Yhteystiedot
Työttömyysturvan tarve vakiintunut korkealle tasolle
Suomessa työtön voi saada toimeentulonsa turvaksi työttömyysetuutta. Työttömyyskassat maksavat jäsenilleen ansiopäivärahaa, Kela peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Lisäksi työttömyysturvaan kuuluvat liikkuvuusavustus ja vuorottelukorvaus.
Työttömien määrä ja työttömyysturvan menot ovat vakiintuneet korkealle tasolle verrattuna 1990-luvun alun lamaa edeltäneeseen aikaan. Suomen työttömyysaste on 2000-luvulla vaihdellut noin 5–12 %:n välillä.
Työttömyysturvan menoissa tapahtui vuonna 2018 merkittävä käänne: Kela maksoi ensimmäistä kertaa työttömän perusturvaa enemmän kuin työttömyyskassat maksoivat ansioturvaa. Perusturvan menot olivat vuoden aikana vajaat 2 % ansioturvan menoja suuremmat. Vielä vuonna 2010 ansioturvaa maksettiin yli kaksi kertaa enemmän kuin perusturvaa.
Työttömyyskassat maksoivat ansioturvaa vuoden 2018 aikana 1,9 miljardia euroa. Edellisen kerran menot alittivat 2 miljardin rajan vuonna 2008. Myös työttömän perusturvan menot ovat viime vuosina laskeneet, vaikkakin selvästi ansioturvan menoja vähemmän. Siitä huolimatta perusturvaa maksettiin vuonna 2018 edelleen yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2008.
Ansioturvan menoihin on vaikuttanut myönteinen talouskehitys, joka on vähentänyt työttömyyttä. Perusturvassa vaikutus näkyy viiveellä.
Aktiivimalli alensi osalla työttömyysetuuden määrää
Vuosina 2018–2019 käytössä ollut työttömyysturvan aktiivimalli alensi työttömyysetuutta niillä työttömillä, jotka eivät täyttäneet aktiivisuusehtoa.
Vuoden 2018 aikana ensimmäisen tarkastelujakson aloittaneista työmarkkinatuen saajista 40 % täytti aktiivisuusehdon ja 36 % ei täyttänyt sitä. Näin ollen 36 % sai seuraavalla tarkastelujaksolla alennettua työmarkkinatukea. Vuoden 2018 aikana ensimmäisen tarkastelujakson aloittaneista peruspäivärahan saajista aktiivisuusehdon täytti 27 % ja 30 % ei täyttänyt ehtoa.
Etuuden määrä aleni useimmin miehillä ja iäkkäillä työttömillä.
Vastasyntynyt suomalainen voi odottaa olevansa työttömänä 5 vuotta
Suomalaisten työssä vietetyn ajan odote laski huomattavasti 1990-luvun laman aikana: 32 vuodesta 26 vuoteen. Vuonna 2016 syntynyt suomalainen voi laskelmien perusteella odottaa olevansa elämänsä aikana töissä 31 vuotta ja työttömänä 4,9 vuotta.
Laskelmien mukaan 2010-luvulla syntyneiden naisten työurat ovat lähes 2 vuotta pidempiä kuin miesten.
Kannustavampi järjestelmä?
Suomen työttömyysturvajärjestelmä perustuu ajatukselle korkeasta työllisyydestä ja työttömyysjaksojen lyhyestä kestosta. Enää tämä ei kuitenkaan vastaa aina todellisuutta. Työttömyysturva ei myöskään aina kannusta rahallisesti työntekoon: työttömän tulot eivät välttämättä kasva, vaikka hän saisi työpaikan, koska silloin esimerkiksi etuuksien määrä voi vähentyä.
Työttömyysturvaa onkin haluttu uudistaa nykyistä kannustavammaksi. Vuosina 2017–2018 oli käynnissä perustulokokeilu, jonka tarkoituksena oli tuottaa tietoa uudistamisen tueksi. Kokeilun vaikutuksia osallistujien työllisyyteen tutkitaan parhaillaan. Alustavat tulokset julkaistiin keväällä 2019, lopulliset keväällä 2020.
Tiedotteet
- Henkilökohtainen palvelu avainkeino työttömien aktivointipolitiikassa
- Työttömän perusturvan menot ylittivät vuonna 2018 ansioturvan menot ensimmäistä kertaa
- 31 vuotta töissä, 5 työttömänä, 21 eläkkeellä – tutkija laski odotteen suomalaisten elinajan jakautumisesta
- Aktiivimalli vähentää etuutta useimmin miehillä ja iäkkäillä työttömillä
- Kelan työttömyysetuutta leikattiin 80 000 henkilöltä huhtikuussa
- Hylkäävää työkyvyttömyyseläkepäätöstä seuraa todennäköisimmin työttömyys
- Nyt yli puolet Kelan työttömyysturva-asiakkaista täyttää aktiivisuusehdon
- Puolet Kelan työttömyysturva-asiakkaista täytti aktiivisuusehdon
- Työttömyysturvan etuusmenot pienenivät 10 % vuonna 2017
- Monialainen yhteistyö tukee heikossa työmarkkina-asemassa olevia
Tilastot
Tutkimuksia
- Aktiivimallin toteutuminen vuoden 2018 aikana. Kuvailevaa tarkastelua Kelan tilastojen avulla.
- Aktivointipolitiikkaa yhteisin palveluin. Näkökulmia työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.
- Odotelaskelmat työllisyyden, työttömyyden ja eläkeajan arvioinnissa
- Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Tutkimus sairausvakuutuslain vuoden 2011 muutoksen vaikutuksista työpaikkojen toimintaan
- Monialainen yhteistyö paikallisessa työllisyyden hallinnassa. Integroiva kirjallisuuskatsaus
- Esimerkki- ja simulointilaskelmia sosiaaliturvan muutoksista 2012–2019 (pdf)
- Kannustinloukku – työmarkkinoiden todellinen vai kuviteltu ongelma? Julkaisussa: Työllisyyskysymys.
- Putoaville ratkaisu. Työhönvalmennusta ja päihdekuntoutusta nuorille
- Kelan ja Ohjaamoiden yhteistyö. Selvitys Kelan roolista nuorten matalan kynnyksen palveluissa
- Onko osa nuorista vaarassa syrjäytyä pysyvästi? Nuorten syrjäytymisriskit ja aikuisuuteen siirtymistä tukeva palvelujärjestelmä
- Nuorten osallisuuden edistäminen. Selvitysmiehen raportti
- Perustulon työllisyysvaikutukset. Asiantuntijahaastatteluihin ja verrannollisiin esimerkkeihin perustuva arvio
- Muuttuva Salo. Kyselytutkimus äkillisen rakennemuutoksen alueen asukkaiden hyvinvoinnista
- Työttömien maahanmuuttajien asiointi sosiaaliviranomaisten kanssa
- Perustulo ja kannustavuus
- ESPN thematic report on access to social protection of people working as self-employed or on non-standard contracts
- Työttömyys, työttömyysturva ja tuloköyhyysriski Euroopassa (pdf). Julkaisussa: Eurooppalaiset elinolot
- Harkittua? Avauksia sosiaaliturvan harkintavallan tutkimukseen (pdf)
- Työmarkkinatuen saajien koettu terveys ja toimeentulo (pdf). Julkaisussa: Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa.
- Takaisin perusteisiin. Perusturvan riittävyys kulutuksen näkökulmasta (pdf).
Tutkimusblogissa
- Aktiivimallin oppivuosi
- Miksi osatyökykyisen on vaikea palata työhön?
- Ikääntyneiden työttömien kuntoutus on tärkeää
- Työmarkkinatukea ja vähimmäismääräisiä päivärahoja täydennetään yleisesti asumistuella ja perustoimeentulotuella
- Hylkäävää työkyvyttömyyseläkepäätöstä seuraa usein työttömyys ja vakiintumaton toimeentulo
- Aktiivimalli: hyvät ja huonot uutiset
- Sosiaaliturvan uudistamisen vaihtoehtoja – arvio OECD:n ehdotuksista
- Aktiivimalli ja keikkatyöt – työtuloja enemmän naisilla ja nuorilla
- Aktiivimallin karikoita
- Työllistymisen tueksi tarvitaan yhteen sovitettuja palveluja – entä yhden luukun palvelua?
- Kun työttömyys vähenee, sairauspoissaolot yleistyvät
- Yksinkertaisempi ja kannustavampi sosiaaliturva?
- Osallistumistulo voisi ehkäistä nuorten syrjäytymistä
- Nuoret Kelan asiakkaat: Mitä Kelan etuuksia nuoret käyttävät eri ikävaiheissa?
- Alle puolet perusturvan varassa elävistä työttömistä uskoo uuden työn löytymiseen
- Perustulosta ratkaisu osatyökykyisille ja vajaakuntoisille?
- Uusi arviointityökalu työttömyyspäivärahan enimmäiskeston uudistuksiin
- Työttömyys haukkaa ison pätkän työurista
Esityksiä
Käynnissä olevat tutkimushankkeet
- Kelan työttömyysturvaetuuksien saajien hyvinvointi Suomessa 2017 -puhelinhaastattelututkimus
- Työmarkkinat, sosiaaliturva ja tulonjako
Yhteystiedot
- tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen, puh. 050 331 3982
- tilastosuunnittelija Sami Tuori, puh. 020 634 1887
- sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi