Rekrytointipalvelussa käyttökatko 21.5. klo 01.00–08.00 Lisätietoja
Kelan sähköpostiliikenteessä on havaittu häiriö. Lisätietoja
Asiointipalveluissa käyttökatko 21.5. klo 6–20 Lisätietoja
Ajanvarausjärjestelmässä käyttökatko 21.5. klo 6–20 Lisätietoja
Kelan etäpalveluissa on havaittu häiriö Lisätietoja
Yhteystiedot
Perustulokokeilu
Suomessa kokeiltiin perustuloa vuosina 2017–2018. Kokeilussa 2 000 iältään 25–58-vuotiasta työtöntä sai perustuloa 560 euroa kuussa ilman ehtoja tai tarveharkintaa.
Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi
Perustulokokeilun lopulliset tulokset julkaistiin 6.5.2020. Työllisyyttä koskevat rekisteritiedot kattavat nyt molemmat kokeiluvuodet ja kyselytutkimuksen tulokset on analysoitu aiempaa laajemmin. Lisäksi perustuloa saaneiden henkilöiden haastatteluihin perustuva tutkimus täydentää kuvaa kokeilusta.
Perustulon työllisyysvaikutukset mitattiin marraskuun 2017 ja lokakuun 2018 välisenä ajanjaksona. Perustuloa saaneiden työllisyys parani sen aikana hieman enemmän kuin vertailuryhmällä. Vaikutusten tulkintaa kuitenkin vaikeuttaa vuoden 2018 alussa käyttöön otettu työttömien aktiivimalli, joka tiukensi työttömyysturvan saamisen ehtoja epäsymmetrisesti molemmissa tutkimusryhmissä.
Ensimmäisen kokeiluvuoden aikana, jolloin aktiivimalli ei ollut käytössä, perustulolla ei ollut työllisyysvaikutuksia koko perustuloryhmän tasolla. Kokonaisuudessaan kokeilun työllisyysvaikutus jäi pieneksi.
Kyselytutkimuksen perusteella perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Kyselyyn vastanneet perustulon saajat olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä. Lisäksi he arvioivat kognitiivisen toimintakykynsä eli muistinsa, oppimisensa ja keskittymiskykynsä paremmaksi. Perustuloa saaneet vastaajat kokivat myös toimeentulonsa ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmässä.
Tutkimusta varten myös haastateltiin 81:tä perustulon saajaa. Haastattelut tuovat esiin kokeilun vaikutusten moninaisuuden sekä erot perustulon saajien lähtökohdissa ja elämäntilanteissa.
- Tiedote: Perustulokokeilu opetti, mitä yhteiskunnallisen kenttäkokeen toteuttaminen vaatii
- Tiedote: Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi
- Tiedote: Kysely: vajaa puolet suomalaisista kannattaa perustuloa
- Raportti: Suomen perustulokokeilun arviointi
- Julkistustilaisuuden videotallenne
- Tutkijoiden esitykset julkistustilaisuudessa
Video: Perustulokokeilun lopulliset tulokset.
Alustavat tulokset: hyvinvointi koettiin paremmaksi, ensimmäisenä vuonna ei työllisyysvaikutuksia
Perustulokokeilun arviointitutkimuksen ensimmäiset, alustavat tulokset julkaistiin 8.2.2019. Lisää tuloksia julkaistiin 4.4.2019.
Perustulokokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä. Rekisteriaineiston perusteella perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan. Rekisteritiedot valmistuvat vuoden viiveellä, joten jälkimmäistä kokeiluvuotta koskevat tulokset julkaistaan alkuvuonna 2020.
Kyselytutkimuksen perusteella perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa kokeilun päättyessä paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.
Kyselyyn vastanneet perustulon saajat kokivat toimeentulonsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet vastaajat. He tunsivat myös vähemmän stressiä ja huolta omasta taloudestaan kuin vertailuryhmään kuuluneet. Myös silloin, kun perustuloa saaneilla vastaajilla oli vaikeuksia tulla toimeen, he kokivat vähemmän stressiä kuin verrokit.
Ensimmäiset tulokset ovat osin alustavia, eikä lopullisia johtopäätöksiä perustulokokeilun vaikutuksista voida vielä tehdä. Tulokset julkaistaan vaiheittain vuosien 2019 ja 2020 aikana.
- Tiedote: Perustulon saajat kokivat vähemmän huolta omasta taloudestaan
- Tiedote: Perustulokokeilun alustavat tulokset: hyvinvointi koettiin paremmaksi, ensimmäisenä vuonna ei työllisyysvaikutuksia
- Tutkimusraportti: Perustulokokeilun työllisyys- ja hyvinvointivaikutukset – Alustavia tuloksia Suomen perustulokokeilusta 2017–2018
- Research Report: Preliminary results of the Finnish basic income experiment 2017–2018
- 4.4.2019 julkistustilaisuuden videotallenne
- 8.2.2019 julkistustilaisuuden videotallenne
- Tutkijoiden esitykset julkistustilaisuuksissa
Perustulokokeilun arviointitutkimus
Perustulokokeilun arviointitutkimuksen kokonaisuuteen kuuluivat rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus sekä puhelinhaastattelu koe- ja verrokkiryhmään kuuluville henkilöille. Koko kokeilua koskevat tulokset valmistuivat keväällä 2020. Tutkimusraportti ensimmäisestä kokeiluvuodesta valmistui keväällä 2019.
Arviointitutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuvien työllisyyteen ja tuloihin. Lisäksi arvioitiin perustulon vaikutuksia osallistujien hyvinvointiin.
Kela vastasi tutkimuskokonaisuuden organisoinnista ja toteutti sen yhteistyössä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja muiden kumppaneiden kanssa.
- Sosiaali- ja terveysministeriö: Perustulon tieteellinen arviointi alkaa
- Tiedote: Perustulokokeilu päättyy vuoden lopussa – näin arviointitutkimus etenee
- Blogi: Perustulokokeilun arviointi – mitä tutkitaan ja milloin tulokset julkaistaan?
Tutkimus jatkuu
Perustulokokeilun vaikutusten tutkimus jatkuu Kelan tutkimuksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteistyönä. Jatkotutkimushankkeet koskevat kokeilun kohdeväestön työllisyyttä, työllisyyspalveluiden käyttöä, tuloja, sosiaalietuuksien käyttöä ja terveyttä. Tutkimuksessa keskitytään aiemmin raportoimattomiin tutkimusmuuttujiin, kuten terveyteen ja terveyspalveluiden käyttöön, sekä kokeilun vaikutuksiin pitkällä aikajänteellä.
Jatkohankkeiden tutkimusaineistot perustuvat pääasiassa hallinnollisiin rekisteihin.
Kaksivuotinen kokeilu
Pääministeri Juha Sipilän hallitus toteutti Suomessa perustulokokeilun vuosina 2017–2018. Kelan johtama, eri tutkimuslaitoksien tutkijoista koostuva ryhmä selvitti, miten perustulokokeilu kannattaa toteuttaa. Kokeilusta säädettiin lailla, ja Kela vastasi sen käytännön toimeenpanosta ja perustulon maksatuksesta. Kela vastaa myös kokeilun tulosten arviointitutkimuksesta.
Perustulokokeilu alkoi 1.1.2017. Kokeilu kesti 2 vuotta ja päättyi 31.12.2018.
Perustulokokeilun avulla pyrittiin selvittämään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia. Tavoitteena on myös muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Samalla pyritään vähentämään byrokratiaa ja yksinkertaistamaan monimutkaista etuusjärjestelmää.
Julkaisuja
- Olli Kangas, Signe Jauhiainen, Miska Simanainen & Minna Ylikännö (Eds). Experimenting with Unconditional Basic Income. Lessons from the Finnish BI Experiment 2017-2018. Edward Elgar Publishing 2021.
- Jouko Verho, Kari Hämäläinen & Ohto Kanninen: Removing Welfare Traps: Employment Responses in the Finnish Basic Income Experiment
- Kari Hämäläinen, Ohto Kanninen, Miska Simanainen & Jouko Verho: Perustulokokeilun arvioinnin loppuraportti: Rekisterianalyysi työmarkkinavaikutuksista
- Miska Simanainen & Olli Kangas: What experiments in Finland can tell us about basic income
- Olli Kangas, Miska Simanainen & Pertti Honkanen: Basic Income in the Finnish Context (pdf)
- Pertti Koistinen ym.: Perustulon työllisyysvaikutukset. Asiantuntijahaastatteluihin ja verrannollisiin esimerkkeihin perustuva arvio.
- Mikko Forss ym.: Mitä voimme oppia maailmalla järjestetyistä perusturvaan liittyvistä kokeista? Katsaus kenttäkoeasetelmiin.
- Jurgen De Wispelaere: Jokaisen oma tulo? Universaalin perustulon poliittinen analyysi.
- Johanna Perkiö: Suomalainen perustulokeskustelu ja mallit.
Blogikirjoituksia
- Perustulokokeilu päättyy – miten arviointitutkimus etenee? Katso video!
- Perustulokokeilun arviointi – mitä tutkitaan ja milloin tulokset julkaistaan?
- Sosiaaliturvan uudistamisen vaihtoehtoja – arvio OECD:n ehdotuksista
- Satavuotias näyttäytyy maailmalla toimeliaana edelläkävijänä
- Perustulokokeilu puolessa välissä
- OECD ja perustulon ongelmat
- Tutkimusryhmä suosittelee perustulokokeilun laajentamista
- Onko perustulossa tärkeintä korvattavien järjestelmien vai autettavien ihmisten lukumäärä?
- Perustulokokeilun osallistujiin kohdistuva huomio voi heikentää tulosten luotettavuutta
- Suomen perustulokokeilu osa kansainvälistä jatkumoa
- Kokeilulaki osittaisesta perustulosta lausunnoille
- 2030-luvun sosiaalipolitiikka
- Ketkä mukaan perustulokokeiluun – ja mistä rahat?
- Perustulokokeilu brändää Suomea maailmalla
- Perustulosta ratkaisu osatyökykyisille ja vajaakuntoisille?
- Perustulokokeilu – näin tutkimusryhmä päätyi suosituksiinsa
- Perustulon keskeiset ulottuvuudet
- Voiko nuorille maksaa vastikkeetonta rahaa?
- Perustulomallien jäljillä
- Kansa kannattaa perustuloa 1/3: Perustulolla suuri kannatus
- Kansa kannattaa perustuloa 2/3: Perustuloa kannatetaan kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, mutta erojakin löytyy
- Kansa kannattaa perustuloa 3/3: Kannatuksessa vaihtelua poliittisen suuntauksen mukaan
Esitysmateriaaleja
Sosiaalivakuutus-lehdessä
- Perustulokokeilun arviointitutkimus on alkanut
- Perustulotutkimuksen tulokset ovat haastava uutisoitava
- Perustulokokeilu rakentaa Suomi-brändiä
- Kuka kannattaa perustuloa?
- Perustulohack: 10 lähes valmista ratkaisua
- Perustulo siirtyy teoriasta testaukseen
Tapahtumia
- Toimisiko perustulo – mitä OECD arvioi? – Is a basic income feasible? An OECD perspective 16.6.2017
- Socially Innovative Finland - Spotlight on the basic income experiment and the Finnish maternity package 12.1.2017 (video)
- Experimenting with Basic Income: Finland and Netherlands 8.11.2016 (video)
-
Perustulo globaalissa maailmassa 13.4.2015 (video, suomeksi ja englanniksi)
Yhteystiedot
tutkimusryhmän johtaja, työelämäprofessori Olli Kangas, Turun yliopisto
p. 045 138 3790, etunimi.sukunimi@utu.fi
erityisasiantuntija Minna Ylikännö, TEM
p. 0295 047 102, etunimi.sukunimi@tem.fi
tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen, Kela
p. 050 331 3982, etunimi.sukunimi@kela.fi
tutkija Miska Simanainen, Kela
p. 050 552 2095, etunimi.sukunimi@kela.fi
toimitusjohtaja Markus Kanerva, Ajatushautomo Tänk (ulkomailla tehdyt perustulokokeilut)
p. 040 845 1881, etunimi.sukunimi@vnk.fi
tutkimusjohtaja Kari Hämäläinen, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (rekisteritutkimus)
p. 040 304 5518, etunimi.sukunimi@vatt.fi
viestinnän asiantuntija Milla Ikonen, Kela
p. 050 305 7861, etunimi.sukunimi@kela.fi