Opintolainahyvitys

Jos nostat opintolainaa korkeakoulututkinto-opintojesi aikana ja suoritat tutkinnon määräajassa, voit saada opintolainahyvityksen. Se tarkoittaa, että Kela maksaa osan opintolainastasi. Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen.

Laskurilla voit arvioida, voitko saada opintolainahyvityksen, missä ajassa korkeakoulututkinto on suoritettava ja minkä suuruisen hyvityksen voit saada.

Kuka voi saada opintolainahyvityksen?

Voit saada opintolainahyvityksen, jos

  • olet aloittanut ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintosi 1.8.2014 tai sen jälkeen eli ensimmäinen läsnäololukuvuotesi on 2014–2015 tai myöhäisempi,
  • suoritat tutkinnon määräajassa ja
  • sinulla on valtion takaamaa opintolainaa yli 2 500 euroa.

Hyvitykseen oikeuttavia tutkintoja ovat

  • yliopistossa suoritettava alempi tai ylempi korkeakoulututkinto
  • ammattikorkeakoulussa suoritettava ammattikorkeakoulututkinto.

Voit saada hyvityksen vain ensimmäisestä Suomessa tai ulkomailla suorittamastasi korkeakoulututkinnosta. Kuitenkin jos suoritat yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon, voit päättää itse, haetko hyvitystä vai käytätkö sen vasta sitten, kun suoritat yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon.

Voit saada opintolainahyvityksen ammattikorkeakoulussa suoritettavan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon perusteella, mutta vain jos se on ensimmäinen suorittamasi korkeakoulututkinto.

Voit saada hyvityksen ensimmäisestä suorittamastasi korkeakoulututkinnosta, vaikka se ei olisi tutkinto, jonka suorittamisen ensimmäiseksi aloitit.

Esimerkki

Opiskelija saa ensimmäisen opiskeluoikeutensa ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen syksyllä 2018 alkavaan koulutukseen. Syksyllä 2019 hän saa opiskeluoikeuden yliopistoon. Opiskelija keskeyttää opinnot ammattikorkeakoulussa ja aloittaa opinnot yliopistossa. Hän voi saada opintolainahyvityksen 300 opintopisteen laajuisesta yliopistotutkinnosta, jos opiskeluaika on enintään 6 lukuvuotta eli hän suorittaa tutkinnon viimeistään 31.7.2024. Opiskeluaika alkaa sen lukukauden alusta, jolloin opiskelija sai ensimmäisen opiskeluoikeutensa.

Saat yleensä päätöksen opintolainahyvityksestä automaattisesti tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Jos haluat hyvityksen yliopistossa suoritetun alemman korkeakoulututkinnon perusteella, sinun pitää hakea sitä erikseen kahden vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta.

Jos olet suorittanut korkeakoulututkinnon ulkomailla, sinun pitää ilmoittaa siitä Kelalle kahden vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta.

Tutkinto on suoritettava määräajassa

Voit saada opintolainahyvityksen vain, jos suoritat tutkintosi määräajassa. Määräajan pituuteen vaikuttaa se tutkinto, jota suoritat.

Kela laskee, että opiskeluaikasi alkaa sen lukukauden alusta, jolloin olet saanut ensimmäisen opiskeluoikeutesi tutkinto-opintoihin missä tahansa korkeakoulussa. Opintojen lasketaan alkavan

  • 1.1. aina, kun ensimmäinen opiskeluoikeus on kevätlukukaudella (1.1.–31.7.) alkavaan koulutukseen
  • 1.8. aina, kun ensimmäinen opiskeluoikeus on syyslukukaudella (1.8.–31.12.) alkavaan koulutukseen.

Opiskeluaika päättyy sen lukukauden viimeiseen päivään, jonka aikana suoritat tutkinnon. Opintojen lasketaan päättyvän

  • 31.7. aina, kun suoritat tutkinnon kevätlukukauden aikana (1.1.–31.7.)
  • 31.12. aina, kun suoritat tutkinnon syyslukukauden aikana (1.8.–31.12.).

Opiskeluaikaan kuuluvat myös ne lukukaudet, jolloin olet ilmoittautunut poissa olevaksi tai opintosi ovat keskeytyneet.

Jos olet vastaanottanut opiskelupaikkasi ennen 1.8.2014, mutta olet ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevaksi vasta 1.8.2014 tai sen jälkeen, opiskeluaikasi alkaa 1.8.2014.

Alempi + ylempi korkeakoulututkinto tai pelkkä ylempi korkeakoulututkinto: määräaika = tavoiteaika + enintään yksi lukuvuosi
Tutkinnon laajuus Määräaika
300 opintopistettä 6 lukuvuotta
330 opintopistettä 6,5 lukuvuotta
360 opintopistettä 7 lukuvuotta

 

Jos suoritat pelkän ylemmän korkeakoulututkinnon, määräaika riippuu alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon yhteenlasketusta laajuudesta.

Pelkkä ylempi korkeakoulututkinto

Opiskelija suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon, jonka laajuus on 120 opintopistettä. Opintolainahyvityksen määräaika lasketaan lisäämällä siihen alemman korkeakoulututkinnon laajuus (180 opintopistettä). Tutkinnon laajuus on yhteensä 120 op + 180 op = 300 opintopistettä. Määräaika on siis 6 lukuvuotta. Määräaika alkaa sen lukukauden alusta, jolloin opiskelija on saanut ensimmäisen opiskeluoikeutensa missä tahansa korkeakoulussa.
Ammattikorkeakoulututkinto tai alempi korkeakoulututkinto: määräaika = tavoiteaika + enintään yksi lukukausi (= 0,5 lukuvuotta)
Tutkinnon laajuus Määräaika
180 opintopistettä 3,5 lukuvuotta
210 opintopistettä lukuvuotta
240 opintopistettä 4,5 lukuvuotta
270 opintopistettä lukuvuotta

Poissaololukuvuosi

Opiskelija saa ensimmäisen opiskeluoikeutensa ammattikorkeakoulussa syksyllä 2019 alkavaan koulutukseen. Hän ilmoittautuu poissa olevaksi lukuvuodeksi 2019–2020. Hän suorittaa 210 opintopisteen laajuisen ammattikorkeakoulututkinnon 20.12.2023. Opintolainahyvityksessä huomioon otettava opiskeluaika on 1.8.2019–31.12.2023 eli 4,5 lukuvuotta. Opiskelija ei saa opintolainahyvitystä. Poissaololukuvuosi 2019–2020 on myös opiskeluaikaa.

Poissaololukuvuosi 2013–2014

Opiskelija saa ensimmäisen opiskeluoikeutensa yliopistossa syksyllä 2013 alkavaan koulutukseen. Hän ilmoittautuu poissa olevaksi lukuvuodeksi 2013–2014. Opiskelija ilmoittautuu läsnä olevaksi ensimmäisen kerran 1.8.2014. Hän suorittaa 360 opintopisteen laajuisen yliopistotutkinnon 20.12.2021. Opintolainahyvityksessä huomioon otettava opiskeluaika on 1.8.2014–31.12.2021 eli 7 lukuvuotta. Opiskelija saa opintolainahyvityksen. Poissaololukuvuosi 2013–2014 ei ole opiskeluaikaa, koska opiskeluajan laskeminen alkaa 1.8.2014.

Määräajan pidennys

Jos et suorita tutkintoa määräajassa, voit silti saada opintolainahyvityksen, jos opintosi ovat hidastuneet hyväksyttävän syyn vuoksi. Hyväksyttäviä syitä ovat

Opintolainahyvitykseen oikeuttava opiskeluaika

Opiskelija suorittaa 240 opintopisteen laajuista ammattikorkeakoulututkintoa. Hän voi saada opintolainahyvityksen, jos hän suorittaa tutkinnon 4,5 lukuvuodessa. Jos hän on ottanut opiskelupaikan vastaan keväällä 2019 alkavaan koulutukseen, määräaikaa pidentävät syyt huomioidaan vain ajalta 1.1.2019 – 31.7.2023. Määräaikaa pidentäviä syitä ei voida siis ottaa huomioon 31.7.2023 jälkeen.

Opintolainahyvitykseen oikeuttavaa opiskeluaikaa voidaan pidentää

Opiskelija suorittaa 300 opintopisteen laajuista yliopistotutkintoa. Hän voi saada opintolainahyvityksen, jos hän suorittaa tutkinnon 6 lukuvuodessa. Jos hän on ottanut opiskelupaikan vastaan syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen, määräaikaa pidentävät syyt huomioidaan vain ajalta 1.8.2016–31.7.2022.

Opiskelija suorittaa asevelvollisuuden syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana niin, että opintolainahyvitykseen oikeuttavaa määräaikaa voidaan pidentää 1 lukuvuodella. Tutkinto on suoritettava viimeistään 31.7.2023.

Opiskelija sairastuu kevään 2023 aikana ja saa sairauspäivärahaa vähintään 30 päivän ajan. Määräaikaa voidaan pidentää 0,5 lukuvuodella. Hän voi saada opintolainahyvityksen, jos hän suorittaa tutkinnon viimeistään 31.12.2023.

Yhden lukukauden aikana vähintään 30 päivää kestänyt palveluskausi tai etuuden maksukausi pidentää määräaikaa 0,5 lukuvuodella. Lukukaudet ovat 1.1.–31.7. tai 1.8.–31.12. Jos sinulla on saman lukukauden aikana useita hyväksyttäviä syitä, määräaikaa voidaan pidentää vain 0,5 lukuvuodella.

Jos palveluskausi tai etuuden maksukausi kestää vähintään 30 päivää, mutta se ei kestä yhdenkään lukukauden aikana 30 päivää, määräaikaa voidaan silti pidentää 0,5 lukuvuodella.

Lapsen hoitamisen vuoksi määräaikaa voidaan pidentää rajoituksetta, mutta vain siltä ajalta, jolta olet saanut äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Muiden etuuksien maksukausien ja palveluskausien vuoksi määräaikaa voidaan pidentää yhteensä enintään 2 lukuvuodella.

Opintolainahyvitykseen oikeuttavaa määräaikaa voidaan pidentää myös silloin, kun ulkomaisessa korkeakoulussa suoritetun tutkinnon opiskeluaika on ollut enintään 3 kuukautta liian pitkä ja kun se on johtunut

  • sinusta riippumattomasta viivästyksestä tutkintotodistuksen saamisessa tai
  • siitä, että ulkomaisessa korkeakoulussa on käytössä Suomen lukukausista poikkeavat lukukausien alkamis- ja päättymisajat.

Selvitä tosiasiallinen opiskeluaikasi, tutkintotodistuksen viivästyksen syy ja lukukausien alkamis- ja päättymisajat. Tee se uudelleenkäsittelypyynnössä tai opintolainahyvityshakemuksessa (OT 30).

Viivästyttikö koronaepidemia valmistumistasi?

Jos valmistumisesi viivästyi koronaepidemian takia, opintolainahyvitykseen oikeuttavaa määräaikaa voidaan pidentää.

Jos et valmistunut opintolainahyvitykseen oikeuttavassa määräajassa, saat Kelalta hylkäävän päätösehdotuksen. Jos valmistumisesi viivästyi koronaepidemian takia, tee uudelleenkäsittelypyyntö. Kerro uudelleenkäsittelypyynnössä, miten koronaepidemia vaikutti siihen, että tutkinnon suorittamiseksi vaadittavien opintojen suorittaminen viivästyi. Ilmoita uudelleenkäsittelypyynnössäsi

  • mitä opintoja viivästys koski ja
  • miten koronaepidemia vaikutti siihen, että opinnot viivästyivät.

Uudelleenkäsittelypyynnöksi riittää vapaamuotoinen selvitys tilanteestasi. Sinun ei tarvitse liittää pyyntöösi todistuksia. Opintojasi viivästyttäneet syyt voivat liittyä opintojen järjestelyihin, matkustusrajoituksiin tai muihin viranomaissuosituksiin tai sinun tai perheenjäsenesi terveyteen tai elämäntilanteeseen.

Koronaepidemian takia määräaikaan voi saada enintään joko 0,5 tai 1 lukuvuoden pidennyksen:

  • Jos suoritit korkeakoulututkinnon syyslukukaudella 2020 (1.8. – 31.12.2020) ja valmistumisesi viivästyi koronaepidemian takia, opintolainahyvitykseen oikeuttavaa määräaikaa voidaan pidentää 0,5 lukuvuodella.
  • Jos suoritit tai suoritat korkeakoulututkinnon vuonna 2021 tai sen jälkeen ja valmistumisesi viivästyi koronaepidemian takia, opintolainahyvitykseen oikeuttavaa määräaikaa voidaan pidentää 1 lukuvuodella.

Jos haluat saada opintolainahyvityksen yliopistossa suorittamasi alemman korkeakoulututkinnon perusteella, et saa päätöstä automaattisesti, vaan sinun on haettava sitä. Hae hyvitystä 2 vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Kerro silloin opintolainahyvityshakemuksessasi (OT 30) opintojesi viivästymisestä koronaepidemian takia.

Siirsitkö opintojesi aloittamista koronaepidemian vuoksi?

Koronaepidemian aiheuttama opintojen viivästyminen voidaan ottaa huomioon myös, jos olet siirtänyt ensimmäisten korkeakouluopintojesi aloittamista koronaepidemian vuoksi. Kela katsoo opintojesi alkavan seuraavalla tavalla:

  • Jos opiskelet suomalaisessa korkeakoulussa ja olet aiempina lukukausina ollut poissa oleva koronaepidemian vuoksi, opintosi alkavat ensimmäisen läsnäololukukautesi alusta.
  • Jos opiskelet ulkomaisessa korkeakoulussa ja siirsit opintojesi aloittamista koronaepidemian vuoksi, opintosi alkavat sen lukukauden alusta, jonka aikana todellisuudessa aloitit opintosi.

Jos et valmistu opintolainahyvitykseen oikeuttavassa määräajassa, saat Kelalta hylkäävän päätösehdotuksen. Tee uudelleenkäsittelypyyntö, jos siirsit opintojesi aloittamista koronaepidemian takia. Kerro uudelleenkäsittelypyynnössä, minkä koronaepidemiaan liittyvän viranomaismääräyksen tai epidemiaan liittyvän muun painavan syyn vuoksi ilmoittauduit poissa olevaksi. Jos opiskelit ulkomaisessa korkeakoulussa, kerro uudelleenkäsittelypyynnössäsi myös, milloin todellisuudessa aloitit opintosi.

Jos haluat saada opintolainahyvityksen yliopistossa suoritetun alemman korkeakoulututkinnon perusteella, et saa päätöstä automaattisesti, vaan sinun on haettava sitä. Hae hyvitystä 2 vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Kerro silloin opintolainahyvityshakemuksessasi (OT 30) opintojesi aloituksen siirtämisestä koronaepidemian takia.

Uudelleenkäsittelypyyntö

Jos opiskeluaikasi on ollut liian pitkä, saat Kelalta hylkäävän päätösehdotuksen opintolainahyvityksestä. Jos sinulla on hyväksyttävä syy opintojen hidastumiselle, pyydä Kelaa käsittelemään asia uudelleen. Sinun täytyy pyytää uudelleenkäsittelyä viimeistään 30. päivänä siitä, kun olet saanut päätösehdotuksen. Päätösehdotuksessa ja sen liitteessä on tarkemmat ohjeet.

Uudelleenkäsittelypyyntö pitää tehdä kirjallisesti, mutta muuten se on vapaamuotoinen. Voit tehdä pyynnön lähettämällä viestin OmaKelassa. Toinen vaihtoehto on, että postitat uudelleenkäsittelypyynnön ja liitteet osoitteeseen Kela, PL 10, 00056 KELA.

Toimi näin:

  1. Tee uudelleenkäsittelypyyntö OmaKelassa. Kirjaudu OmaKelaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
  2. Siirry kohtaan Viestit. Valitse viestin aiheiksi Opiskelijan asiat ja Opintolainahyvitys. Oikeiden aiheiden valitseminen nopeuttaa asiasi käsittelyä. Älä valitse esimerkiksi aihetta Liikamaksut ja perintäasiat tai Muu asia. Älä myöskään tee uudelleenkäsittelypyyntöä muutoksenhaku- tai valitusasiana.
  3. Kuvaa tai skannaa liitteet ja lähetä ne OmaKelassa. Sinun ei tarvitse lähettää todistuksia Kelan maksamista etuuksista.

Kela käsittelee uudelleenkäsittelypyyntösi ja antaa sinulle uuden päätöksen. Tähän päätökseen voit hakea vielä muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnalta.

Lue lisää