Hintojen nousu vei yli 60 000 kotitaloutta köyhyyteen – lapsilisän muutokset lieventäisivät lapsiperheköyhyyttä vain vähän | KelaSiirry sisältöön
Tiedote

Hintojen nousu vei yli 60 000 kotitaloutta köyhyyteen – lapsilisän muutokset lieventäisivät lapsiperheköyhyyttä vain vähän

Julkaistu 14.9.2022

Noin 62 000 uutta kotitaloutta, joista 16 000 on lapsiperheitä, on joutunut köyhyyteen. Tutkijoiden mallinnuksen mukaan julkisuudessa esitetyt muutokset lapsilisäjärjestelmään vaikuttaisivat lapsiperheköyhyyteen vain vähän – osa jopa lisäisi sitä merkittävästi.

Köyhyysaste on uuden mallinnuksen mukaan noussut yhteensä 2,5 prosenttiyksikköä Ukrainan sodan ja energiakriisin seurauksena. Noin 62 000 kotitaloutta on siis joutunut köyhyyteen. Näistä noin 16 000 on lapsiperheitä.


Julkisuudessa on esitetty useita ehdotuksia lapsilisäjärjestelmän muuttamiseksi muun muassa lievittämään hintojen nousun vaikutusta lapsiperheisiin. Kela, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla, Turun yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos mallinsivat lapsilisäjärjestelmän muutosten vaikutuksia lapsiperheköyhyyteen.

– Energian kallistuminen on monelle lapsiperheelle erityisen vaikeaa siksi, että sen kulutusta on vaikeaa vähentää. Tällä hetkellä ei myöskään ole oikein mahdollisuutta vaihtaa halvempaan, sanoo Kelan tutkija Tapio Räsänen.


Lapsilisäjärjestelmän muutokset eivät yksin riitä lapsiperheköyhyyden ratkaisuksi

Lapsilisän kymmenen prosentin korotus laskisi lasten köyhyysastetta vain noin puoli prosenttiyksikköä. Muutos korjaisi siis ostovoiman heikkenemistä vain vähän pienituloisilla perheillä. Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korottaminen puolestaan laskisi lapsiperheköyhyyttä vain 0,1 prosenttiyksikköä.

– Lapsilisään kohdistuu paljon keskustelua ja odotuksia. Se kattaa kuitenkin vain pienen osan lasten kuluista eikä sen maltillinen korotus yksin riitä korjaamaan ostovoiman heikkenemistä. Ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen tulee etsiä myös kohdennetuista etuuksista ja palveluista, toteaa Itlan tutkimusprofessori Tiina Ristikari.

Jos sekä lapsilisää että sen yksinhuoltajakorotusta korotettaisiin kymmenen prosenttia, lasten köyhyysaste laskisi noin puoli prosenttiyksikköä. Tämä vastaa noin viittätuhatta lasta.

Lapsilisän veronalaisuus lisäisi entisestään lapsiperheköyhyyttä

Tutkijat selvittivät myös, miten lapsilisän verottaminen vaikuttaisi lapsiperheköyhyyteen. Mallinnuksen mukaan se tarkoittaisi 25 000 lasta lisää köyhyydessä.

– Lapsilisän verottamisella säästettäisiin julkisia varoja merkittävästi, mutta se lisäisi lapsiköyhyyttä merkittävästi. Erityisesti yksinhuoltajaperheiden tilanne heikkenisi entisestään, sanoo Ristikari.

Näin mallinnus totetutettiin

Mallinnukseen käytettiin SISU-mikrosimulointimallia. Hintojen nousun laskelman perustuvat varovaiseen arvioon 12 prosentin ruuan, 15 prosentin liikenteen ja 8 prosentin asumisen kustannusten noususta maaliskuusta 2021 nykyhetkeen.

Lapsilisäjärjestelmän muutosten mallinnus on Itlan, Kelan, Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen toinen osa. Mallinnuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin, mikä on hintojen nousun vaikutus minimibudjettiköyhyyteen eli siihen, että tulot ovat pienemmät kuin kohtuullisen minimikulutuksen menot.

Mallinnuksessa ei arvioitu jo päätettyjä politiikkatoimia tai lapsilisäjärjestelmän muutosten kustannuksia. 

Lisätietoja

Kelan, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat kirjoittivat aiheesta tarkemmin Kelan tutkimusblogissa.

Sivu päivitetty 14.10.2022