Veteraanitilastot: Kelan etuuksia sotiemme veteraaneille vuosikymmenten aikana 8 miljardia – tukien kokonaisuus huomattavasti suurempi

Sotiemme veteraaneille on maksettu arviolta yli 40 miljardia euroa tukia ja palveluita sotien jälkeen. Kelasta veteraanit ovat saaneet heille erikseen suunnattuja etuuksia vuodesta 1971 alkaen. Enimmillään Kelan veteraanietuuksia sai noin 267 000 henkilöä, syyskuussa 2023 enää reilu 2 000.

Sotiemme veteraanit ovat saaneet Kelasta erityisiä veteraanietuuksia vuodesta 1971 alkaen. Silloin tuli voimaan rintamasotilaseläkelaki, jossa säädettiin rintamasotilaseläkkeistä ja rintamalisistä. 

Suomen sotiin 1939–1945 ja miinanraivaukseen osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Heistä kaatui yli 90 000 ja vammautui yli 200 000.

Jokainen veteraani on oikeutettu rintamalisään, ja siksi veteraanien määriä on usein arvioitu rintamalisän saajien perusteella. Suurimmillaan rintamalisän saajien määrä oli vuonna 1989, jolloin saajia oli vajaa 267 000. Syyskuussa 2023 rintamalisää sai enää 2 271 henkilöä, joista 58 prosenttia oli naisia.

– Viimeinen kokonainen sotapalvelukseen kutsuttu ikäluokka oli vuonna 1925 syntyneet, jotka ovat nyt 98-vuotiaita. Suurin osa sotiemme veteraaneista on jo luonnollisesti poistunut keskuudestamme, sanoo Kelan vastaava analyytikko Jukka Hänninen.

Näin veteraanietuuksien saajajoukko laajeni

Rintamasotilaseläkelaki säädettiin 1970-luvulla samassa yhteydessä, kun kansaneläkelakia muutettiin ja uusia eläkelajeja otettiin käyttöön Suomessa. Vuoden 1971 jälkeen veteraanien etuuksiin on kuitenkin tullut useita muutoksia ja tasokorotuksia.

Rintamalisien ensimmäinen uusi saajajoukko olivat naiset. Rintamapalvelusta suorittaneet naiset saivat oikeuden rintamalisiin vuonna 1981 ja rintamasotilaseläkkeisiin vuonna 1982. Ylimääräiseen rintamalisään naiset saivat oikeuden vuonna 1986.

Ulkomailla asuvat veteraanit, jotka eivät saaneet kansaneläkettä Suomesta, saivat oikeuden ylimääräiseen rintamalisään vuonna 1989.

Miinanraivaukseen osallistuneet saivat oikeuden rintamalisään vuonna 2000.

Vammautuneille veteraaneille alettiin tietyin ehdoin maksaa veteraanilisää vuonna 2010.

– Veteraanien etuudet perustettiin 1970-luvulla, kun veteraanit olivat päässeet yhteiskunnassa sellaiseen asemaan, josta on mahdollisuus tällaisiin asioihin vaikuttaa. Etuuksia on kehitetty vuosien varrella sitä mukaa kuin veteraanien sosiaaliturvan tarpeet ja heidän yhteiskunnallinen asemansa on muuttunut, sanoo Hänninen.

Veteraanien tuki yhteiskunnalta yhteensä arviolta yli 40 miljardia euroa

Kela ei ole ainoa veteraaneille erilaisia tukia ja palveluita maksanut taho yhteiskunnassa. Muita toimijoita ovat vuosikymmenten varrella olleet ainakin Valtiokonttori (aiemmin Tapaturmavirasto), työeläkevakuuttajat ja kunnat sekä veteraani- ja sotainvalidijärjestöt. Järjestöjen vapaaehtoistoiminnalla on ollut suuri merkitys.

Yhteenlaskettuna tukien raha-arvo kohoaa saatavilla olevien tietojen perusteella noin 38 miljardiin euroon. Koska tiedoissa on puutteita, on perusteltua arvioida, että summa kohoaa todellisuudessa yli 40 miljardiin euroon.

– Veteraaneilla on ollut laaja tuki yhteiskunnassa, hyvästä syystä. Mielestäni tämä 40 miljardia euroa ei ole ollut taloudellisesti kovin suuri taakka korvaukseksi siitä, että me suomalaiset olemme saaneet elää ja tehdä työtä itsenäisessä Suomessa, sanoo Hänninen.

Valtio on tukenut sotavammasairaaloita ja maksanut sotilasvammakorvauksia vuodesta 1940 lähtien noin 24 miljardilla eurolla. Summa sisältää myös korvaukset sotilasinvalideille eli sellaisille sotilashenkilöille (mukaan lukien varusmiehet), jotka ovat saaneet sotilasvammakorvauksia sodan päättymisen jälkeen sattuneen vammautumisen perusteella. Heidän tukiensa vaikutus kokonaisuuteen on kuitenkin arviolta pieni.

Kela on maksanut rintamasotilaseläkkeitä, veteraanien erilaisia lisiä sekä asumisen tukia veteraaneille yhteensä vajaa 8 miljardia euroa. Se on noin viidennes veteraanien toimeentulon ja tuen raha-arvosta vuodesta 1940 lähtien.

Veteraanikeräysten tuotoista on vuosina 2006–2023 jaettu avustuksia noin 42 miljoonaa euroa. Aiemmilta vuosilta ja muiden toimijoiden jakamista avustuksista tietoja ei ole kattavasti saatavilla.

Lisäksi veteraaneille on ollut tarjolla esimerkiksi erilaisia lainoja, lainatakauksia ja rintamamiesten maanhankintaan tarkoitettu tuki. Todennäköisesti summista puuttuu myös sotainvalidien työhuoltoon liittyviä kokonaisuuksia, joita ei ole pystytty erittelemään invalidien työhuollosta.

Myös vapaaehtoistyöllä on ollut huomattava merkitys, vaikka sen raha-arvoa on vaikea arvioida.

– Tiedetään, että veteraaneja on vuosikymmenten kuluessa tuettu monilla tavoilla, jotka eivät näy missään virallisissa tilastoissa. Ihmiset ympäri maata ovat esimerkiksi talkoovoimin auttaneet veteraaneja erilaisissa pihatöissä ja asuntojen kunnostuksissa, kertoo Hänninen.

Veteraanien etuudet Kelasta vuonna 2023

Kela maksaa nykyisin veteraaneille kolmea etuutta: rintamalisää, ylimääräistä rintamalisää ja veteraanilisää. Kaikki kolme lisää ovat verottomia, ja niitä voi saada henkilö, jolla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus (naiset), rintamatunnus tai todistus osallistumisesta miinanraivaustehtäviin vuosina 1945–1952. 

Rintamalisää maksetaan kaikille veteraaneille, ja sen määrään muilla tuloilla tai varallisuudella ei ole vaikutusta. Rintamalisän määrä on 136,16 euroa kuukaudessa vuonna 2023.

Ylimääräistä rintamalisää maksetaan niille Suomessa asuville veteraaneille, jotka saavat sekä rintamalisää että kansaneläkettä. Muut tulot vaikuttavat rintamalisän suuruuteen, joka on enintään 284,27 euroa kuukaudessa yksin asuvalle ja 248,93 euroa kuukaudessa parisuhteessa olevalle.

Veteraanilisää maksetaan niille veteraaneille, jotka saavat ylimääräistä rintamalisää sekä eläkettä saavan hoitotuen korotettua tai ylintä muotoa. Veteraanilisän suuruus on 118,81 euroa kuukaudessa vuonna 2023.

Lisäksi veteraanit voivat saada kaikkia muitakin etuuksia, joihin he ovat tilanteessaan oikeutettuja. Moni saa esimerkiksi eläkkeensaajan asumistukea, johon veteraanietuudet eivät vaikuta.