Kelalle on myönnetty selkotunnuslisenssi

Selkokeskus on myöntänyt Kelalle lisenssin selkokielisten materiaalien julkaisemiseen. Kela on ensimmäinen viranomainen, joka on saanut lisenssin. Kelassa on tehty kielen selkoistustyötä pitkäjänteisesti jo vuosien ajan.

Kehitysvammaliiton Selkokeskus on myöntänyt Kelalle selkotunnuslisenssin. Lisenssin myötä Kela voi käyttää selkosuomenkielisissä materiaaleissaan selkotunnusta ja vastata niiden laadusta itse.

– Kela ja Selkokeskus ovat tehneet yhteistyötä jo yli 10 vuotta. Kela on hankkinut monipuolista koulutusta selkokielestä ja varmistanut näin, että Kelassa kielen ja viestinnän asiantuntijoilla on selkokielen osaamista. Selkomateriaaleja ei tästä syystä ole enää tarpeen tarkistuttaa meillä Selkokeskuksessa, kertoo Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä selkotunnuslisenssin myöntöperusteista.   

Selkotunnus on merkki siitä, että julkaisun kieli, ulkoasu ja kuvat noudattavat selkokielen periaatteita. Tunnuksen avulla selkokieltä tarvitsevat ihmiset voivat löytää heille suunnatut materiaalit. 

Kela on ensimmäinen viranomainen, joka on saanut selkotunnuslisenssin. Lisenssi on määräaikainen, ja se on voimassa vuoden kerrallaan. Kelan lisäksi vuosilisenssi on Selkovantaalainen-lehdellä. Pysyvä lisenssi on muun muassa Selkosanomilla ja Ylen Selkouutisilla.

Pitkäjänteistä työtä selkokielen parissa

Kelan ensimmäiset selkokieliset etuusesitteet julkaistiin jo vuonna 2010 ja selkokieliset verkkosivut vuonna 2019. Selkokielisten julkaisujen kielestä vastaa Kelan oma kielenhuolto. Ulkoasusta ja kuvituksesta vastaavat Kelan visuaalisen viestinnän asiantuntijat.

– Selkotunnuslisenssi on hieno tunnustus siitä työstä, jota Kelassa tehdään selkokielisten materiaalien parissa. Samalla lisenssin mukana tulee myös aikaisempaa suurempi vastuu julkaisujen laadusta ja kehittämisestä, kertoo kielenhuoltaja Mikko Juvonen.

Selkokieli on kielen muoto, joka on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan helpompaa kuin yleiskieli. Se on tarkoitettu niille, joille yleiskieli on liian vaikeaa. Selkokielistä viestintää voivat tarvita esimerkiksi ihmiset, joilla on kehitysvamma, lukivaikeus tai muistisairaus. Myös maahanmuuttajat ja muut kielenoppijat voivat tarvita selkokieltä siihen asti, kun kielitaitoa karttuu. Selkokeskuksen arvion mukaan yli 10 % suomalaisista tarvitsee selkokieltä.

Ymmärrettävämpiä etuuksia selkokielellä

Kelan selkokielisiä etuusesitteitä päivitetään vuosittain. Nyt esitteitä on yhteensä 9 aihepiiristä, ja uusin esite käsittelee kuntoutusta. Esitteitä on myös eläkeläisille, lapsiperheille, opiskelijoille ja asevelvollisille. Näiden lisäksi omat esitteet on sairastamisesta ja vammaistuista, toimeentulotuesta, työttömyydestä, yleisestä asumistuesta sekä ulkomailta Suomeen tai Suomesta ulkomaille muuttamisesta.

– Selkokieliset materiaalit ovat Kelalle tärkeitä, eikä esitteitä julkaistakaan enää suomeksi kuin selkokielellä. Kelassa ymmärretään, että asiakkaista moni tarvitsee selkokieltä. Selkokieli voi myös säästää aikaa ja rahaa, kun ihmiset pystyvät sen ansiosta hoitamaan asioitaan itse, huomauttaa Juvonen.

Selkosuomenkielisillä verkkosivuilla oli vuonna 2023 yli puoli miljoonaa kävijää. Kutakin etuusesitettä painetaan 13 000 – 76 000 kappaletta vuodessa, ja yhteensä esitteiden painomäärä on yli 300 000 kappaletta vuodessa.

Painettuja esitteitä saa Kelan palvelupisteistä ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kelan kumppanit voivat tilata esitteitä maksutta sähköpostilla osoitteesta lomakevarasto@kela.fi. 

Tutustu Kelan selkosivuihin

Kelan tuet selkokielellä (kela.fi)
Selkokieliset esitteet verkossa (kela.fi)   

Lue lisää

Selkokielen määritelmä (selkokeskus.fi)
Hae selkotunnusta (selkokeskus.fi)