Kela torjuuh uáppei | Anarâškielâ | KelaMoonâ siskáldâsân

Kela torjuuh uáppei

Kela puáhtá mieđettiđ uáppei uápputorjuu.

Uápputoorjân kuleh

  • uáppuruttâ
  • uáppuruuđâ huolâtteijeealadâs
  • uáppuruuđâ oppâmateriaallase
  • uáppuloovnâ staatâtáhádâs
  • aassâmlase.

Uápputorjuu aassâmlase puáhtá finniđ tuše, jis uáppá ovdâmerkkân aalmugopâttuvâst tâi olgoenâmijn. Suomâst ässee uáppee puáhtá táválâvt finniđ almos aassâmtorjuu.

Luuvâ lase almos aassâmtorjust.

Eres Kela mäksim torjuuh uáppei láá ovdâmerkkân

  • škovlâmätkitoorjâ
  • uáppulovnâpuáráttâs
  • purrâmuštoorjâ.

Kii finnee uápputorjuu?

Tun puávtáh uuccâđ uápputorjuu, ko tun algâttah uápuid vuáđuškoovlâ maŋa.

Tun puávtáh finniđ uápputorjuu, jis oopah

  • luvâttuvâst
  • áámmátlii oppâlájádâsâst
  • ollâškoovlâst
  • aalmugopâttuvâst.

Tun puávtáh finniđ uápputorjuu meid vuáđuškoovlân, jis tun čođâlditáh tođhosškovliimân välmejeijee škovlim tâi rävisulmui vuáđumáttááttâsâid.

Rävisolmoošluvâttuv uáppein torjuu pyehtih finniđ tuše sij, kiäin lii vuoigâdvuotâ mávsuttes škovliimân tâi kiäh čođâlditeh ovtâstittum totkos. Ovtâstittum tođhos meerhâš tom, ete tun čođâlditáh siämmáá ääigi áámmátlii vuáđutotkos já luvâttuv.

Jieijâs puáđuh já motomin meid vaanhimij puáđuh pyehtih vaiguttiđ uápputorjuu uážžumân.

Jis tun puáđáh olgoenâmijn Suomân oppâđ, te tun jieh táválávt pyevti finniđ uápputorjuu.

Jis tun oopah olgoenâmijn, te tun puávtáh finniđ uápputorjuu Suomâst. Tust kalgeh kuittâg leđe pisovááh čonnâseh Suomân ovdâmerkkân aassâm tâi peerâkoskâvuođâi tiet.

Kiäst lii vuoigâdvuotâ mávsuttes škovliimân?

Tust lii vuoigâdvuotâ mávsuttes škovliimân, jis tun tiävdáh kuohtuid čuávuváid iävtuid:

  • Tun lah lopâttâm vuáđuškoovlâ ive 2021 vuáđuškoovlâ ive 2021 tâi ton maŋa.
  • Tun lah šoddâm ive 2004 tâi ton maŋa.

Puoh škovliimeh iä lah mávsuttemeh, veikâ tun tiävdáččih iävtuid. Täärhist jieijâd  oppâlájádâsâst, lii-uv tuu škovlim mávsuttem.

Kii ij finnii uápputorjuu?

Tun jieh pyevti finniđ uápputorjuu, jis tun finniih ovdâmerkkân čuávuváid torjuid:

  • pargottesvuotâpeiviruuđâ tâi pargomarkkântorjuu
  • puoccâmpeiviruuđâ
  • vajoidittemruuđâ tuu uáppoid
  • iäláttuv (ij kuoskâ peerâiäláttâhân)
  • vuáruttâllâmrijjâsajanmáávsu
  • uápputorjuu olgoenâmijn
  • rävisolmoošškovlimtorjuu.

Jis tun finniih rävisolmoošškovlimtorjuu, te tun puávtáh kuittâg uážžuđ uáppuloovnâ staatâtähidem.

Tun jieh finnii uápputorjuu meid, jis

  • tun lah pargovyeimiškovliimist
  • tun lah oppâsopâmušškovliimist
  • tun lah viärju- tâi siiviilpalvâlusâst.

Puáccám

Jis tun puáccááh kaskoo uápui, tun puávtáh pääcciđ puoccâmluámun já uuccâđ Kelast puoccâmpeiviruuđâ.

Jis tunjin mieđettuvvoo puoccâmpeiviruttâ, te Kela looppât tuu uápputorjuu automaatlávt.

Luuvâ lase puoccâmpeiviruuđâst.

Suátiviehâ já siiviilpalvâlus

Tun jieh pyevti finniđ uápputorjuu suátivievâ tâi siiviilpalvâlus ääigi. Jis tun finniih uápputorjuu, ko moonah suátiviehân tâi siiviilpalvâlusân, te almoot tast Kelan. Kela looppât tuu uápputorjuu. Tun puávtáh uuccâđ torjuu uđđâsist, ko juáđháh uápuid.

Tun puávtáh lopâttiđ uápputorjuu já uuccâđ tom uđđâsist viermist OmaKelast.

Uápputoorjâ luvâttâhuáppei já áámmátuáppei

Kela puáhtá mieđettiđ uápputorjuu luvâttâhuáppoid já áámmátlii škovliimân. Rävisolmoošluvâttuvâst tun puávtáh finniđ torjuu tuše, jis tust lii vuoigâdvuotâ mávsuttes škovliimân tâi tun čođâlditáh ovtâstittum totkos.

Tun puávtáh finniđ torjuu meid eres uáppoid, ovdâmerkkân

  • uáppoid aalmugopâttuvâst tâi valastâllâmopâttuvâst
  • välmejeijee škovliimân, ovdâmerkkân TUVA-škovliimân
  • rävisulmui vuáđumáttááttâsân.

Tun finniih uápputorjuu meriääigi.

Luvâttâhuáppoid toorjâ mieđettuvvoo vistig kuálmád uáppuive loopâ räi. Áámmátlijn uápuin toorjâ mieđettuvvoo uápui vijđoduv västideijee ááigán.

Jis tuu uápuh juátkojeh ton maŋa, tun ferttiih uuccâđ torjuu sierâ laseááigán. Jis tun valmâštuuh tolebáá ko vuávájum tâi koskâlditáh tuu uápuid, mušte almottiđ ääšist Kelan.

Uápputoorjâ ollâškovlâuáppei

Tun puávtáh finniđ uápputorjuu, ko tun čođâlditáh

  • ollâškovlâtotkos ollâopâttuvâst teikâ áámmátollâškoovlâst
  • áámmátollâškovlâuáppoid välmejeijee, enâmânvärrejeijeid uáivildum škovlim
  • sierâ árvusääni tâi uáppu-ubâlâšvuođâ ollâškovlâtotkos maŋa.

Tuu uápui vijđodâh meerrid, ete mon kuhháá tun puávtáh finniđ uápputorjuu. Oovtâ luuhâmive ääigi uápputoorjâ máksoo táválávt 9 mánuppaajeest.

Vâi tun puávtáh finniđ uápputorjuu, te tuu uápuh kalgeh ovdániđ. Kela čuávu uápui ovdánem.

Mon ennuv uápputorjuu finnee?

Uáppee, kiäst iä lah päärnih, puáhtá finniđ uáppuruuđâ já uáppuloovnâ enâmustáá suulân 930 eurod mánuppaajeest. Taan summeest suulân 280 eurod lii uáppuruttâ já 650 eurod lii uáppulovnâ.

Uáppee, kiäst láá päärnih, puáhtá finniđ uáppuruutân aledem.

Toos lasseen uáppee puáhtá finniđ almos aassâmtorjuu.

Tun puávtáh árvuštâllâđ rekinistemohjelmijn, ete mon ennuv tun finneeh uáppee torjuid (suomâkielân).

Koijâd lase uáppei já viärjukenigâslij torjuin palvâlemnumerist 020 692 209.

Luuvâ lase

Mon mielâst tun lah sijđoost?