Tiedon liikkuvuus on Kelan asiakkaiden etu – työryhmä edistämään tiedonvaihtoa etuuksien virheellisten maksujen ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi
Virheellisten maksujen ja etuuksien väärinkäytön vähentäminen ennakoivasti on tärkeää, koska takaisinperintä on asiakkaan kannalta ikävää.
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut Kelan työryhmän, jonka tavoitteena on Kelan tiedonsaantioikeuksien ja tiedonvaihdon lisääminen sosiaaliturvaetuuksien virheellisten maksujen ja väärinkäytösten vähentämiseksi.
Sosiaaliturvaetuuksien myöntäminen edellyttää useita tietoja, joista osan Kela saa muilta viranomaisilta teknisten rajapintojen kautta, mutta osan tiedoista asiakas joutuu toimittamaan Kelaan itse. Puutteelliset ja virheelliset tiedot johtavat liikamaksuihin, ja liikamaksun takaisinperintä on asiakkaan kannalta ikävä tilanne. Takaisinperintä myös työllistää Kelaa, ja perintä olisi estettävissä, jos oikeat tiedot saataisiin ajallaan. Asiakkailta jää etuuksia myös saamatta, koska tietojen toimittaminen koetaan hankalaksi.
Virheellisten maksujen ja etuuksien väärinkäytön vähentäminen ennakoivasti olisi tärkeää myös siksi, että kaikkia virheellisiä maksuja ei saada perittyä takaisin.
Kelan etuuksia oli 31.12.2024 takaisinperittävänä yhteensä 140 milj. euroa. Vuonna 2024 etuuksia perittiin noin 114 milj. euroa, mikä on kolme milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Eniten perittiin takaisin opintotukia (noin 38 milj. euroa, joka sisältää opintotuen tulovalvonnan) ja yleistä asumistukea (noin 37 milj. euroa).
Vuonna 2024 sosiaaliturvan väärinkäytösepäilyjä oli yhteensä 1 100, ja niitä vastaava rahamäärä oli yhteensä noin 7,2 milj. euroa.
Pankkitietojen luovutus jouduttaisi etuuksien saamista
Suurin osa liikamaksuista syntyy tahottomasti, eikä Kelan asiakas voi vaikuttaa niiden syntymiseen. Syynä voi olla esimerkiksi se, että asiakkaalle myönnetään takautuvasti etuus, joka vaikuttaa toiseen, jo aiemmin myönnettyyn etuuteen.
– Liikamaksuja, kuten myös etuuksien väärinkäytöksiä, voitaisiin ehkäistä nykyistä paremmalla tiedon liikkuvuudella ja tietojen ristiinkäytöllä, kun Kela jatkossa saisi suoraan toisilta viranomaisilta ajantasaiset tiedot esimerkiksi asiakkaan tuloihin liittyvistä muutoksista. Tämä olisi myös asiakkaan etu, sanoo Kelan lainsäädännön kehittämisjohtaja Auli Valli-Lintu.
Kela tarvitsisi myös oikeuden saada sähköisesti pankeilta tai luottolaitoksilta tiedot, jotka asiakkaan täytyy toimittaa etuuden myöntämistä varten. Tällä hetkellä asiakas toimittaa tiedot itse Kelaan. Työryhmän tehtävänä on selvittää pankki- ja maksutilien tietojen saamista nykyistä tehokkaammin Tullin ylläpitämän pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän (PMJ-järjestelmä) kautta.
– Ymmärrämme, että aihe on herkkä. Kela haluaisi ne pankki- ja tilitiedot, jotka asiakkaan on jo nyt lain perusteella toimitettava ja joilla voidaan varmistaa päätöksen oikeellisuus. Tavoitteena ei ole laajentaa tiedonsaantioikeuksia yleisesti asiakkaan taloudelliseen tilanteeseen, vaan nopeuttaa ja helpottaa asiakkaan etuusprosessia ja varmistaa päätöksen oikeellisuus, sanoo Valli-Lintu.
Kela voi tällä hetkellä vastaanottaa tietoja muilta viranomaisilta, kuten Verohallinnolta tai Maahanmuuttovirastolta. Työryhmän on tarkoitus edistää sitä, että myös tietojen oma-aloitteinen luovutus Kelasta muille viranomaisille tulee mahdolliseksi.
Kelan tiedonvaihtoa edistävän työryhmän toimikausi on 16.6.–1.12.2025. Työryhmään osallistuu asiantuntijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Kelasta, Tullista ja sisäministeriöstä.