Oppâkenigâsvuođâ kukkom vaaigut uápputorjui já škovlâmätkitorjui

Oppâkenigâsvuotâahe allaan 18 ihán porgemáánust 2021, já siämmást nube tääsi uápuh muttojeh mávsuttemmin. Lahânubásmittem nubásmit meid uáppeid čuosâttum Kela hiäđuid.

Oppâkenigâsvuotâ kukko 1.8.2021. Nube tääsi uápuh šaddeh mávsuttemmin nuoráid, kiäh kuleh kuhedum oppâkenigâsvuođâ pirrâdâhân. Oppâkenigâsvuođâ kukkom uáivild tom, ete nuorâ kalga vuáđuškoovlâ maŋa sirduđ čođâldittiđ nube tääsi totkos luvâttâhân tâi áámmátlii oppâlájádâsân tâi ucâluđ lođâsmudo škovliittâsân.

Kuhedum oppâkenigâsvuotâ já mávsuttes nubbe tääsi váldoo anon iheluokka häävild.

Nuorâst lii vuoigâdvuotâ mávsuttes škovliittâsân, jis sun tiävdá kuohtuid čuávvoo iävtuid:

  • Suu vuáđuškovlâ nohá ive 2021 tâi ton maŋa.
  • Sun lii šoddâm 2004 tâi ton maŋa.

Puoh škovliittâsah iä lah mávsuttemeh, veikâ iävtuh tievvih-uv. Škovliittâs mávsuttesvuođâ puáhtá tärhistiđ oppâlájádâsâst. 

Uápputorjui uccâ nubástusah

Mávsuttes škovliittâsân vuoigâdvuođâlâš uáppee ij pyevti finniđ uáppuruuđâ oppâmateriaallase (suomâkielân). Mutâ uápputorjuu sun puáhtá finniđ siämmáánáál ko eres uáppeeh.

Mávsuttes škovliittâsân vuoigâdvuođâlâš uáppee puáhtá finniđ uápputorjuu meid rävisolmoošluvâttuv uáppoid.

Škovlâmätkitoorjâ muttoo puoh uáppein 1.8.2021 rääjist

Uáppee puáhtá 1.8.2021 rääjist finniđ škovlâmätkitorjuu, jis sun jotá škovlâmääđhi, mii addel vuoigâdvuođâ torjui, ucemustáá 10 peivid kalendermánuppaajeest. Toorjâ lii olesmiärálâš, jis mätkipeeivih láá kalendermánuppaje ääigi 15 tâi eenâb. Jis mätkipeeivih láá 10–14, škovlâmätkitorjuu meeri lii peeli olesmiärálii torjust.

Škovlâmätkitorjuu puáhtá te porgemáánust finniđ, veikâ uáppest ij ličij jyehipiäiválâš škovlâmätki. Ovdâmerkkân uáppee, kote áásá vuáruohoi vaanhimij kulen, puáhtá finniđ škovlâmätkitorjuu, veikâ iävtuh tievâččii tuš talle, ko sun jotá škovlâmaađhijd nube vaanhim kulen.

Mávsuttes škovliittâsân vuoigâdvuođâláid uáppeid škovlâmätkitoorjâ uđđâ iävtuiguin

Mávsuttes škovliittâsân vuoigâdvuođâlâš puáhtá finniđ škovlâmätkitorjuu, jis škovlâmätki lii ucemustáá 7 kilomeetterid oovtâ suundán. Eres ko mávsuttes škovliittâsân vuoigâdvuođâlijn mätki kalga leđe ucemustáá 10 kilomeetterid, vâi puáhtá finniđ škovlâmätkitorjuu.

Jis mávsuttes škovliittâsân vuoigâdvuođâlâš uáppee jotá oppâlájádâsân almolij fiävruiguin tâi škovlâjođettem sáátust, te sun ij táválávt määvsi mätkiliipust jieš maiden. Kela máksá škovlâmätkitorjuu liipu vyebdei, škovlâjođettem uárnejeijei tâi uáppei olssis. Ovdâmerkkân uáivikaavpugkuávlu HSL-kuávlust uáppee uástá mätkiliipu jieš já Kela máksá škovlâmätkitorjuu uáppei. Eres ko mávsuttes škovliittâsân vuoigâdvuođâlijn škovlâmätkitorjust lii jiešvástádâsuási mätkipeeivij mere mield.

Škovlâmätkitorjui vuoigâdvuođâ adeleijee uápuh láá luvâttâhuápuh, uápuh áámmátlii vuáđutotkos tâi totkos uási čođâldittem várás, nube tääsi välmejeijee škovliittâsah já rävisulmui vuáđumáttááttâs.

Mávsuttes škovliittâsân vuoigâdvuođâlâš uáppee puáhtá finniđ škovlâmätkitorjuu meid talle, ko sun čođâldit

  • rävisolmoošluvâttuv uápuid
  • áámmáttotkos
  • oppâkenigâsvuođâláid čuosâttum ávus čuovviittâspargo škovlim.

Jis uáppest ij lah vuoigâdvuotâ mávsuttes škovliittâsân, te sun ij pyevti finniđ škovlâmätkitorjuu táid uáppoid.

Škovlâmätkitorjuu kalga uuccâđ luámáttuvváin KM 1smn (pdf), mii kuáđđoo jieijâs oppâlájádâsân. Škovlâmätkitorjuu ij pyevti uuccâđ OmaKelast.

Lasetiäđuh äššigâssáid