Hyväksyttäviä erityiskustannuksia

Sairaalasiirto Suomessa
Sairaalasiirto toiseen Pohjoismaahan
DRG-hinta
Ostopalvelu Suomessa
Ostopalvelu ulkomailta
Tulkki- ja tulkkauskustannukset
Apuvälinekustannukset
Etäpalvelut
Ensihoito sairaanhoitopiirin omana toimintana
Potilashotellin kustannukset
Vainajan hoitokustannukset

Sairaalasiirto Suomessa

Julkisella terveydenhuollolla on oikeus valtion korvaukseen sairaalasiirron kustannuksista, jos asiakas on sisäänkirjoitettuna potilaana siinä julkisen terveydenhuollon yksikössä, josta hänet siirretään.

Jos asiakas ei ole sisäänkirjoitettuna potilaana julkisen terveydenhuollon yksikössä, lue lisää kohdasta Ei-hyväksyttäviä kustannuksia > Kuljetus toiseen hoitoyksikköön, kun potilas ei ole sisäänkirjoitettuna.

Sairaalasiirto toiseen Pohjoismaahan

Valtion korvausta maksetaan Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaisesta potilaan sairaalasiirrosta toiseen Pohjoismaahan. Näissä tilanteissa kyse on toisessa Pohjoismaassa asuvasta potilaasta, joka on saanut hoitoa Suomen julkisessa terveydenhuollossa ja joka siirretään jatkohoitoon toiseen Pohjoismaahan. Korvauksen edellytyksenä on, että potilas on sisäänkirjoitettu hoitoon julkiseen terveydenhuoltoon ja hänet siirretään sairaalahoitoon asuinmaahansa.

Julkinen terveydenhuolto arvioi sairaalasiirron tarpeen, huolehtii siirron järjestelyistä ja maksaa siirron kustannukset. Korvausta haetaan sen jälkeen, kun julkinen terveydenhuolto on maksanut siirron kustannukset.

Jos sairaalasiirto tehdään ambulanssilentona, julkisen terveydenhuollon tulee lisäksi noudattaa ambulanssilentoon liittyvää erityismenettelyä.

Ambulanssilentoon liittyvät erityismenettelyt

Ambulanssilennon tarkoituksenmukaisuudesta ja kustannuksista on toimitettava Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen kirjallinen selvitys ennen lennon järjestämistä. Selvityksessä julkisen terveydenhuollon tulee ottaa kantaa lääketieteellisiin, taloudellisiin ja potilaan tahdosta riippuviin seikkoihin. Kela vastaa julkisen terveydenhuollon yksikölle kahden työpäivän sisällä selvityksen saapumisesta.

Kun julkisen terveydenhuollon yksikkö harkitsee ambulanssilennon tarkoituksenmukaisuutta, sen tulee ottaa huomioon

  • potilaan lääketieteellinen tila
  • potilaan tahto
  • lennosta aiheutuvat kustannukset suhteessa muuhun kuljetustapaan.

Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen soveltamiskäytännössä lähtökohta on, että potilas tulee hoitaa ensisijaisesti oleskelumaassa. Potilasta ei voida kuljettaa kotimaahan vastoin tahtoaan. Hänellä on kuitenkin oikeus päästä kotimaahansa niin halutessaan, jolloin kuljetuksen voidaan katsoa olevan osa hoitoa. Paluumatkan järjestämisessä on painotettava lääketieteellisiä perusteita. Kotimatkaa ei tarvitse järjestää heti potilaan haluamana ajankohtana, vaan silloin kun kotimatka on tarkoituksenmukaista järjestää lääketieteellisistä, taloudellisista ja potilaan tahdosta riippuvista syistä.

Kela ei arvioi ambulanssilennon tarkoituksenmukaisuutta, vaan katsoo, että selvityksessä on otettu kantaa lääketieteellisiin, taloudellisiin ja potilaan tahdosta riippuviin seikkoihin. Jos selvityksessä ei ole otettu huomioon kaikkia edellä mainittuja asioita, Kela pyytää asiasta lisäselvitystä julkisen terveydenhuollon yksiköltä.

Selvitys on lisäedellytys jälkikäteen haettavan valtion korvauksen saamiselle. Selvitys ei automaattisesti tarkoita valtion korvauksen myöntämistä. Kela tutkii muiden edellytysten täyttymisen, kun valtion korvausta haetaan.

Myös ambulanssilennosta julkinen terveydenhuolto hakee valtion korvausta sen jälkeen, kun se on maksanut lennon kustannukset.

Menettelystä säädetään valtioneuvoston asetuksessa rajat ylittävän terveydenhuollon kustannusten hallinnasta (65/2014).

DRG-hinta

Julkinen terveydenhuolto voi ilmoittaa hoitokustannuksen DRG-hintana. Se otetaan huomioon hoitokustannuksena ja valtion korvaus maksetaan ilmoitetun kustannuksen mukaisesti.

Ostopalvelu Suomessa

Ostopalveluna järjestetyn hoidon kustannukset voidaan hyväksyä, jos julkinen terveydenhuolto on järjestänyt hoidon ostopalveluna toisessa kunnassa tai yksityisellä terveydenhuollon palveluntuottajalla Suomessa. Edellytys korvauksen maksamiselle on, että julkinen terveydenhuolto hakee korvausta hoitokustannuksista, jotka se on jo maksanut hoidon antajalle.

Valtion korvaus maksetaan hankitusta ostopalvelusta sille kunnalle tai kuntayhtymälle, jolle ostopalvelusta aiheutuneet kustannukset kohdentuvat.

Ostopalvelu ulkomailta

Kun julkinen terveydenhuolto hankkii terveydenhuoltolain 54 §:n nojalla sen järjestämisvastuulle kuuluvan hoidon ostopalveluna toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä erillisen sopimuksen perusteella, hoitokustannuksista on oikeus saada valtion korvausta, jos muut edellytykset sen maksamiselle täyttyvät (esimerkiksi asiakas kuuluu valtion korvauksen henkilöpiiriin). Jos hoito hankitaan ostopalveluna jostain muusta maasta kuin toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä, oikeutta valtion korvaukseen ei ole.

Valtion korvausta voidaan maksaa ostopalvelutilanteessa myös ulkomaille tehdyn matkan kustannuksesta, kun kyseessä on sisäänkirjoitetun potilaan matkakustannukset. Jos potilasta ei ole sisäänkirjoitettu ja hän maksaa itse matkakustannukset, hän voi hakea jälkikäteen sairausvakuutuslain mukaista korvausta Kelasta.

Oikeus valtion korvaukseen ei koske tilanteita, joissa potilas siirretään sairaalasiirtona jatkohoitoon kotimaahansa, vaan nimenomaisesti Suomessa järjestettävän hoidon hankkimista ostopalveluna toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä. 

Tulkki- ja tulkkauskustannukset

Jos julkinen terveydenhuolto on katsonut, että tulkin käyttäminen on perusteltua potilaan hoidossa, tulkista tai tulkkauksesta aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa hoitokustannuksina huomioon. Katso myös kohta Ei-hyväksyttäviä kustannuksia > Asiakirjojen käännöskustannukset.

Apuväline- ja hoitotarvikekustannukset

Julkinen terveydenhuolto voi hakea valtion korvausta potilaan hoitoon liittyvistä apuväline- ja hoitotarvikekustannuksista osana hoitokustannuksia, kun muut valtion korvauksen edellytykset täyttyvät.

Etäpalvelut

Terveydenhuollon etäpalveluja eli videoyhteyden välityksellä annettuja sairaanhoidon palveluja voidaan korvata 1.3.2016 alkaen. Hoidon antaja arvioi, mitkä palvelut ja mitkä asiakasryhmät soveltuvat hoidettavaksi etäyhteyden kautta. Hoidon antaja on vastuussa henkilön identifioimisesta sekä hoito-oikeuden todentamisesta. Hoito-oikeustodistuksen kopio on toimitettava Kelaan valtion korvaushakemuksen liitteenä kuten muissakin tilanteissa. Etäpalveluna annettavan hoidon kustannukset voidaan ottaa valtion korvauksessa huomioon, kun muut valtion korvauksen edellytykset täyttyvät.

Ei-vakuutettu potilas ulkomailla

Jos ei-vakuutettu potilas on fyysisesti ulkomailla ja häntä hoidetaan etäpalveluna suomalaisen terveydenhuollon palveluntuottajan toimesta, tilanne rinnastetaan omatoimiseen Suomeen hoitoon hakeutumiseen, ellei potilaalla ole hoitoon hakeutumisen ennakkolupaa. Kun kyse on omatoimisesta Suomeen hoitoon hakeutumisesta, Kelasta ei makseta korvausta vaan asiakkaan on käännyttävä oman maansa sairausvakuutuslaitoksensa puoleen.

Ennakkolupa etäpalveluhoitoon

Jos asiakkaalla on hoitoon hakeutumisen ennakkolupa ja hän on saanut sen perusteella hoitoa etäpalveluna Suomen julkisen terveydenhuollon palveluntuottajalta, hän maksaa itse vain saman julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun kuin kunnan asukkaat. Hoidon antaja hakee Kelasta valtion korvausta ja Kela laskuttaa todelliset hoitokustannukset edelleen ennakkoluvan myöntäneeltä valtiolta.

Laaja hoito-oikeus

Toisissa EU- tai Eta-valtioissa tai Sveitsissä asuvilla henkilöillä, joilla on ns. laaja hoito-oikeus Suomessa, on oikeus kaikkeen tarvitsemaansa hoitoon tilapäisen Suomessa oleskelunsa aikana. Vaikka tällainen henkilö ei etäpalveluhoitoa saadessaan oleskelisi Suomessa, kustannuksista voidaan maksaa valtion korvaus laajan hoito-oikeuden perusteella. Siten valtion korvaus voidaan maksaa kun etäpalveluhoitoa on annettu esimerkiksi Suomen sairaanhoidon kustannusvastuulle kuuluvalle, toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä asuvalle suomalaiseläkkeensaajalle, joka ottaa ulkomailta etäyhteyden Suomen julkisen terveydenhuollon palveluntuottajaan ja saa hoitoa etäpalveluna.

Ensihoito sairaanhoitopiirin omana toimintana

Ensihoidon kustannukset voidaan ottaa valtion korvauksessa huomioon, jos sairaanhoitopiiri järjestää ensihoidon osana omaa toimintaansa. Katso myös kohta Ei-hyväksyttäviä kustannuksia > Ensihoito yksityisen palvelun tuottajan tai pelastustoimen tuottamana.

Potilashotellin kustannukset

Potilashotellissa yöpymisen kustannuksista voidaan maksaa valtion korvausta, kun yöpyminen on hoidollisista syistä perusteltua ja se perustuu hoitoa antaneen terveydenhuollon ammattihenkilön tekemään arvioon. Näissä tilanteissa potilas olisi muutoin sisäänkirjoitettuna sairaalan vuodeosastolla.

Potilashotellissa yöpyminen voi olla tarpeen muistakin kuin hoidollisista syistä. Asiakas saattaa esimerkiksi asua kaukana hoitolaitoksesta ja joutuu pitkän välimatkan vuoksi yöpymään potilashotellissa lähellä hoitolaitosta ennen tai jälkeen hoidon. Näissä tilanteissa valtion korvausta ei voida maksaa vaan asiakas maksaa itse potilashotellin kustannukset ja hakee jälkikäteen Kelasta sairausvakuutuslain mukaista yöpymisrahaa.

Vainajan hoitokustannukset

Kun kyse on julkisen terveydenhuollon vastuulle kuuluvista vainajan hoitokustannuksista tai kuolinsyyn arvioimisesta aiheutuneista kustannuksista, voidaan kustannuksia korvata valtion korvauksena. Korvattavia kustannuksia voivat olla esimerkiksi ruumiin säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset ja ruumiinavauksen kustannukset, edellyttäen, että kyseiset toimenpiteet ovat kansallisen lain nojalla julkisen terveydenhuollon vastuulla.