55 Plus -valmennus on toimiva ja kohderyhmälle soveltuva palvelu
Kelassa toteutettiin kuntoutuksen kehittämisprojekti, jossa kokeiltiin ja kehitettiin 55–64-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille valmennuksellista kuntoutuspalvelua ja siihen ohjautumista. Projektissa saatujen kokemusten ja Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan 55 Plus -valmennus on toimiva ja kohderyhmälle soveltuva palvelu. Kuitenkin asiakkaiden ohjaaminen valmennukseen ja työpaikkojen löytyminen valmennuksen ajalle oli kokeilussa haastavaa.
55–64-vuotiaiden työttömien kuntoutuksen kehittämisprojekti toteutettiin vuosina 2020–2023. Projektissa kehitettiin kohderyhmän asiakkaille avointen työmarkkinoiden työpaikoilla toteutuva 55 Plus -valmennus ja uusi kuntoutukseen ohjautumisen malli. Tuoreessa julkaisussa kerrotaan tutkimustuloksista ja kehittämisprojektin kokemuksista.
55 Plus -valmennusta ja siihen ohjautumista kokeiltiin Oulun ja Hämeenlinnan alueilla yhteistyössä työkykyohjelmaan kuuluneen Palveluintegraatiomalli osatyökykyisille -hankkeen ja Hämeenlinnan seudun työllisyyden kuntakokeilun kanssa. Asiakkailta ei edellytetty lääkärinlausuntoa kokeiluun pääsemiseksi. Asiakkaat ohjattiin 55 Plus -valmennukseen toimintakyvyn arvioinnin perusteella. Valmennuksen kesto oli 4–6 kuukautta, ja sen aikana asiakkaat työskentelivät työpaikalla ja tapasivat valmentajaa. Valmentaja oli sekä asiakkaan että työnantajan tukena.
Tutkimuksessa arvioitiin 55 Plus -valmennuksen ja siihen ohjautumisen toimivuutta sekä palvelun aikaista yhteistyötä työpaikoilla. Tutkimuksessa haastateltiin asiakkaita, valmentajia ja työnantajia sekä niitä ammattilaisia, jotka olivat ohjanneet asiakkaita palveluun. Tutkimusaineisto jäi suunniteltua pienemmäksi kokeilun vähäisen asiakasmäärän vuoksi. Kokeiluun osallistui vain 13 asiakasta tavoitellun 90 asiakkaan sijaan.
– Asiakkaiden ohjautumisessa kokeiluun oli suuria haasteita. Tutkimuksen perusteella haasteiden taustalla oli se, että kokeilun aikana oli meneillään useita työllistymistä edistäviä hankkeita ja niistä johtuvia kilpailevia työllistymisen vaihtoehtoja. Asiakkailla ja heitä kokeiluun ohjanneilla ammattilaisilla ei ollut riittävästi tietoa 55 Plus -valmennuksesta ja palvelun rooli jäi epäselväksi, kertoo tutkimuksesta vastaava tutkijayliopettaja Mervi Lepistö Hämeen ammattikorkeakoulusta.
– Ammattilaisten oli kiireisessä työtilanteessa vaikea hahmottaa työttömien palveluvalikoimaa, perehtyä uusiin palveluihin ja löytää aikaa asiakkaiden toimintakyvyn arvioimiseen ja työpaikkojen etsimiseen, toteaa projektipäällikkö Johanna Rouvinen Kelasta.
Ohjautumisen vaikeuksista ja palveluiden päällekkäisyyksistä huolimatta 55 Plus -valmennus koettiin toimivaksi palveluksi, ja asiakkaat ja valmentajat toivovat sille jatkoa. Myös työnantajat kokivat palvelun hyödylliseksi.
– Asiakkaan työllistymisen näkökulmasta olennaista on, että asiakas työskenteli 55 Plus -valmennuksen aikana yrityksessä eikä esimerkiksi palkkatukityössä kunnassa, toteaa Lepistö.
Kelan suunnitelmissa ei ole tässä vaiheessa jalkauttaa 55 Plus -valmennusta. Palvelun järjestäminen Kelan vakiintuneena toimintana edellyttäisi rahoitusta ja lisää tietoa palvelun toimivuudesta.
– Jos tulevaisuudessa halutaan mahdollistaa ikääntyvien työttömien pääseminen Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ilman lääkärinlausuntoa, pitäisi Kelan kuntoutuslakia muuttaa. Lisäksi pitäisi ratkaista, mikä taho arvioi asiakkaan toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen, Rouvinen toteaa.
Julkaisu
55 Plus -valmennus ja siihen ohjautuminen. Kelan kehittämisprojektin kokemukset ja tutkimustulokset (Helda). Mervi Lepistö ja Johanna Rouvinen, toim. Kuntoutusta kehittämässä 36/2023.
Lisätietoa
Lue 55 Plus -valmennuksen asiakkaan kokemuksista: Ikääntyville työttömille mahdollisuus työllistyä – Kelan yhteistyötä Oulussa ja Hämeenlinnassa 55 Plus -valmennuksena (elämässa.fi)