Työttömyysturvan tarve vakiintunut korkealle tasolle

Suomessa työtön voi saada toimeentulonsa turvaksi työttömyysetuutta. Työttömyyskassat maksavat jäsenilleen ansiopäivärahaa, Kela peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Lisäksi työttömyysturvaan kuuluvat liikkuvuusavustus ja vuorottelukorvaus. 

Työttömien määrä ja työttömyysturvan menot ovat vakiintuneet korkealle tasolle verrattuna 1990-luvun alun lamaa edeltäneeseen aikaan. Suomen työttömyysaste on 2000-luvulla vaihdellut noin 5–12 %:n välillä.

 

Työttömyysturvan menoissa tapahtui vuonna 2018 merkittävä käänne: Kela maksoi ensimmäistä kertaa työttömän perusturvaa enemmän kuin työttömyyskassat maksoivat ansioturvaa. Perusturvan menot olivat vuoden aikana vajaat 2 % ansioturvan menoja suuremmat. Vielä vuonna 2010 ansioturvaa maksettiin yli kaksi kertaa enemmän kuin perusturvaa.

Työttömyyskassat maksoivat ansioturvaa vuoden 2018 aikana 1,9 miljardia euroa. Edellisen kerran menot alittivat 2 miljardin rajan vuonna 2008. Myös työttömän perusturvan menot ovat viime vuosina laskeneet, vaikkakin selvästi ansioturvan menoja vähemmän. Siitä huolimatta perusturvaa maksettiin vuonna 2018 edelleen yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2008.

Ansioturvan menoihin on vaikuttanut myönteinen talouskehitys, joka on vähentänyt työttömyyttä. Perusturvassa vaikutus näkyy viiveellä.

 

Aktiivimalli alensi osalla työttömyysetuuden määrää

Vuosina 2018–2019 käytössä ollut työttömyysturvan aktiivimalli alensi työttömyysetuutta niillä työttömillä, jotka eivät täyttäneet aktiivisuusehtoa. 

Vuoden 2018 aikana ensimmäisen tarkastelujakson aloittaneista työmarkkinatuen saajista 40 % täytti aktiivisuusehdon ja 36 % ei täyttänyt sitä. Näin ollen 36 % sai seuraavalla tarkastelujaksolla alennettua työmarkkinatukea. Vuoden 2018 aikana ensimmäisen tarkastelujakson aloittaneista peruspäivärahan saajista aktiivisuusehdon täytti 27 % ja 30 % ei täyttänyt ehtoa.

Etuuden määrä aleni useimmin miehillä ja iäkkäillä työttömillä.

Vastasyntynyt suomalainen voi odottaa olevansa työttömänä 5 vuotta

Suomalaisten työssä vietetyn ajan odote laski huomattavasti 1990-luvun laman aikana: 32 vuodesta 26 vuoteen. Vuonna 2016 syntynyt suomalainen voi laskelmien perusteella odottaa olevansa elämänsä aikana töissä 31 vuotta ja työttömänä 4,9 vuotta. 

Laskelmien mukaan 2010-luvulla syntyneiden naisten työurat ovat lähes 2 vuotta pidempiä kuin miesten.

 

Kannustavampi järjestelmä?

Suomen työttömyysturvajärjestelmä perustuu ajatukselle korkeasta työllisyydestä ja työttömyysjaksojen lyhyestä kestosta. Enää tämä ei kuitenkaan vastaa aina todellisuutta. Työttömyysturva ei myöskään aina kannusta rahallisesti työntekoon: työttömän tulot eivät välttämättä kasva, vaikka hän saisi työpaikan, koska silloin esimerkiksi etuuksien määrä voi vähentyä.

Työttömyysturvaa onkin haluttu uudistaa nykyistä kannustavammaksi. Vuosina 2017–2018 oli käynnissä perustulokokeilu, jonka tarkoituksena oli tuottaa tietoa uudistamisen tueksi. Kokeilun vaikutuksia osallistujien työllisyyteen tutkitaan parhaillaan. Alustavat tulokset julkaistiin keväällä 2019, lopulliset keväällä 2020.

 

Tiedotteet

Tilastot

Tutkimuksia

Tutkimusblogissa

Esityksiä

Käynnissä olevat tutkimushankkeet

Yhteystiedot

  • tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen, puh. 050 331 3982
  • tilastosuunnittelija Sami Tuori, puh. 020 634 1887 
  • sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää