Työttömyysturvan tarve vakiintunut korkealle tasolle

Suomessa työtön voi saada toimeentulonsa turvaksi työttömyysetuutta. Työttömyyskassat maksavat jäsenilleen ansiopäivärahaa, Kela peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Lisäksi työttömyysturvaan kuuluvat liikkuvuusavustus ja vuorottelukorvaus. 

Työttömien määrä ja työttömyysturvan menot ovat vakiintuneet korkealle tasolle verrattuna 1990-luvun alun lamaa edeltäneeseen aikaan. Suomen työttömyysaste on 2000-luvulla vaihdellut noin 5–12 %:n välillä.

 

Vuonna 2017 työttömyysturvan etuusmenot pienenivät 10 %. Työttömyyskassat ja Kela maksoivat työttömyysturvaetuuksia vuonna 2017 yhteensä 4,5 mrd. euroa, joka on lähes 500 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2016. Eniten pienenivät ansiosidonnaisen työttömyysturvan menot. 

Työttömyysmenojen pienenemistä selittää se, että työllisyys parani vuoden 2017 aikana.

Silti Kela maksoi työttömyysturvaetuuksia vuonna 2017 yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2008 ennen taloustaantuman alkua ja yli 9 kertaa enemmän kuin vuonna 1990.

Ansiopäivärahaa sai vuoden 2017 aikana 299 900 henkilöä. Kelan peruspäivärahaa sai 72 700 ja työmarkkinatukea 309 100 henkilöä. Sekä ansio- että peruspäivärahan saajamäärä laski edellisvuodesta 11 %. Työmarkkinatuen saajamäärä puolestaan kasvoi 1 %:lla.
 
Keskimääräinen ansiopäiväraha vuonna 2017 oli 63,77 euroa päivässä (1 371 e/kk). Peruspäiväraha oli keskimäärin 32,01 e /pv (688 e/kk) ja työmarkkinatuki 35,35 e/pv (760 e/kk). 

 

Aktiivimalli alensi joka toisen työttömän työttömyysetuutta

Vuoden 2018 alussa käyttöön otettu työttömyysturvan aktiivimalli alentaa työttömyysetuutta niillä työttömillä, jotka eivät täytä aktiivisuusehtoa. 

Kelan työttömyysetuuksia saavista työttömistä, joiden aktiivisuustiedot Kela on tarkistanut, 52 % täytti aktiivisuusehdon alkuvuoden aikana (1.1.–1.4.2018). Aktiivimalli siis alensi alkuvuonna työttömyysetuutta noin puolella aktiivimallin piiriin kuuluvista Kelan työttömyysturvan saajista. 

Etuuden määrä aleni useimmin miehillä ja iäkkäillä työttömillä.

Vastasyntynyt suomalainen voi odottaa olevansa työttömänä 5 vuotta

Suomalaisten työssä vietetyn ajan odote laski huomattavasti 1990-luvun laman aikana: 32 vuodesta 26 vuoteen. Vuonna 2016 syntynyt suomalainen voi laskelmien perusteella odottaa olevansa elämänsä aikana töissä 31 vuotta ja työttömänä 4,9 vuotta. 

Laskelmien mukaan 2010-luvulla syntyneiden naisten työurat ovat lähes 2 vuotta pidempiä kuin miesten.

 

Kannustavampi järjestelmä?

Suomen työttömyysturvajärjestelmä perustuu ajatukselle korkeasta työllisyydestä ja työttömyysjaksojen lyhyestä kestosta. Enää tämä ei kuitenkaan vastaa aina todellisuutta. Työttömyysturva ei myöskään aina kannusta rahallisesti työntekoon: työttömän tulot eivät välttämättä kasva, vaikka hän saisi työpaikan, koska silloin esimerkiksi etuuksien määrä voi vähentyä.

Työttömyysturvaa onkin haluttu uudistaa nykyistä kannustavammaksi. Vuonna 2018 käyttöön otetun aktiivimallin ohella käynnissä on perustulokokeilu, joka tuottaa tietoa uudistamisen tueksi. Kokeilun vaikutuksia osallistujien työllisyyteen tutkitaan kokeilun päätyttyä vuoden 2018 lopussa.

 

Tiedotteet

Tilastot

Tutkimuksia

Tutkimusblogissa

Käynnissä olevat tutkimushankkeet

Yhteystiedot

  • tutkija Viveka Tschamurov, puh. 020 634 1905
  • tilastosuunnittelija Sami Tuori, puh. 020 634 1887 
  • pääsuunnittelija Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307
  • sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää