aiheet). Rahoitusta voi kuitenkin aina hakea myös muihin KKRL 12.3 §:n mukaisiin aihealueisiin. Lisäksi ympäri vuoden voidaan käynnistää Kelan ajankohtaisiin tietotarpeisiin liittyviä rahoitushakuja (ns. joustava haku). Näistä kerrotaan Kelan tutkimuksen verkkosivuilla.

Tutkimusrahoituksen jakamisen periaatteet

Tutkimusrahoitukseen käytettävä rahamäärä on rajallinen. Tutkimusrahoitus kohdennetaan sairausvakuutuksen ja kuntoutuksen kehittämisen sekä sairauksien ehkäisemisen (sekundaaripreventio) kannalta tärkeisiin tutkimuksiin. Tutkimusrahoituspäätökset perustuvat Kelan harkintaan, tutkimussuunnitelman, sen liitteiden ja tutkijaryhmän asiantuntija-arviointeihin ja tutkimuksen merkitykseen Kelalle. Päätöstä tehtäessä kiinnitetään huomiota mm. tutkimuksen merkitykseen KKRL 12.3 §:ssä mainittujen aihealueiden tietotarpeiden kannalta 

  • tutkimuksen tieteelliseen laatuun, ajankohtaisuuteen, sovellettavuuteen ja hyödynnettävyyteen käytännössä
  • tutkimuksen tarkoituksenmukaisuuteen ja soveltuvuuteen suhteessa tutkittavaan ilmiöön sekä valittujen tutkimusmenetelmien soveltuvuuteen tutkimusaineiston laatuun ja riittävyyteen sekä aineiston, tutkimuskysymysten ja valittujen menetelmien yhteensopivuuteen
  • tutkijaryhmän kokeneisuuteen
  • rahoitus- ja aikataulusuunnitelmien selkeyteen ja realistisuuteen
  • tutkimuseettisiin kysymyksiin.

Rahoitusta myönnetään

  • tutkijoiden ja muun tutkimushenkilöstön palkkoihin, palkkioihin ja henkilösivukuluihin
  • aineiston hankintakuluihin, tilastoanalyysien tekemiseen ja muihin tutkimustoiminnan kuluihin
  • tutkimuksen edellyttämiin matkakuluihin
  • Open Access-julkaisemisen kuluihin.

Esittäkää yksityiskohtainen kustannusarvio tutkimussuunnitelmassa. Tutkimushankkeen palkkakulujen sivukulut voivat olla enintään 30 % hankkeen arvioiduista palkkakuluista ja yleiskustannukset enintään 15 % Kelalta haettavan rahoituksen kokonaisbudjetista. Tutkimusryhmän pitää itse huolehtia tutkimukseen, niiden vastuukysymyksiin tai matkoihin liittyvistä vakuutuksista. Arvioidut vakuutusmaksut voi liittää tutkimusrahoitushakemukseen.

Tutkimusrahoituksen määrä ja kohdentuminen

Rahoituksen määrä vaihtelee tutkimushankkeiden luonteen ja laajuuden mukaan. Yksittäiselle hankkeelle voidaan myöntää rahoitusta enintään 3 vuoden ajaksi ja ilman erityistä syytä enintään 300 000 euroa. Rahoitusta ei myönnetä julkisen terveydenhuollon toiminnan kehittämiseen, lääketieteelliseen tai muuhun perustutkimukseen eikä kaupallisiin tarkoituksiin. Rahoitus voidaan yleensä myöntää vain osalle hakemuksista. Hanketta voidaan rahoittaa myös osittain eli haettua pienemmällä summalla.

Jo aiemmin KKRL-tutkimusrahoitusta saaneelle hankkeelle voidaan myöntää jatkorahoitusta vain perustelluista syistä. Jatkohakemuksessa on tuotava esille kuvaus aiemman rahoituksen käytöstä, analyysi tutkimuksen edistymisestä sille asetettuihin tavoitteisiin nähden ja perustelu jatkorahoituksen tarpeelle.

Rahoitusta voidaan myöntää tutkimusta harjoittavalle laitokselle tai muulle yhteisölle. Vain erityisestä syystä rahoitus voidaan myöntää suoraan yksityishenkilölle. Tällöin hakijan tulee itse huolehtia palkkaukseen liittyvistä eläke- ja vakuutusmaksuista sekä veroista.

KKRL 12.3 §:n tarkoittaman rahoituksen jakamista valvovat sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntoutusasiain neuvottelukunta ja Kelan hallitus.

Tutkimusrahoitushakemusten käsittely ja päätökset

Jos tutkimushanke soveltuu paremmin KKRL 12§:n kehittämistoiminnan varoista rahoitettavaksi, siirretään hakemus ilman erillistä hakuprosessia kehittämistoiminnan hankkeiden hakuprosessiin.

Tiedot rahoitusta saaneista tutkimushankkeista (tutkimuksen toteuttajataho ja tutkimuksen aihe) julkaistaan Kelan tutkimuksen verkkosivuilla.

Kelan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30.) päivänä siitä, kun sai tiedon päätöksestä. Päätöksiin liitetään valitusosoitus.

Tutkimusrahoitusta saaneet: sopimus ja raportointi tutkimuksen etenemisestä

Rahoitusta saaneen tutkimushankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta laaditaan hankkeen toteuttajan ja Kelan välinen sopimus. Rahoituspäätös raukeaa, jos sopimusta ei ole tehty kuuden kuukauden aikana Kelan tekemästä päätöksestä.

Rahoitussopimuksen tekeminen edellyttää sitä, että tutkijoilla on organisaationsa tutkimuslupa, tarvittavat luvat tutkimuksessa käytettävien aineistojen käyttöön sekä tarvittaessa tutkimuseettisestä ennakkoarvioinnista saatu puoltava lausunto tutkimushankkeesta.

Sopimuksessa sovitaan muun muassa

  • rahoituksen maksuerien jakautumisesta hankkeen ajalle
  • maksuerien yhteydessä tapahtuvasta tutkimuksen edistymisen raportoinnista
  • niistä perusteista, joiden nojalla rahoitus voidaan keskeyttää tai periä takaisin.

Hankkeen edistymisestä tulee toimittaa Kelaan lyhyt väliraportti tutkimuksen etenemisestä ja rahoituksen käytöstä vähintään kerran vuodessa maksuerien yhteydessä. Tutkimuksen päätyttyä Kelaan toimitetaan loppuraportti tutkimuksen tuloksista ja julkaisuista sekä rahoituksen käytöstä ja loppuraportin yleistajuinen, enintään kahden sivun pituinen tiivistelmä, joka julkaistaan Kelan verkkosivuilla. Raportoinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota hankkeen tulosten hyödynnettävyyteen.

Tutkimuksesta julkaistavien artikkelien ja raporttien sekä muiden tuotosten tulee olla julkisesti saatavissa. Suosittelemme tutkimustulosten julkaisemista avoimesti saatavilla olevissa tiedejulkaisuissa (Open Access).

Lisätietoja: KKRL-tutkimus@kela.fi