Potilaalla työkykyä uhkaavia ongelmia – kuntoutuskurssi avuksi

Työterveyshuollon erikoislääkäri Merja Rossi ohjaa potilaitaan Kelan kuntoutuskurssille lähes viikoittain. Hänestä kurssit ovat tärkeä työkalu henkilöstön työkyvyn ylläpitämisessä ja kohentamisessa.

Työterveyslääkäri Merja Rossi työnsä äärellä.

Työterveyslääkäri Merja Rossin asiakkaista valtaosa suhtautuu kuntoutuskurssille hakeutumiseen myönteisesti. – Jotkut ovat kieltäytyneet siitä syystä, että heidän on vaikea toimia ryhmässä tai kotitilanteen vuoksi kurssille on hankala lähteä, hän kertoo.

Viisikymppinen siivooja, jolla on olkaräystään alainen kiputila, takaraivon hermopinne sekä muitakin tuki- ja liikuntaelinongelmia.

Samaa ikäluokkaa oleva kiinteistönhoitaja, joka potee selkäsärkyä ja jolla on todettu muun muassa rangan ja kaularangan kulumia.

Nämä työterveyslääkäri Merja Rossin hoitamat asiakkaat ovat hiljattain hakeutuneet Kelan kuntoutuskurssille. Rossi työskentelee Työterveys Helsingissä, joka vastaa Helsingin kaupungin henkilöstön työterveyshuollosta. Hänen vastuualueellaan on kaksi organisaatiota, joiden toimialoihin kuuluvat muun muassa ruoanvalmistus, siivous, kiinteistönhuolto ja vartiointi.

Työkykyä uhkaaviin ongelmiin kiinni ajoissa

Rossin vastaanotolla käy viikoittain useampi potilas, jonka kanssa hän keskustelee kuntoutuksen tarpeesta. Melko usein keskustelu johtaa siihen, että potilas hakeutuu Kelan kuntoutuskurssille.

Aktiivinen ohjaus kuntoutukseen on pyrkimystä puuttua työkyvyttömyyden uhkaan mahdollisimman nopeasti. Tämä tavoite on sovittu työterveysyhteistyössä asiakasorganisaatioiden kanssa.

– Olemme viilanneet prosessit yhdessä henkilöstöhallinnon ja esimiesten kanssa, koska haluamme ehkäistä sairauslomien pitkittymistä ja toistumista. Perinteisesti olemme olleet kuntoutuksen suhteen liian myöhään liikkeellä, mutta nykyisin se otetaan käyttöön mahdollisimman varhain, Rossi kertoo.

HR tukee esimiehiä sairauspoissaolojen seurannassa ja organisaatioissa käytössä olevan varhaisen tuen toimintamallin toteuttamisessa. Se muistuttaa heitä myös velvollisuudesta ilmoittaa sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon 30 sairauspoissaolopäivän täytyttyä.

Tämän työkykyjohtamisen prosessin ansiosta esimiehet osaavat ohjata työntekijänsä kuntoutustarve- ja työkykyarviointiin ennen kuin ongelmat pitkittyvät.

Merja Rossin vinkit tehokkaaseen kuntoutukseen ohjaukseen työterveyshuollossa:

  • Hoitaja tekee hyvän esivalmistelun kartoittamalla potilaan terveys- ja työtilanteen.
  • Lääkäri tekee perusteellisen kliinisen statuksen eli tutkii tarkoin potilaan nykytilan.
  • Potilasta varten varataan riittävän pitkä vastaanottoaika kuntoutusvaihtoehtojen selvittämiseksi.

Työterveyshoitaja tekee alkukartoituksen

Lain mukaankin työnantajan on ilmoitettava terveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaoloista viimeistään 30 päivän täytyttyä. Sen jälkeen työterveyshuollon on selvittävä työkyvyttömyyden syyt. Kun poissaolojen määrä ylittää 60 päivän rajan, lää­kärin pitää ot­taa kan­taa kuntou­tuksen tar­peeseen.

Rossin hoitamissa organisaatioissa prosessia on tehostettu niin, että kuntoutustarve selvitetään jo 30 poissaolopäivän jälkeen. Työterveyshoitaja tekee alkukartoituksen ja koostaa tiedot potilaan työnkuvasta, sairauksista tai vaivoista ja työssä pärjäämisen ongelmista. Jos vaikuttaa siltä, että potilas hyötyisi kuntoutuksesta, hänet ohjataan jatkosuunnitteluun työterveyslääkärin vastaanotolle.

– Se on tosi helppoa. Lääkärin tehtäväksi jää arvioida kliininen status ja pohtia yhdessä potilaan kanssa, millä keinoin työ- ja toimintakykyä kohennetaan, Rossi sanoo.

Toisinaan asiakkaan kuntoutustarve tulee esiin tavallisella lääkärikäynnillä. Esimerkiksi hiljattain myönteisen kuntoutuspäätöksen saanut kiinteistönhoitaja tuli tilannekartoitukseen oma-aloitteisesti päivittäisten selkäkipujensa vuoksi.

Hylkäyspäätöksiä vain muutama

Rossi kertoo etsivänsä sopivia kursseja verkkosivuilta Kelan kuntoutuskurssihausta yhdessä potilaan kanssa. Moni tekee fyysisesti kuormittavaa työtä, joten apua haetaan etenkin tules-kursseilta. Myös masennus ja uupumus on tyypillisiä ongelmia, ja siksi esimerkiksi Silmu-kurssit ovat tulleet tutuiksi.

– Parkinsonin tauti, syöpä, kuulovamma, Rossi luettelee esimerkkejä muista sairauksista, joihin on löytynyt sopiva kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssi.

Jos potilaalle löytyy ajankohdaltaan sopiva kurssi, Rossi kirjaa sen potilaan kanssa hakulomakkeeseen jo valmiiksi. Hän myös neuvoo, mitkä kohdat jäävät tämän täytettäviksi.

– Yleensä myös tulostan kurssiesitteen potilaalle mukaan, jotta hän näkee kurssin sisällön ja ajankohdat ja muistaa informoida asiasta esimiestäänkin.

Hakemukseen tarvitaan liitteeksi B-lausunto, jonka Rossi kirjoittaa saman tien valmiiksi ja lähettää asiakkaan suostumuksella suoraan Kelaan.

Hänen potilaistaan lähes kaikki on hyväksytty haluamalleen kurssille.

– Hylkäyspäätöksiä on tullut vain kaksi tai kolme, vuodesta 2015 nykyisessä tehtävässään toiminut Rossi kertoo.

Vertaistukea ja itsehoito-ohjeita

Rossin hoitamissa organisaatioissa seurataan erityisen tarkasti tuki- ja liikuntaelinvaivoista aiheutuvia sairauspoissaoloja. Rossi arvelee kuntoutuskurssien aktiivisen hyödyntämisen vaikuttaneen ainakin osittain siihen, että poissaolot ovat vähentyneet.

Myös potilailta tullut palaute kursseista on ollut pääosin myönteistä.

– He ovat kehuneet etenkin vertaistukea ja itsehoito-ohjeita. Moni on oppinut konkreettisesti rukkaamaan elämäntapojaan aiempaa terveellisemmiksi.

Asiakasorganisaatioissa työskentelee melko paljon myös ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Kuntoutuskursseista ei ole hyötyä niille potilaille, joiden suomen kielen taito ei vielä ole kovin hyvä. Rossin mukaan tarvetta olisikin myös englanninkielisille kursseille.

Kaikki hyöty irti kurssista

Suurin osa Rossin hoitamista kuntoutujista on käynyt laitoskuntoutuskurssin. Hänen mukaansa palaute avokursseista ei ole aina ollut yhtä hyvää kuin laitoskursseista, joskin kokemuksia avokursseista on melko vähän.

– Joskus on myös käynyt myös niin, että potilas on ollut liian kipeä hyötyäkseen kuntoutuksesta ja kurssi on siksi pitänyt jättää kesken.

Lääkärin vaativa tehtävä onkin arvioida, onko kuntoutus ajankohtainen juuri nykyisessä tilanteessa.

– Se ei aina ole helppoa. Jotain on kuitenkin pakko yrittää, jotta ei vain olla laakereillaan ja valitella. Sekään ei johda hyvään, Rossi huomauttaa.

Hän sanoo kannustavansa potilaitaan ottamaan kuntoutuskurssista kaiken hyödyn irti. Työterveyshuollossa ei ole mahdollisuutta paneutua yksilölliseen ohjaukseen niin perusteellisesti kuin kuntoutuksessa.

– Painotan jokaiselle hakijalle sitä, miten äärettömän tärkeä kurssi on oman työuran jatkuvuuden kannalta. Se on iso satsaus myös työnantajalta, joka maksaa kuntoutusajalta palkan, Rossi muistuttaa.

Lue lisää