NUOTTI-valmennus antaa nuorelle valmiudet pärjätä itsenäisesti

Pitkään jatkunut kasvu nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä on kääntynyt laskuun. Samaan aikaan entistä useampi nuori on päässyt opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia tukevaan ammatilliseen kuntoutukseen. Erityisesti NUOTTI-valmennus saa nuorilta kiitosta. 

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien nuorten määrä on laskenut hienoisesti. Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkettä sai 25 299 nuorta, kun vuonna 2022 luku oli 25 140. 

Samalla yhä useampi nuori saa ammatillista kuntoutusta. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita saaneiden määrä on nelinkertaistunut kolmessa vuodessa. 

Vuonna 2019 nuorten ammatillisen kuntoutuksen palveluita sai noin 2 600 nuorta, vuonna 2022 jo lähes 10 000 nuorta. 
 
– On ehdottomasti hyvä asia, jos nuorten toimintakykyä ja opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia saadaan tuettua kuntoutuspalveluilla. Kuntoutusetuuksiin verrattuna työkyvyttömyyseläke on passiivinen etuus, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo.

NUOTTI-valmennus on nuorten ammatillisen kuntoutuksen palveluista suosituin

Yksi nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista on NUOTTI-valmennus, joka erottuu selvästi tilastosta. Vuonna 2022 valmennusta sai 9 261 nuorta, ja saajien määrä on nelinkertaistunut vuodesta 2019. 

NUOTTI-valmennus on tarkoitettu 16–29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea jokapäiväisen elämän haasteisiin tai tulevaisuuden suunnitteluun. Nuori voi hakea valmennukseen, jos hänellä ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai opinnot ovat vaarassa keskeytyä. 

Viisikuukautisen valmennuksen aikana nuori tapaa 20 kertaa hänelle nimettyä valmentajaa. Nuoret ovat kokeneet valmennuksen toimivaksi ja antavan konkreettista apua.

Kuten muihinkin nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluihin, NUOTTI-valmennukseen voi hakea ilman sairaus- tai vammadiagnoosia. Orpon hallituksen ohjelmassa kuitenkin esitetään vuoden 2019 lainmuutoksen perumista. 

NUOTTI-valmennus toimii nuoren ehdoilla

Nuorten pääsy ammatilliseen kuntoutukseen helpottui vuonna 2019. Tuolloin voimaan tuli laki, jonka mukaan 16–29-vuotias nuori voi saada ammatillista kuntoutusta ilman sairaus- tai vammadiagnoosia.  

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tutkimushanke on tarkastellut NUOTTI-valmennuksen onnistumista lainmuutoksen jälkeen. Tutkijayliopettaja Paula Hakala ja lehtori Raija Koskinen olivat mukana hankkeessa. 

– Valmennuksen ehdoton vahvuus on, että siihen voi hakeutua matalalla kynnyksellä, ilman lähetettä tai diagnoosia. Hakuprosessi on mahdollisimman mutkaton ja apua saa nopeasti, ennen ongelmien kasautumista, Hakala sanoo.

Nuori saa päättää, millaiset tavoitteet hän asettaa valmennukselle ja mihin toivoo apua. Opiskelun tai työn este voivat olla esimerkiksi haasteet elämänhallinnassa, jolloin valmennuksessa keskitytään niiden korjaamiseen. 

HAMKin selvityksen mukaan nuoret kokevat, että valmennus antoi heille aiempaa paremmat valmiudet ongelmanratkaisuun ja itsenäiseen elämään. He saivat valmentajalta konkreettista tukea, kuten apua raha-asioiden selvittelyyn ja opiskelu- tai työpaikan hakemiseen. 

Nuorille syntyi valmennuksen ansiosta luottamus tulevaan ja siihen, että he pärjäävät. 

Valmennukseen pitää päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

Valmennusta saavien nuorten elämäntilanteet vaihtelevat. Koskisen mukaan yksi monia nuoria yhdistävä tekijä on kuitenkin se, ettei heidän elämässään ole ollut luotettavaa aikuista.
 
– Nuorella on sama valmentaja läpi valmennuksen. Valmentaja voi esimerkiksi tulla nuoren mukaan viranomaistapaamisiin ja varmistaa, että nuori saa ne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joihin on oikeutettu, Koskinen kuvaa. 

Hakalan ja Koskisen mukaan valmennus pienentää nuoren riskiä kadota apua tarjoavien palveluntarjoajien tutkasta. Kelan järjestämänä palveluna valmennukseen pääsee asuinkunnasta riippumatta.

Vaikka NUOTTI-valmennuksen kävijämäärä on kasvanut, tulisi Hakalan ja Koskisen mukaan pohtia, miten valmennus tavoittaisi yhä useamman tukea tarvitsevan nuoren mieluiten heti peruskoulun jälkeen. Haastatellut nuoret kokivat, että he olisivat hyötyneet valmennuksesta jo paljon aiemmin. 

– Valmennusten jatkokausien hakemisen pitäisi olla nykyistä sujuvampaa. Lisäksi tulisi varmistaa, että nuori saa halutessaan jatkaa saman valmentajan kanssa. On tärkeää, että valmennukseen pääsyn kriteereitä ei muuteta, vaan nuori saa kuntoutusta jatkossakin ilman terveydenhuollon lähetettä, Hakala sanoo. 

Lisätietoa

Tietopaketti nuorten ammatillisesta kuntoutuksesta 
Tutkimus NUOTTI-valmennuksen toteutumisesta (HAMK)
Tutkimusblogi: Nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytysten tiukentaminen ei todennäköisesti toisi säästöjä vaan lisäisi kustannuksia