Tutkimus: Masennuksen hoito on puutteellista ennen Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakemista | Tietoa Kelasta | KelaSiirry sisältöön

Tutkimus: Masennuksen hoito on puutteellista ennen Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakemista

Julkaistu 3.10.2023

Työkyvyttömyyttä aiheuttavista sairauksista yleisin on masennus. Sen hoitamiseen on tutkitusti tehokkaita vaihtoehtoja, mutta niitä ei kuitenkaan ole monella kokeiltu ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista, kertoo tuore tutkimus.

Kuvio: Masennuksen vuoksi Kelan työkyvyttömyyseläkettä vuonna 2019 hakeneiden saama hoito 12 kuukauden aikana. Kuviosta näkee, että masennuksen hoito näyttää toteutuvan puutteellisesti Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla. Kymmenellä prosentilla ei ollut vuoden aikana masennuslääkkeiden ostoja tai kuntoutuspsykoterapiaa. Vain kahdellatoista prosentilla oli sekä kuntoutuspsykoterapiaa että masennuslääkkeitä.
Kelan tutkijat selvittivät, millaisia hoitomuotoja on kokeiltu ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista niillä henkilöillä, jotka hakivat Kelan työkyvyttömyyseläkettä masennuksen vuoksi vuonna 2019. Tulosten mukaan hoito on usein ollut puutteellista.

– Masennuksen aiheuttamasta työkyvyttömyydestä koituu todella paljon kustannuksia sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Olisi hyvin tärkeää, että erilaisia tutkitusti toimivia hoitomuotoja kokeillaan kattavasti ennen kuin päätetään hakea työkyvyttömyyseläkettä, sanoo Kelan tutkijalääkäri Tero Kujanpää.

Lääkehoito on yleistä, kuntoutus harvinaista

Tutkimus osoitti, että työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista pieni osa sai Kelan kuntoutuspsykoterapiaa tai muuta Kelan kuntoutusta. Masennuslääkkeiden käyttö oli yleistä.  

Hakijoista 89 % oli ostanut masennuslääkkeitä työkyvyttömyyseläkkeen hakemista edeltäneen vuoden aikana. Hakemusta edeltävän neljän kuukauden aikana puolestaan 80 % oli ostanut masennuslääkkeitä.

Kelan kuntoutusta oli saanut vain 25 % hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Kuntoutuspsykoterapiaa oli saanut vuoden aikana 14 % hakijoista ja viiden vuoden aikana 19 % hakijoista. Ammatillista kuntoutusta oli saanut 9 % vuoden aikana ja 17 % viiden vuoden aikana.

Vain 12 % hakijoista oli sekä ostanut masennuslääkkeitä että saanut kuntoutuspsykoterapiaa hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Pelkkää lääkehoitoa oli saanut 76 %, ja pelkkää kuntoutuspsykoterapiaa vain 2 %.

– Masennuslääkkeet ja psykoterapia toimivat tutkitusti parhaiten yhdessä. Osa hakijoista on voinut saada muutoin kuin Kelan kautta rahoitettua psykoterapiaa, mutta on silti huolestuttavaa, että yhdistelmä on aineistossamme näin harvinainen, Kujanpää sanoo.

Tutkimuksen rajauksia

Tutkimus rajautui Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakijoihin (3604 henkilöä), jotka eivät olleet saaneet työkyvyttömyyseläkettä edellisen vuoden aikana. Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla työhistoria on yleensä lyhyt tai vakiintumaton verrattuna niihin, jotka hakevat työkyvyttömyyseläkettä työeläkelaitoksilta. Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla voi myös olla enemmän hoidon esteitä, esimerkiksi ei taloudellisia edellytyksiä kuntoutuspsykoterapiaan.

Tutkimus rajautui Kelan rekisteritietoihin, joten muualla terveydenhuollossa toteutuneita psykoterapioita ei aineistossa näy. Tiedetään kuitenkin, että monissa paikoissa mahdollisuuksia tiiviisiin psykoterapioihin ei ole riittävästi.

Lisätietoa

Alkuperäinen tutkimus: Kujanpää, T., Jäppinen, S., Rantanen, M., Suominen, K., Pohjolainen, V., & Luoto, R. (2023). Medication and rehabilitation of persons applying for disability pension due to depression: a register-based retrospective study from Finland. Nordic journal of psychiatry, 1–6. Advance online publication.

Sivu päivitetty 3.10.2023

Mitä mieltä olet sivusta?