Maid sosiáladorvu dárkkuha? | Davvisámegiella | KelaMana sisdollui

Kela doarjagat riikkaidgaskasaš diliin

Kela máksá doarjaga iešguđege eallindiliin. Dáin siidduin muitaluvvo, mainna eavttuin sáhtát oažžut Kela doarjagiid, jos fárret Supmii. Siidduin muitaluvvo maiddái, mii Kela doarjagiidda dáhpáhuvvá, jos fárret eret Suomas.

Mat leat Kela doarjagat?

Kela sáhttá máksit doarjaga iešguđetlágan eallindiliin. Sáhtát oažžut doarjaga, jos it sáhte johtit barggus ovdamearkan danin, ahte dus leat unna mánát, leat buozus dahje studeret. Kela doarjagat meroštallojuvvojit Suoma lágas.

Kela doarjagat leat ovdamearkka dihte

  • álbmotealáhat, dáhkádusealáhat ja eará ealáhatolbmuid doarjagat
  • almmolaš ássandoarjja
  • dálkkasbuhtadusat
  • eará buohccámii laktáseaddji doarjagat
  • vuođđobeaiveruhta ja bargomárkandoarjja
  • studeantta doarjagat
  • mánnábearrašiid doarjagat.

Jos dus lea vuoigatvuohta dálkkasbuhtadusaide ja buohcamii gullevaš eará Kela doarjagiidda, oaččut Kela-koartta.

Gii sáhttá oažžut Kela doarjagiid?

Sáhtát dábálaččat oažžut Kela doarjagiid, jos ásat Suomas fásta dahje barggat Suomas ja du bálká lea unnimustá sulaid 800 euro mánotbajis.

Spiehkastahkan lea, jos ásat Suomas, muhto barggat nuppi Eurohpá uniovnna riikkas. Dalle it dábálaččat oaččo Kela doarjagiid

Mii lea fásta ássan?

Ásat Suomas fásta dahje bissovaččat, jos dus lea dáppe aitosaš visti dahje ruoktu ja jos orut eanemustá dáppe.

Go fárret Supmii, Kela árvvoštallá, ásatgo Suomas fásta. Árvvoštallamis váldojuvvo vuhtii du dilli oppalaččat.

Dillái váikkuhit ovdamearkan čuovvovaš áššit

  • Máhcatgo olgoriikkain ruovttoluotta Supmii ássat?
  • Leago dus bargosoahpamuš dakkár barggu várás, man barggat Suomas?
  • Ásságo du náittosguoibmi dahje eará lagaš bearašlahttu Suomas fásta?

Jos fárret Supmii gaskaboddasaččat, dus ii dábálaččat leat vuoigatvuohta Kela doarjagiidda. Ovdamearkan dorvobáikeohccis ii leat vuoigatvuohta Kela doarjagiidda.

Go fárret olgoriikkaide, vuoigatvuođat Kela doarjagiidda čovdojuvvo dábálaččat dan vuođul, man guhká áiggot leat olgoriikkain.

Jos fárret olgoriikkaide bissovaččat, it dábálaččat sáhte šat oažžut Kela doarjagiid. Fárren gehččojuvvo dábáláččat bissovažžan, jos áiggut ássat olgoriikkain badjel 6 mánotbaji. Measta buot Eurohpá riikkain áigi sáhttá goittotge leat guhkit

Guđe riikkas dahje guđe riikii fárret?

Lassin doarjagiid oažžumii váikkuha dat, guđe riikkas fárret Supmii dahje guđe riikii fárret Suomas.

Kela doarjagiidda váikkuha dat, leago riika Eurohpá uniovnna (EU) dahje Eurohpá dállodoalloguovllu (Edg) riika, Sveica, Stuorra-Británnia dahje dakkár riika, mainna Suomas lea sosiáladorvvu guoskevaš soahpamuš.

EU-riikkat leat

  • Suopma
  • Belgia
  • Bulgaria
  • Dánmárku
  • Duiska
  • Espánnja
  • Estteeana
  • Frankriika
  • Greika
  • Hollánda
  • Irlánda
  • Itália
  • Kroatia
  • Kypros
  • Latvia
  • Lietuva
  • Luxemburga
  • Malta
  • Nuortariika
  • Portugala
  • Polska
  • Romania
  • Ruoŧŧa
  • Slovakia
  • Slovenia
  • Čekkia
  • Ungar.

Stuorra-Británnia earránii EU:s 1.2.2020. Loga lasi dán fáttás (suomagillii).

Edg-riikkat leat

  • Eurohpá uniovnna riikkat
  • Islánda
  • Liechtenstein
  • Norga.

Suomas lea sosiáladorvosoahpamuš čuovvovaš riikkaiguin:

  • Austrália
  • Chile
  • Davviriikkat
  • India
  • Israel
  • Jáhpan
  • Kanáda (ja Quebec)
  • Kiinná
  • Mátta-Korea
  • Ovttastuvvan Stáhtat.

Maid jurddašat siiddu birra?