Kuntoutusrobotti voi auttaa kävelemään aivoinfarktin jälkeen – tutkijat kannustavat kokeilemaan robotteja kuntoutuksessa

Robottiavusteinen ja virtuaalitodellisuutta hyödyntävä kuntoutus ovat vaikuttavampia tai ainakin yhtä vaikuttavia kuin muu kuntoutus, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Uudet teknologiat täydentävät perinteistä kuntoutusta ja niistä voi olla hyötyä sekä kuntoutujalle että kuntoutuksen ammattilaiselle.

Lääkinnällisessä kuntoutuksessa kuten kävelykyvyn palauttamisessa aivoinfarktin jälkeen voidaan hyödyntää kuntoutusrobotteja ja virtuaalitodellisuutta, kertoo tuore Kelan rahoittama ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettu tutkimus.

Kuntoutusrobotti voi esimerkiksi lisätä otettujen askeleiden määrää kävelyharjoittelussa ja vähentää terapeutin fyysistä kuormitusta.

–  Kuntoutusrobotin käyttöönotto voi viedä ammattilaiselta aluksi aika paljon aikaa, mutta pitkällä aikavälillä se voi tehostaa toimintaa ja helpottaa myös terapeutin omaa työskentelyä. Esimerkiksi tavanomaista kävelyharjoittelua ohjatessa terapeutti joutuu usein työskentelemään pitkään hankalissa asennoissa, sanoo vanhempi tutkija Eeva Aartolahti Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Uusien teknologioiden käyttö pitää suunnitella kuntoutujalle sopivaksi

Robottien ja virtuaalitodellisuuden käyttö mahdollistaa uudenlaisia harjoittelumuotoja kuten pelillistetty tai robotin ohjaama harjoittelu. Tutkimuksessa nähtiin myös, että toiset kuntoutujat kokivat teknologioiden lisäävän motivaatiota ja tuovan virkistystä ja vaihtelua kuntoutukseen.

Toisaalta joitakin kuntoutujia turhautti esimerkiksi tekniikan huono käytettävyys tai peliharjoittelun kilpailullisuus.

– Robottien ja virtuaalitodellisuuden käyttöä kannattaa ainakin kokeilla kuntoutuksessa nykyistä rohkeammin. Haittavaikutuksia raportoitiin harvoin ja ne olivat lieviä, sanoo koordinaattori Sari Honkanen Jyväskylän yliopistosta.

Kaikille uudet teknologiat eivät syystä tai toisesta sovi, mutta niin on muidenkin kuntoutusmuotojen kanssa. Kuntoutusmenetelmät pitää aina suunnitella kuntoutujalle tai ryhmälle sopiviksi.

Robotit eivät täysin korvaa ammattilaisia

Ammattilaiset eivät nykyisin aina tiedä tarpeeksi robottien ja virtuaalitodellisuuden käytöstä. Siksi osa heistä pelkäsi, että uudet teknologiat korvaavat heidät, vaikka robottien on tarkoitus olla ammattilaisten apuvälineitä. Teknologioiden käyttöön pitäisi kouluttaa jo tutkintokoulutuksessa, mutta myös täydennyskoulutusta tarvitaan.

– Näiden uusien välineiden laajempi hyödyntäminen vaatii sitä, että ammattilaiset tunnistaisivat paremmin, mihin niitä olisi tarkoitus ja kannattaisi käyttää. Parempi tietoisuus vähentäisi pelkoa siitä, että osaaminen ei riitä tai että robotit korvaisivat kuntoutuksen ammattilaisia, sanoo yliopettaja Hilkka Korpi Vaasan ammattikorkeakoulusta.

Tutkijat painottavat myös, että kuntoutuksen ammattilaisia ja kuntoutujia on syytä ottaa mukaan robottien ja muiden kuntoutusta tukevien teknologioiden kehitykseen. Tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää sitä, että laitteet ja sovellukset toimivat varmasti, ovat yksilöllisesti säädettävissä ja käyttökelpoisia kuntoutuksen arjessa.

Tutkimusnäytön kertyminen on hidasta teknologiakehitykseen verrattuna

Kuntoutusrobotteja ja virtuaalitodellisuuden käyttöä kuntoutuksessa on tutkittu monilla kuntoutujaryhmillä, mutta tutkimuksen määrässä ja laadussa on vielä parantamisen varaa, jotta näytön varmuus vahvistuisi. Teknologian kehittyessä myös ymmärrystä kuntoutujien kokemuksista tulee päivittää.

– Aiheesta tarvitaan lisää hyvälaatuista tutkimusta, jossa otokset ovat tarpeeksi suuria ja käytetty teknologia nykyaikaista, jotta voimme luotettavammin arvioida robottien ja virtuaalitodellisuuden vaikuttavuutta kuntoutuksessa. Myös kustannustehokkuudesta tarvitaan lisää tietoa, sanoo yliopettaja Outi Ilves Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Hyvä kuntoutuskäytäntö perustuu tieteeseen

Tutkimustiedon jalostuminen arkivaikuttavuudeksi edellyttää kuntoutuksen ammattilaisilta erityistä asiantuntijuutta ja osaamista. Uutta tieteellistä näyttöä pitää osata sovittaa yhteen kuntoutuksen arjen kanssa.

– Kelan järjestämässä kuntoutuksessa hyvä kuntoutuskäytäntö pohjautuu aina tieteelliseen näyttöön vaikuttavuudesta. Tieteellistä näyttöä täydentävät vakiintuneet ja kokemusperäisesti perustellut menettelytavat, kertoo Kelan asiantuntijalääkäri Tiina Suomela-Markkanen.

Lisätietoja

Alkuperäinen julkaisu: Ilves O, Korpi H, Honkanen S, Aartolahti E, toim. Robottien, virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden vaikuttavuus ja merkityksellisyys lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 159, 2022. 211 s. ISBN 978-952-284-142-1 (nid.), ISBN 978-952-284-143-8 (pdf).