Lasten antibioottireseptien kausipiikki jäi näkemättä koronarajoitusten aikana | KelaSiirry sisältöön
Tiedote

Lasten antibioottireseptien kausipiikki jäi näkemättä koronarajoitusten aikana

Julkaistu 30.8.2022

Alle kouluikäisille lapsille kirjoitettujen antibioottireseptien lukumäärä romahti, kun koronarajoitukset astuivat voimaan keväällä 2020. Koronarajoitusten aikana antibioottimääräyksissä ei esiintynyt juuri lainkaan tavanomaista kausivaihtelua.

Kun koronapandemia alkoi, 0–6-vuotiaille lapsille kirjoitetut antibioottireseptit vähenivät nopeasti. Reseptien määrä oli selvästi tavanomaista pienempi huhtikuusta 2020 elokuuhun 2021.

– Normaaliolosuhteissa antibioottireseptien tilastoissa näkyy aina voimakas kausivaihtelu. Kausivaihtelu mukailee sitä, kuinka paljon erilaisia infektiosairauksia on liikkeellä, kertoo Kelan erikoistutkija Heini Kari.

Syksyllä 2021 alle kouluikäisille lapsille kirjoitettujen antibioottireseptien lukumäärä palasi vastaavalle tasolle kuin ennen koronarajoituksia.

– Infektiokierteitä ei päässyt koronarajoitusten aikana syntymään yhtä paljon, kun aikuiset ja lapset jäivät kotiin, jos heillä oli koronaan viittaavia oireita, arvioi Kari.

Syksyllä 2021 yksityisellä sektorilla määrättiin enemmän antibiootteja kuin julkisella sektorilla

Tavanomaisesti alle kouluikäisille lapsille on määrätty hieman enemmän antibiootteja julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla.

Syksyllä 2021 tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Ensimmäistä kertaa tutkijoiden tarkastelemalla viiden vuoden ajanjaksolla yksityisellä sektorilla määrättiin enemmän antibiootteja alle kouluikäisille lapsille kuin julkisella sektorilla.

Muutoksen syitä ei voi selittää pelkästään tämän rekisteritarkastelun perusteella.

– Yksityisellä sektorilla käytiin mahdollisesti enemmän julkisen sektorin resurssipulan ja siitä kertoneen uutisoinnin vuoksi. Tiedämme aikaisemman tutkimuksen perusteella, että keskeinen perustelu yksityisen valinnalle on käsitys siitä, että hoitoon pääsee helpommin yksityisellä, sanoo Kari.

Lisätietoja

Kelan tutkijat Heini Kari, Hanna Koskinen, Hanna Rättö ja Leena Saastamoinen kirjoittivat aiheesta pidemmin Kelan tutkimusblogissa.

Sivu päivitetty 30.8.2022