Tutkimus: toimeentulotuen saajat käyttävät julkisia terveyspalveluita ja saavat Kelan terveysperusteisia etuuksia yleisemmin kuin muut | Henkilöasiakkaat | KelaSiirry sisältöön

Tutkimus: toimeentulotuen saajat käyttävät julkisia terveyspalveluita ja saavat Kelan terveysperusteisia etuuksia yleisemmin kuin muut

Julkaistu 1.12.2023

Kelan tutkijat selvittivät ensimmäistä kertaa systemaattisesti, miten toimeentulotuen saajat käyttävät erilaisia terveyspalveluita eri sektoreilla verrattuna muuhun väestöön. Toimeentulotuen saajat käyttävät muuta väestöä yleisemmin julkisia terveyspalveluita mutta harvemmin yksityisiä palveluita ja työterveyspalveluita. Suurin ero julkisella sektorilla löytyy mielenterveyspalveluiden käytöstä.

Tutkimuksista tiedetään, että matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla ihmisillä on heikompi terveys kuin muilla. Ilmiö näkyy myös Kelan tuoreessa tutkimuksessa, jossa tutkijat vertasivat, kuinka toimeentulotuen saajat käyttävät terveyspalveluita ja saavat Kelan terveysperusteisia etuuksia verrattuna muuhun väestöön. Terveysperusteisia etuuksia ovat esimerkiksi lääkekorvaukset ja sairauspäiväraha. Tutkimuksessa hyödynnettiin Helsingin ja Oulun aikuisväestöä koskevia rekisteriaineistoja. 

Oululaiset toimeentulotuen saajat käyttivät selvästi muuta väestöä yleisemmin erilaisia julkisia terveyspalveluita, mutta harvemmin yksityisiä palveluita ja työterveyspalveluita. Kun eri sektoreiden palveluita tarkastellaan kokonaisuutena, erot ovat huomattavasti pienempiä.

– Erot julkisten, yksityisten ja työterveyspalveluiden käytössä kertovat siitä, että suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän eri sektorit ovat jossain määrin eriytyneet palvelemaan eri väestöryhmiä, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.

Useissa palveluissa erilaiset taustatekijät selittävät merkittävän osan toimeentulotukea saaneiden henkilöiden ja verrokkiryhmän välisistä eroista. Esimerkiksi toimeentulotuen saajien työtilanne ja tulot selittävät osittain sitä, että toimeentulotuen saajat käyttävät useammin useita julkisia palveluita ja harvemmin työterveyshuoltoa ja yksityistä sairaanhoitoa.

Toimeentulotuen saajat käyttävät julkisia mielenterveyspalveluita huomattavasti useammin kuin muut 

Myös julkisen sektorin sisällä tutkijat löysivät huomattavia eroja siinä, kuinka toimeentulotuen saajat ja verrokkiryhmä käyttivät eri terveyspalveluita. Erot olivat pieniä esimerkiksi julkisen avoterveydenhuollon vastaanottokäynneissä ja erikoissairaanhoidon käynneissä.

Suurin ero toimeentulotuen saajien ja verrokkien välillä oli julkisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden käytössä. Julkisia mielenterveys- ja päihdepalveluita oli käyttänyt lähes kolmannes oululaisista toimeentulotuen saajista, mutta vain viisi prosenttia verrokeista.

– Toimeentulon niukkuus on vahvasti yhteydessä mielenterveysongelmiin, mikä voi osittain selittää suurta eroa julkisten mielenterveyspalveluiden käytössä. Toisaalta sekin voi vaikuttaa, että parempituloisilla on useammin mahdollisuus käyttää työterveyden tai yksityisen sektorin mielenterveyspalveluita, sanoo Blomgren.

Perustoimeentulotuen siirto Kelaan vahvisti yhteyttä toimeentulotuen ja terveysperusteisten etuuksien välillä

Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että toimeentulotuen saajilla oli muita suurempi todennäköisyys ostaa sairausvakuutuksesta korvattavia reseptilääkkeitä sekä saada Kelan maksamia lääkekorvauksia, matkakorvauksia, sairauspäivärahoja tai kuntoutusrahoja.

– Toimeentulotuen saajat sairastavat keskimäärin enemmän kuin muu väestö, mikä selittää lääkeostoja ja matkoja. Toimeentulotuen saajille myös voidaan korvata täysimääräisesti tarpeelliset reseptilääkkeet. Toisaalta esimerkiksi suuret lääkekustannukset tai pienet sairauspäivärahat voivat johtaa toimeentulotuen saamiseen. Vaikutuksia on siis ikään kuin kahteen suuntaan, selittää Blomgren.

Vastuu perustoimeentulotuen järjestämisestä siirrettiin kunnilta Kelalle vuonna 2017. Helsinkiläisiä koskevaa aineistoa hyödyntäneen analyysin mukaan yhteys toimeentulotuen ja terveysperusteisten etuuksien välillä vahvistui siirron jälkeen.

– Kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelaan, se tuli saman organisaation hoidettavaksi kuin terveysperusteiset etuudet. Kelan on ollut sen jälkeen helpompi tarkistaa, mihin etuuksiin asiakkaalla on oikeastaan oikeus, sanoo Blomgren.

Saumaton yhteistyö Kelan ja hyvinvointialueiden soten välillä tärkeää

Yksi tavoite perustoimeentulotuen siirtämisessä Kelaan oli järjestelmän tehostaminen. Vahvistunut yhteys toimeentulotuen ja terveysperusteisten etuuksien välillä viittaisi siihen, että tämä tavoite on terveysperusteisten etuuksien näkökulmasta toteutunut.

Nykyisin toimeentulotuen järjestämisvastuu on jaettu niin, että Kela hoitaa perustoimeentulotuen ja hyvinvointialueiden sosiaalitoimi täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen. Kela ja hyvinvointialueet tekevät yhteistyötä toimeentulotuen hakijoiden palvelussa ja ohjauksessa.

– Kun toimeentulotuen toimeenpanoa kehitetään, pitäisi vahvistaa entisestään yhteistyötä myös hyvinvointialueiden terveyspalveluiden kanssa. Se auttaisi ohjaamaan asiakkaita ajoissa niihin terveyspalveluihin, joita he juuri silloin tarvitsevat, sanoo Blomgren.

Lisätietoa

Alkuperäinen julkaisu: Blomgren, J., Korpela, T., & Rättö, H. (2023). Toimeentulotuen saajien terveysperusteisten etuuksien ja terveyspalveluiden käyttö: Rekisteritarkastelu Helsingistä ja Oulusta. Kela.

Kelan tutkijat ovat kirjoittaneet aiheesta tarkemmin myös Kelan tutkimusblogissa:

Sivu päivitetty 1.12.2023