Tutkimusjulkaisut

Kelan tutkimus julkaisee Kelan tutkijoiden sekä yhteistyötahojen – yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten – tutkijoiden vertaisarvioituja tutkimuksia sekä muita ajankohtaisjulkaisuja. Julkaisut ovat ladattavissa verkosta.

Alla luetellaan uusimmat julkaisut ilmestymisjärjestyksessä. Vanhempia tutkimusjulkaisuja voit hakea julkaisuhaulla HELDAn digitaalisesta arkistosta. Voit myös tilata julkaisuja HELDAn kautta. Tutkimusinfo-uutiskirjeestä puolestaan saat ajankohtaista tietoa Kelan tutkimuksen julkaisuista ja tapahtumista.

Uusimmat tutkimusjulkaisut

29.6.2017
Paltamaa J, Erkkilä J, Kanelisto K, Mustonen O, Nousiainen E. Pitkät yhtäjaksoiset yksilöterapiat. Terapioiden merkitys kuntoutujan ja kuntoutuksen eri toimijoiden näkökulmista.
Tutkimuksessa selvitetään kuntoutumisen merkitystä yhtäjaksoisesti yli 5 vuotta avomuotoista yksilöterapiaa saaneille kuntoutujille. Lisäksi tarkastellaan kuntoutuksen toteutumista kuntoutujan, palveluntuottajan ja hoitavan tahon näkökulmasta. Kuntoutuksesta saatu hyöty ulottui kuntoutujan arkeen, osallistumiseen ja elämänlaatuun sekä yhteiskuntaan.
| Raportteja 4 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

29.6.2017
Paltamaa J, Kanelisto K. Terapeuttien näkemyksiä pitkäkestoisista avokuntoutuksista ja niiden perusteista.
Työpaperissa tarkastellaan fysio-, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapeuttien sekä neuropsykologien näkemyksiä pitkistä terapioista. Pitkäkestoiset terapiat koettiin tarpeellisiksi kuntoutuksen vaikuttavuuden näkökulmasta. Toisaalta pitkien terapioiden jatkamiseen suhtauduttiin myös kriittisesti. Terapian päättämistä oli perusteltu useimmiten sillä, että kuntoutujan ei koeta hyötyvän terapiasta.
| Työpapereita 122 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

27.6.2017
Pasternack I, Remahl A, Ahovuo-Saloranta A, Isojärvi J, Mäkinen E. Krooninen väsymysoireyhtymä. Etiologia, diagnostiikka, hoito sekä kuntoutusinterventiot.
Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnostiikkaan ja hoitoon tarvitaan kansalliset suositukset. Oireyhtymä heikentää voimakkaasti potilaan elämänlaatua, mutta sen diagnosointiin ei ole mitään testiä. Tärkeintä on sulkea pois vakavat väsymystä aiheuttavat sairaudet. Tehokkaimpia hoitoja näyttävät olevan asteittain lisääntyvä liikuntaharjoittelu ja kognitiivinen käyttäytymisterapia. Raportissa kerrotaan myös väsymysoireyhtymän taustoista ja hyvän hoidon rakennusosista.
| Raportteja 3 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

26.6.2017
Blomgren J, Maljanen T, Virta L. Yksityisten sairaanhoitopalveluiden käyttö, kustannukset ja Kela-korvaukset vuosina 2013–2016. Kuinka paljon Kela-korvausten alentamiset ovat vaikuttaneet palveluiden käyttöön?
Työpaperissa tarkastellaan, miten yksityisen sairaanhoidon käyttö on muuttunut viime vuosina toteutettujen Kela-korvauksien leikkausten seurauksena. Yksityissektorin lääkärissäkäynneistä, hammashoidosta sekä tutkimuksesta ja hoidosta korvausta saaneiden osuuksia verrattiin vuosien 2013–2016 ensimmäisillä puoliskoilla koko väestössä sekä väestöryhmittäin. Tarkasteluja tehtiin myös yksityispalveluiden käynti- tai toimenpidekohtaisista kustannuksista, korvauksista sekä asiakkaiden maksamista omavastuista.
| Työpapereita 121 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

20.6.2017
Appelqvist-Schmidlechner K, Lämsä R, Tuulio-Henriksson A. Oman väylän kulkijat. Kelan neuropsykiatrisen kuntoutuksen aloittaneiden nuorten aikuisten psykososiaalinen hyvinvointi.
Työpaperissa esitellään Oma väylä -kuntoutuksen aloittaneiden nuorten aikuisten elämäntilannetta ja hyvinvointia kuntoutuksen alkaessa. Kuntoutujilla oli Aspergerin oireyhtymä -diagnoosi ja/tai ADHD- tai ADD-diagnoosi. Julkaisussa käsitellään näiden nuorten toimintakykyä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, terveyskäyttäytymistä sekä heidän kuntoutukselle asettamiaan toiveita.
| Työpapereita 120 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

31.5.2017
Anttila H, Kokko K, Hiekkala S, Weckström P, Paltamaa J. Asiakaslähtöinen Toimintakykyni-sovellus. Kehittäminen ja käytettävyystutkimus.
Työpaperissa kuvataan mobiilisovelluksen luonti toimintakyvyn itsearviointiin. Prototyyppi mahdollisti asiakkaille yksilöllisen ja monipuolisen toimintakykytiedon kuvaamisen, ja se sai asiakkailta hyvää palautetta. He käyttäisivät sitä, jos sovellus olisi saatavilla monessa paikassa ja heidän tietonsa otettaisiin huomioon palveluita suunniteltaessa. Tietojen yhteensopivuus ja siirrettävyys varmistettiin käyttämällä toimintakyvyn kansallista tietomallia ja ICF-luokitusta.
| Työpapereita 119 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

23.5.2017
Mattila-Aalto M, Alakangas H. Putoaville ratkaisu. Työhönvalmennusta ja päihdekuntoutusta nuorille.
Työpaperissa esitellään uusi valmennusmalli nuorille, jotka tarvitsevat tukea opiskelussa tai työelämään pääsyssä mielenterveyteen ja ammatilliseen suuntautumiseen liittyvien ongelmien takia. Lisäksi arvioidaan, minkälaiset elementit valmennuksessa edistävät nuorten sitoutumista valmennukseen.
| Työpapereita 118 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

16.5.2017
Jaakonsaari M, Karttunen A. Lasten psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen työaika- ja kustannusseuranta.
Kotona annettavassa 5–12-vuotiaiden lasten psykiatrisessa perhekuntoutuksessa palveluntuottajien työaikaa kuluu enemmän välilliseen kuin välittömään työhön. Välillisestä työajasta korostuu matkustamisen osuus, joka vaihteli 29–39 prosenttiin. Kuntoutusprosessin kustannukset olivat kuntoutujakohtaisesti laskettuna kalleimmillaan keskimäärin 13 971 euroa ja halvimmillaan keskimäärin 10 627 euroa.
| Työpapereita 117 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

12.5.2017 
Kalliomaa-Puha L, Tuovinen A-K, toim. Sosiaaliturvan rajoilla. Kirjoituksia kansainvälisestä sosiaalioikeudesta.
Teemakirjassa tarkastellaan sosiaaliturvan kansainvälisiä kytkentöjä. Teoksessa selvitetään muun muassa ylikansallisen sääntelyn vaikutuksia kansalliseen sosiaaliturvajärjestelmään. Myös eri maiden välillä esimerkiksi työn tai terveyspalveluiden vuoksi liikkuvien yksilöiden sosiaalisia oikeuksia ja sosiaaliturvaoikeuksien liikkuvuutta ja vaikutuksia selvennetään. Tarkastelussa ovat niin ikään maahanmuuttajien sosiaaliset oikeudet.
| Teemakirja 16 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

11.5.2017
Lämsä R, Appelqvist-Schmidlechner K, Tuulio-Henriksson A. Nuorten neuropsykiatrisen Oma väylä -kuntoutuksen ryhmäkäynnit. Arviointitutkimus.
Työpaperissa arvioidaan nuorten neuropsykiatrisen Oma väylä -kuntoutuksen ryhmäkäyntejä. Mitä mieltä kuntoutujat ovat ryhmistä ja minkälaisia havaintoja tutkija on tehnyt toiminnan sisällöstä, kuntoutujien poissaoloista tai ohjaajien osaamisesta? Lisäksi työpaperissa esitetään kehittämisehdotuksia ryhmäkuntoutuksen toteuttajille ja kehittäjille.
| Työpapereita 116 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

26.4.2017
Aaltonen K. Affordability of medicines from the pharmaceutical system perspective. Comparative analysis of Finland and New Zealand.
Tutkimuksessa tarkastellaan lääkekorvausten riittävyyttä Suomessa ja Uudessa-Seelannissa. Tutkimuksessa keskitytään lääkekorvausjärjestelmien piirteisiin, jotka vaikuttavat lääkkeiden saatavuuteen. Kumpikin järjestelmä sisältää riittävyyteen liittyviä heikkouksia ja vahvuuksia. Suomessa korvauksen taso on matalampi, mutta etenkin uudempien lääkkeiden valikoima laajempi.
| Tutkimuksia 146 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

25.4.2017
Rintala A, Hakala S, Sjögren T, toim. Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi.
Tutkimuksessa selvitettiin etäteknologian vaikuttavuutta terveyteen, toimintakykyyn, työkykyyn, elämänlaatuun sekä toimijuuteen työikäisten liikunnallisessa kuntoutuksessa. Kelan ja terveydenhuollon toimijoiden lisäksi nyt raportoitavista vaikuttavuustiedoista voivat hyötyä muut kuntoutuksesta ja sen suunnittelusta vastaavat tahot sekä liikuntaan ja terveyteen liittyvää ennaltaehkäisevää työtä tekevät tahot.
| Tutkimuksia 145 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

6.4.2017
Tuulio-Henriksson A, Kalliomaa-Puha L, Rauhala P-L. Harkittu, tutkittu, avoin. Marketta Rajavaaran juhlakirja.
Kirjassa pohditaan hyvinvointipolitiikan ja sosiaalityön kehittämisen lähtökohtia. Keskeinen kysymys on tiedon merkitys palvelujärjestelmää koskevassa päätöksenteossa.
| Erillisjulkaisu | sähköinen julkaisu | tiedote |

4.4.2017
Autti-Rämö I, Haataja L, Mäenpää H, Kiviranta T. Paikallisista malleista yhtenäiseen käytäntöön toimintakyvyn arviointimenetelmien valinnassa ja kuntoutuksen suunnittelussa. Esimerkkinä CP-oireisto.
Raportissa kuvataan hankekokonaisuus, joka käynnistyi havaituista toimintakäytäntöjen eroista toimintakyvyn arvion, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa lapsilla, joilla on CP-oireyhtymä. Hankkeen aikana tunnistettiin, pilotoitiin sekä siirrettiin kansalliseen käyttöön yhtenäiset, kliiniseen työhön soveltuvat muutosherkät toimintakyvyn arviointimenetelmät. Yhtenäistäminen edellytti kunnioittavaa yhteistyötä, jatkuvaa koulutusta sekä organisaation tukea.
| Työpapereita 115 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

3.4.2017
Tuovinen A-K. Perustuslainmukainen perustulokokeilu. Perustulokokeilun arviointia perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valossa.
Työpaperissa arvioidaan perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten perustulokokeilulle asettamia keskeisiä reunaehtoja. Kirjoituksen osat on aiemmin julkaistu osana perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehtoja koskevaa esiselvitystä sekä loppuraporttia. Tähän työpaperiin koottuna ne voivat palvella perustulokokeiluiden sarjan tulevien koeasetelmien suunnittelua. Työpaperissa pohditaan myös tulevaa – johtavatko kokeilut kohti perustuloa oikeutena.
| Työpapereita 114 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

14.2.2017
Alanko T, Karhula M, Piirainen A, Kröger T, Nikander R. Kuntoutujan osallistaminen tavoitteenasettamisprosessiin ja tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. Loppuraportti.
Raportissa selvitetään, miten voidaan edistää kuntoutujan osallistumista kuntoutuksen tavoitteiden asettamiseen. Sen lisäksi tarkastellaan kahden kuntoutujaryhmän yhtäläisyyksiä ja eroja tavoitetyöskentelyssä.
| Työpapereita 113 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

30.1.2017
Vainionpää A, Ahoniemi E, Koskinen E, Numminen H, Väärälä E, Pesonen J-M, Suomela-Markkanen T, Haapala E, Kallio-Laine K, Peltonen R. Selkäydinvammaisen hyvä kuntoutuskäytäntö.
Terveydenhuollon, Kelan ja Vakuutuskuntoutuksen moniammatillinen asiantuntijaryhmä on laatinut suosituksen selkäydinvammaisen kuntoutustarpeen arvioinnista ja hyvästä kuntoutuskäytännöstä. Suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa kuntoutuskäytäntöjä valtakunnallisesti sekä helpottaa kuntoutussuunnitelmien laatimista ja kuntoutuspäätösten tekemistä. Suositus tukee Käypä hoito -suositusta.
| Työpapereita 112 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

22.12.2016
Pitkänen S, Saarinen T, Tuusa M, Harju H. Suorapäätössuosituksia ja kuntoutusohjauksen kehittämistä koskeva arviointitutkimus. Koppi kuntoutuksesta -hankkeen kehittävän arvioinnin loppuraportti.
Arviointitutkimuksessa selvitettiin uudenlaisen kuntoutukseen ohjauksen toimintamallin toimivuutta ja siirrettävyyttä vakiintuneeksi käytännöksi. Arvioinnissa tarkasteltiin myös hankkeeseen osallistuneiden Kelan ja eri yhteistyötahojen toimintaa sekä kehittämistyötä ja sen tuloksia. Tutkimus toteutettiin kehittävänä arviointina, jossa tuettiin Kelan ja yhteistyötahojen kehittämistyötä uuden toimintamallin luomiseksi.
| Työpapereita 111 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

20.12.2016
Korpela T. Kansalaiset Kelan toimintaa kehittämässä? Kansalaisten tavat ja mahdollisuudet osallistua Kelan toiminnan kehittämiseen.
Selvityksessä tarkastellaan, millä tavoin kansalaisten mielipiteitä kuullaan Kelan toimintaa kehitettäessä sekä missä määrin kansalaiset osallistuvat kehittämiseen tietämättään. Selvityksessä myös kootaan yhteen Kelassa 2000-luvulla tehty asiakastutkimus.
| Työpapereita 110 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

12.12.2016
Harkko J, Lehikoinen T, Lehto S, Ala-Kauhaluoma M. Onko osa nuorista vaarassa syrjäytyä pysyvästi? Nuorten syrjäytymisriskit ja aikuisuuteen siirtymistä tukeva palvelujärjestelmä.
Seurantatutkimuksessa tarkastellaan 10 vuoden ajalta, miten palvelujärjestelmä tukee heikoimmassa asemassa olevien nuorten työelämään kiinnittymistä. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti vähän koulutetut, psyykenlääkkeitä käyttävät, työkyvyttömyysetuuksia saaneet tai kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään köyhyys- ja syrjäytymisriskejä, palveluprosesseja ja -tarpeita sekä nuorten eri elämänvaiheisiin liittyviä olennaisia hyvinvoinnin osatekijöitä.
| Tutkimuksia 144 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

9.12.2016 
Hussain MA, Kangas O. Is a handful of old tricks better than a sackful of new ones? Generations of research and post-retirement poverty in the European Union.
In welfare state research, it is customary to speak of generations of research: social expenditure; social rights; and the public-private mix in pension schemes. The aim of this working paper is to study to what extent the generations are linked to cross-national differences in old-age poverty measures as 40%, 50%, 60% and 70% of the national median income. The expenditure approach displays the strongest association with the outcome. The two other generations perform less well. All the approaches share the same problem: not only pensions but many other factors have impacts upon the economic situation of the retired population. Furthermore, the dependent variable, old age poverty is an elusive concept that opens need for a new generation of comparative welfare studies.
| Working papers 109 | electronic publication | research in brief | press release (in Finnish)

1.11.2016
Miettinen J, Aaltonen K, Martikainen JE. Lääkemääräysten alkuperän määrittäminen terveydenhuollon käyntitietojen avulla. Menetelmäraportti Oulu-hankkeessa käytetystä algoritmista.
Työpaperissa kuvataan menetelmää, jolla Kelan korvaamat oululaisten lääkeostot yhdistettiin sille terveydenhuollon sektorille (julkinen, työterveys tai yksityinen), jolla lääke oli todennäköisimmin määrätty. Saatavilla ei ollut tietoa siitä, millä sektorilla lääkemääräys oli annettu, joten alkuperäsektori arvioitiin henkilön lääkärissäkäyntitietojen avulla.
| Työpapereita 108 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

24.10.2016
Vuori M, Tuulio-Henriksson A, Sandelin I, Nissinen H, Autti-Rämö I. Kelan monimuotoiseen perhekuntoutukseen ohjautuminen ja perheenjäsenten kuntoutustoiveet.
Kelan tehtävänä on täydentää lapsiperheiden palvelujärjestelmää. Lasten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden hoitoon Kela kehittää vuosina 2010–2018 monimuotoista perhekuntoutusta. LAKU-perhekuntoutuksen tavoitteena on tukea sekä psyykkisesti oireilevia lapsia että heidän perheenjäseniään. Tässä kuvailevassa tutkimusraportissa tarkastellaan monimuotoisen perhekuntoutuksen toimintasisältöjä, perhekuntoutukseen ohjattujen lasten ja perheiden taustatietoja ja perheenjäsenten kuntoutukselle kohdistamia toiveita.
| Raportteja 2 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

17.10.2016
Tillman P, Kaliva K. Kuka ei tilaa taksimatkaansa Kelan tilausvälityskeskuksesta? Rekisteriselvitys sairausvakuutuksen korvaamista taksimatkoista vuonna 2015.
Sairausvakuutuksen korvaamilla taksimatkoilla on vuosina 2010–2014 siirrytty sairaanhoitopiirikohtaisten tilausvälityskeskusten käyttöön. Valtaosa taksimatkoista tilataan näistä keskuksista, mutta edelleen pieni osa tilataan muualta. Tässä julkaisussa tarkastellaan näiden muualta tilattujen taksimatkojen kohdentumista.
| Työpapereita 107 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

13.10.2016
From idea to experiment. Report on universal basic income experiment in Finland.
“From Idea to Experiment” summarizes the central aspects presented in the preliminary report on the universal basic income experiment in Finland. This shortened version tends to make it possible for a non-Finnish speaking reader to get an idea of what our working group had in mind when sketching the initial experimental setting. Furthermore, it includes explanations why the experimental setting defined in the legislative bill deviates from the model sketched in the preliminary report.
| Working papers 106 | electronic publication | research in brief |

30.9.2016
Pitkänen T, Levola J, Tourunen J, Kaskela T, Holopainen A. Aivotoiminnan häiriöiden yhteydessä yleisesti koetut psykososiaaliset vaikeudet. PARADISE24-kyselyn tutkimusperusta.
Aivotoiminnan häiriöt aiheuttavat usein psykososiaalisia vaikeuksia, kuten uni- ja muistivaikeuksia sekä tunne-elämän ja ihmissuhteiden ongelmia. Häiriöiden hoidossa nämä vaikeudet kuitenkin jäävät usein piiloon. Eurooppalaisen tutkimushankkeen kehittämä PARADISE24-kysely auttaa hoitohenkilökuntaa selvittämään, kärsiikö asiakas psykososiaalisista vaikeuksista. Kyselyä voi hyödyntää myös asiakkaan elämäntilanteen seuraamisessa sekä tutkimuksessa.
| Tutkimuksia 143 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

28.9.2016
Karttunen A, Kokko P, Jaakonsaari M, Kahur K. Lääkinnällisen kuntoutuksen luokittelun nykytila. Toimintakyvyn yhteys laitos- ja avomuotoisen kuntoutuksen kustannuksiin.
Suomalaista ja kansainvälistä lääkinnällisen kuntoutuksen luokittelua käsittelevän selvityksen mukaan luokittelun parantamiseksi Suomessa tarvitaan mm. käsitteiden määrittelyä sekä valtakunnalliset ohjeet kuntoutuspotilaan tietojen kirjaamiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös toimintakyvyn yhteyttä kuntoutuksen kustannuksiin AVH:n sairastaneilla. Kuntoutujien alkutilanne vaikutti kustannuksiin enemmän kuin muutokset toimintakyvyssä ja elämänlaadussa. Kustannukset olivat pienempiä niillä kuntoutujilla, joilla muutos parempaan oli voimakkaampaa.
| Työpapereita 105 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

13.9.2016
Koskenvuo K, Mattila K, Koskenvuo M. Masennuksen koettu kuntoutustarve väestössä. Health and Social Support (HeSSup) -tutkimuksen tuloksia.
Laaja väestötutkimus tuo esiin puutteita kuntoutusjärjestelmän kyvyssä vastata masennuksen vuoksi koettuun kuntoutuksen tarpeeseen.  Työstatuksen mukaan tarkasteltuna eniten kuntoutustarvetta masennuksen takia raportoivat työttömänä peruspäivärahalla ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. Masennukseen sairastuneista huomattava osa oli kokenut tarvitsevansa kuntoutusta masennuksen vuoksi, mutta ei ollut sitä joko saanut tai saatu kuntoutus oli koettu riittämättömäksi. Psykoterapian saaminen ja tyytyväisyys oman asuinalueen terveydenhuollon palveluihin lisäsivät todennäköisyyttä riittäväksi koettuun kuntoutukseen.
| Työpapereita 104 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

2.9.2016
Paavonen A-M, Salminen A-L. Kelan ja Ohjaamoiden yhteistyö. Selvitys Kelan roolista nuorten matalan kynnyksen palveluissa.
Ohjaamot ovat alle 30-vuotiaille suunnattuja palvelupisteitä, joista voi saada muun muassa urasuunnitteluun, kouluttautumiseen ja elämänhallintaan liittyvää tietoa ja neuvontaa. Tutkimuksessa kartoitetaan Kelan roolia Ohjaamo-toiminnassa ja kuvataan Ohjaamoiden asiakkaiden ja henkilökunnan Kelaan kohdistuvia tarpeita ja odotuksia. Nuoret toivovat henkilökohtaista ohjausta Kelan etuuksien hakemiseen. Jotta Kela löytäisi paikkansa uudessa nuorten palvelumuodossa, sen tulisi sitoutua Ohjaamo-toimintaan pitkäksi aikaa.
| Työpapereita 103 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

25.8.2016
Tillman P, Miettinen J. Kelan matkakorvausten kohdentuminen vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin oikeutetuille. Rekisteritutkimus Oulusta vuodelta 2013.
Työpaperissa selvitettiin rekisteritietojen perusteella, kuinka suuri osa sairausvakuutuksen perusteella kiireettömistä matkoista maksetuista korvauksista kohdentuu Oulussa henkilöille, joilla on Oulun kaupungin myöntämä oikeus vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin. Noin joka toinen näihin kuljetuksiin oikeutetuista oli saanut myös sairausvakuutuksen matkakorvauksia. Yhteensä he tekivät kuitenkin yli puolet kaikista sairausvakuutuksen korvaamista kiireettömistä matkoista. Nykyisin järjestelmät ovat erilliset, mutta lähivuosina sote-uudistus saattaa lisätä eri kuljetusten välistä yhteistyötä.
| Työpapereita 102 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

11.8.2016
Niemelä M, Pajula H, Kapanen M, Kangas O. Kelan toimistojen lakkauttaminen ja arviot Kelan palveluista. Kuvailevat tulokset.
Tutkimuksessa selvitetään muutoksia Kelassa asioinnissa ja kuntalaisten näkemyksissä paikkakunnilla, joissa Kelan toimistoja on suljettu. Toimiston lakkautus ei välittömästi vähennä toimistossa asiointia tai kannusta verkkoasiointiin. Sen sijaan useissa kunnissa se lisäsi asiointia puhelimitse ja kirjeitse. Väestön mielipiteet ovat usein kielteisiä toimiston lakkautuksen jälkeen, mutta näyttävät lieventyvän ajan myötä.
| Työpapereita 101 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

Viimeksi muokattu 17.7.2017
Sivu päivitetty 19.10.2012