Kelan AVH-kuntoutus kuntoutujan arjen selviytymisessä ja sairauden vaikutusten hallinnassa

Kuntoutussäätiö ja Invalidiliitto toteuttivat yhteistyössä tutkimuksen Kelan AVH-kuntoutuksesta. Tutkimus kohdistui Kelan painokevennetyn kävelyn, käden tehostetun käytön kursseihin sekä kommunikaatioon painottuviin kursseihin. Tutkimus toteutui vuosina 2016–2018.

Tutkimuksessa keskityttiin neljään teemaan: 1) kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja kohdentuminen, 2) omaisen osuus ja merkitys kuntoutuksessa, 3) kuntoutuspalvelun toimivuus sekä 4) kuntoutuksen vaikutukset kuntoutujan arjessa selviytymiseen.

Tutkimuksen toteuttaminen

Kuntoutuksen muutosten vaikutuksia kuntoutujille tutkittiin moninäkökulmaisesti. Aineisto koostui AVH-kursseille osallistuneiden kuntoutujien ja heidän kuntoutukseen osallistuneiden läheistensä haastatteluista sekä haastateltavien kuntoutujien kuntoutusasiakirjoista. Lisäksi haastateltiin kyseisiä kuntoutuskursseja toteuttavien palveluntuottajien moniammatilliset työryhmät.

Tutkimustulokset

Laadullisen aineiston avulla piirtyi moninäkökulmainen kuva kuntoutujien arjesta ja kuntoutuskurssin vaikutuksista. Kelan kohdennetut kuntoutuskurssit olivat osa kuntoutujan saamaa muuta kuntoutusta ja kurssin merkitys kuntoutujan toimintakyvyn ja arjessa selviytymisen kannalta oli riippuvainen palveluketjun toimivuudesta kokonaisuutena. Kursseille ohjautumisessa oikea-aikaisesti oli haasteita, eikä terveydenhuollossa ollut aina riittävästi tietoa AVH:n kuntoutusmahdollisuuksista.

Kurssien koetut hyödyt eivät rajoittuneet vain kohdennettujen kurssien teemojen mukaisesti kommunikaatioon, käden käyttöön tai kävelyyn, vaan ilmenivät laajasti monilla eri ICF-luokituksen toimintakyvyn aihealueilla. Kurssin ohjelman koettiin ottavan kuntoutujien toimintakyvyn huomioon laajasti ja yksilöllisesti. Sen sijaan läheisten rooli kursseilla jäi heille itselleen vieraaksi ja hyödyt heidän osaltaan vähäisiksi.

Tulosten perusteella Kelan kohdennetusta AVH-kuntoutuskurssista on hyötyä osana kuntoutujan kuntoutumisen prosessia silloin, kun palvelujärjestelmän muut osaset muodostavat kurssin kanssa mahdollisimman saumattoman kokonaisuuden. Oikea-aikaisen kurssille ohjautumisen varmistamiseksi tarvitaan terveydenhuollossa koordinoitua AVH-kuntoutuksen tietämystä.

Kurssin myötä saavutetut kokonaisvaltaiset hyödyt kuntoutujan toimintakyvyssä säilyvät parhaiten arjessa, jos kurssin jälkeinen kuntoutus on kunnossa ja motivaatio säilyy. Läheisen jaksamisen tukeminen ei tällä hetkellä toteudu kursseilla parhaalla mahdollisella tavalla ja siihen olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota.

Tutkimusjulkaisut

Julkaisu tulossa.